Aasiaat

Aasiaat qeqertarpassuit akornanni qeqertami 7 km-it missaannik takissuseqartumi 3 km-illu missaannik silissuseqartumi pukkikannertumiippoq naasoqarpianngitsumi. Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaasa sisamaattut inissisimaneq Qaqortorlu avippaat. Nunap immikkoortuani nunaqarfiit marluk 124-nik innuttaasoqarput illoqarfillu 3.035-nik innuttaasoqarluni.

Aasiaat qeqertaat qeqertarpassuit akornanniippoq taaneqartarlunilu »nuna tusindtinik qeqertalik«. Aqqa marlunnik assigiinngitsunik nassuiaateqartinneqarpoq: »nuna aasiaqarfiusoq« imaluunniit »naapiffik«, inuit aasakkut angalaarnerannut atatillugu piffissap ilaani katersuuffigisartagaat.

Illoqarfimmik tunngaviliisut ilagaat Niels Egede, ataataminik Hans Egedemik atsiussisimasoq.

Aasiaat oqaluttuassartaat

Niuertoqarfik Egedesminde Kangaatsiap kujataani Nassuttuup avannaani Eqalussuit eqqaanni Hans Egedep erneranit Niels Egedemit 1759-imi tunngavilerneqarpoq. Nunasiaat maanna inissisimaffianut 1763-imi nuunneqarpoq, qeqertarpassuit akornanni inuit aasakkut ukiukkullu inoqarfippassuaqarmata taamaammallu niuernissamut periarfissarissaarlutik.

Qeqertarpassuit ikerasaqarluartut qaannamik piniarfissarissaarput ukiumilu sikumiit puisinniarfissarissaarlutik, itsarnisarsiuuniillu nassaaqarpoq nunaseqqaartunit siullernit inunniillu maanna najugaqartunit ukioq 1150-ip missaanneersunik.

Imartaa Europamiut arfanniarfigilluartarpaattaaq, tamaani aalajangersimasunik kisartarfeqarlutik pilattarfeqarlutillu, tamannalu inuit arfanniallu akornanni attaveqatigiinnerannik taartigiillunilu niuernerannik nassataqarsimalluni. Niuertoqarfiup Egedesmindep nuunneqarneratigut niuernerup qallunaanit isumagineqalernissaa qulakkeerniarneqarpoq, nuunnermilu pinngortitami tulattarfik Holandimiunit atorneqarajuttarpoq »Jesse Bay«-imik ateqartinneqartoq toqqarneqarluni. Ukiuni tulliuttuni taamaammat danskit nunasisut arfanniallu Hollandimiut akornanni aporaattoqartarsimavoq.

Niuertoqarfik Den Kongelige Grønlandske Handelimit (KGH) 1774-imi tiguneqarpoq. Taamani pissutsit aallaavigalugit nunap timaata inoqarluarnera Qeqertarsuullu Tunuanut pulammagiap eqqaaniinnera pissutigalugit Aasiaat niuertoqarfiit pingaarnersaasa ilagilerpaat KGH-p aningaasaqarneranut iluaqutaalluartoq. Aasiaat taamaammat Qeqertarsuup Tunuata kujataani niuernermut allaffissornermullu qitiusoqarfinngorpoq.

Aasiaat piffissap ingerlanerani ilinniarfeqarfinngorpoq, meeqqat atuarfiat nunasiaatip nunaqarfiinit atuartunik tigusartagaasa saniatigut Kalaallit Nunaanni siullersaalluni nukappiaqqanut efterskole 1928-mi pilersinneqarluni, niviarsiaqqanut efterskolep 1932-mi pilersinneqarneranik malitseqartinneqartumik.

1930-kkunni saarullinniarnermik ineriartortitsiartuaartoqarpoq innuttaasut isertitaasa amerlinerannut iluaqutaasumik. Sorsunnersuup Aappaata nalaani Aasiaat Amerikkarmiut Avannaata Kitaanik pilersuinerannut tikittarfiuvoq, Amerikamiullu silasiorfik Bluie West 5 1942-mi pilersippaat. Taamaalilluni suliffissanik pilersitsisoqarpoq kiisalu najugaqartut Amerikamiullu sakkutuut akornanni attaveqatigiittoqalerluni.

Tikittarfiuneq sorsunnerup kingorna ingerlaqqippoq suliffissaqartitsiniarnermullu pingaaruteqaqaluni. 1948-mi pisortanit pigineqartumik umiatsialiorfiliortoqarpoq kutterinut kilisaatinullu kiisalu Qeqertarsuup Tunuani illoqarfiit sinnerinut nunaqarfinnullu assartuutinik amusinissamut inissalimmik. Aasiaat 1951-imi Kalaallit Nunaanni siullerpaat ilaattut umiarsualiveqalerpoq taamani umiarsuarnit Atlantikukkoorutinit tulaffigineqarsinnaasumik.

Sorsunnerup kingorna ukiut ingerlaneranni piniartuunermit aalisartuunermut ikaarsaarneq ingerlarsulerpoq 1949-milu KGH illoqarfiup avatinnguani Qeqertannguami aalisakkeriviliorpoq saarullinnik panertitanik tunisassiornermut atugassamik, taannalu 1966-imi nerpilerivimmik ilaneqarluni. Qimmit qimuttut pitunneqarneq ajornerat taamani nalinginnaavoq, taamaammallu aalisakkerivik qeqertamut inissinneqarluni aasakkut aalisarfiup nalaani tunisassiornermit qimmit ingalassimatinniarlugit.

Raajarniarneq piffissap ingerlanerani pingaaruteqarnerujartorpoq. Raajanut qerisunut aalisakkerivik namminersortoq 1951-imi pilersinneqartoq KGH-mit 1953-imi tiguneqarpoq.

Innaalligissiorfiup kiffartuussinermilu atortut allat 1950-ip aallartinnerani pilersinneqarnerannut atatillugu Aasiaat Radio pilersinneqarpoq imaani annaassiniarnermi kiffartuussivittut Kalaallit Nunaatalu avannaata kitaani timmisartunik attaveqaatitut. Søkabeli 2017-imi Aasiannut attavilerneqarpoq, tassanngalu Aasiaat Radioa illoqarfinnut nunaqarfinnullu søkabelimik suli atassuserneqarsimanngitsunut oqarasuaatinut internetsimullu aallartaateqarfinngorluni. Aasiaat Radioa aamma silaannakkut imaatigullu angallattunut silamik nalunaarutinik nassiussisarpoq Issittumi Sakkutooqarfik suleqatigalugu.

Sorsunnersuup kingorna nutaanngorsaanerup nassatarisaanik sanaartortoqartorujussuanngorpoq, Aasiaat Kangaatsiaq nunaqarfiilu ilanngullugit annertuumik pigisaqartoq, nuna tamakkipajaarlugu suliaqartartunut sanasunut danskinut angerlarsimaffinngorluni. Illoqarfimmi sanasut naalagaat ilinniarsimasunik ilinniartunillu sulisoqartut 1969-imi 27-upput.

Realskole 1969-imi pilersinneqarpoq illoqarfiullu ilinniarfeqarfiunera nukittorsarneqaannarluni.

Aasiaat Kalaallit Nunaanni kulturikkut qitiulerpoq, 1960-ikkullu naaneraniit Europami inuusuttut pikitsitsinerannit sunnerneqartumik danskit aalajangiisuunerannut pikitsitsinerup aallartinneranut pingaruteqarluni. Saamerliuniat Inuit Ataqatigiit (IA), 1978-imi Aasianni partiinngortinneqartoq, Aasianni 1976-imi pilersinneqarpoq.

Umiarsualivik 1974-imi itinerulersinneqarlunilu allineqarpoq Royal Arctic Linep Atlanktikukkoorutaa umiarsuaq tulassinnaalerniassammat, containerinillu ingerlatitseqqittarnissamut atortulersuisoqarluni. Aasianni umiarsualivik taamanili Avannaata ilarujussuanut ingerlatitseqqiivittut atorneqarpoq.

Avannaani Ilinniarnertuunngorniarfik 1987-imi pilersinneqarpoq. Tamanna suliffissaqartitsivoq Avannaaniillu inuusuttut noorarnerulerlutik. Ilinniarnertuunngorniarfik 400-t missaannik ilinniartoqarpoq 28-nillu sulisoqarluni ilinniartullu inaat 350-it sinneqartut inissaatigalugit. Inuiaqatigiit agguataarneqarneranni inuusuttut amerlanerulaarnerannik nassataqarpoq tamannalu illoqarfimmi kulturikkut uummarsaaqataalluni. Meeqqanut inuusuttunullu tarnikkut sakkortunngitsumik nappaatilinnut kingusissumillu inerittunut nuna tamakkerlugu immikkut atuarfik Ado Lyngep Atuarfia 1982-imi aamma pilersinneqarpoq.

Raajanik annertuumik suliareqqiineq Aasiaat qeqertaanni imissakippallaarneranit qaangerniagassaqartitsivoq, taamaammallu raajanik tunisinerup suliareqqiinerullu annerpaartaa Qasigiannguani ingerlanneqarlutik. Imeqarniarnikkut ajornartorsiuteqartoqaraluartoq raajaleriffimmik anginerusumik 2000-imi sanasoqarpoq imermik pilersorneqarnera tatsinut tamangajannut atassusiliilluni qulakkeerniarneqarsimalluni – aaqqiissut pitsaavallaanngitsoq. Raajaleriffiup tunisassiornermut imaq salinneqarsimasoq tarajuiarneqarsimanngitsorli 2008-mi atulerpaa. Aalisakkerivik ullumikkut Polar Seafoodimit pigineqarpoq.

Kommunit 2009-mi kattussuunneqarnerannut atatillugu Aasiaat Kommuniat Qaasuitsup Kommunianut, Kangaatsiamiit Qaanaamut annertussuseqartumut, ilaalerpoq. Qaasuitsup Kommunia 2018-imi Avannaata Kommunianut aamma Kommune Qeqertalimmut, Aasiaat pingaarnertut illoqarfigisaanut, avinneqarpoq.

Aasiaat 2011-mili Qeqertarsuup Tunuani nunap immikkoortuani napparsimmaveqarfiulerpoq, Aasiaat saniatigut Kangaatsiaq, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq pigisaallu sullinneqarlutik.

Aasianni inuiaqatigiit agguataarnerat attaveqaqatigiinnerlu

Aasianni 1938-mi 434-inik innuttaasoqarpoq 1947-mi 701-inut amerleriarsimasunik. Nutarsaanerup nalaani innuttaasut amerliartornerat sukkatsippoq, taamaalilluni 1977-imi 3.347-nik innuttaasoqalerluni, kingorna ikilerialaarnermik malitseqartumik, taamaalillunilu kommunit kattussuunneqarnerannut atatillugu innuttaasut 2.853-iullutik (ulloq 1. januaari 2008). Kingorna maannakkut amerlassuseqalernissaasa tungaannut amerliartoqqilaarsimapput.

Aasianni inissiat 1.250-it missaanniipput ilaqutariit ataasiakkaat illuinut 43 %-inut, illunut uiguleriiaanut-illunut marlukkaartunut 12 %-inut inissianullu quleriiaanut 45 %-inut agguarneqarsimasunik. Illoqarfiup 80 %-iata missaa kuuffilersorneqarsimavoq, innuttaasut sinnerinit perusuersartarfiit puussiallit anartarfilerinerlu imaluunniit kinnernut tankit nammineq pigisat atorneqarlutik.

Aasianni innaallagissamik pilersuineq Aasianni umiarsualiviup eqqaani innaallagissiorfimmit dieselimik ingerlatsissuteqartumit ingerlanneqarpoq. Kiammik sinneruttumik atorluni illoqarfimmi qitiusumik atuuffinnut avataanit kiassaasut marluk pilersorneqarput. Sumiiffimmi ataatsimi kiassarneq eqqakkanik ikuallaavimmit tapertaqartinneqartumik kiassarneqarportaaq. Kingulleq taaneqartoq eqqakkanik ikuallaaviup atorunnaarsinneqariartuaarnerani uuliakumik ikuallaanermit taarseriartuaarneqassaaq. Inissiat avataanit kiassaateqanngitsut uuliatortumik kiassaateqarput.

Illoqarfimmi eqqakkanut eqqakkanullu allanut ikuallanneqarsinnaasunut ikuallaaveqarpoq inissiaqarfimmik mikinerusumik kiassaaqataasumik. 2024-miit eqqagassat tamarmik poortorneqartalissapput Sisimiunilu ikuallanneqartussanngorlugit umiarsuarmik assartorneqartalissallutik, taamaalillunilu Aasianni eqqakkanik ikuallaavik atorunnaarsinneqassalluni uuliakumillu ikuallaanermut nuuttoqarluni. Eqqagassat ikuallanneqarsinnaanngitsut illoqarfiup eqqaavissuanut inissinneqartassapput eqqagassallu navianartut Kalaallit Nunaata avataani suliarisassanngorlugit umiarsuarmik assartorneqartassallutik.

Qasigiannguit eqqaanni 2027-mi erngup nukinganik nukissiorfiliortoqarnissaanik pilersaaruteqarpoq Aasianni innaallagissamik pilersuilertussamik. Illoqarfimmi aqquserngit amerlanersaat asfalteqarput inissiallu 80 %-iisa missaannut imermik attaveqaatit aqqutigalugit pilersuisoqarluni.

Aasiaat qulimiguulinnut mittarfiusimasumut taarsiullugu 1998-imi mittarfittaarpoq illoqarfillu ullut tamangajalluinnaasa Ilulissanut, Kangerlussuarmut, Sisimiunut Nuummullu timmisartukkut attaveqartarluni. Umiarsualiviup ingerlatitseqqiivittut atorneqarnera pissutigalugu Royal Arctic Line sikoqarnera periarfissaqartitsippat ukioq naallugu sapaatip akunneranut arlaleriarluni tikittarpoq. Disko Line aasaanerani Aasiannut ilaasunik imaatigut sapaatip akunneranut arlaleriarluni angallassisarpoq, Arctic Umiaq Linellu sinersortaataa avannaanut kujataanullu ingerlaarluni sapaatip akunneranut marloriarluni tikittarpoq.

Aasianni inuussutissarsiorneq

Pisortani allaffissorneq kiffartuussinerlu, ilinniartitaaneq peqqinnissaqarfillu ilanngullugit illoqarfimmi 44 %-imik suliffissaqartitsipput. Tamatuma saniatigut illoqarfimmi pingaarnertut raajanik annikinnerusumillu saattuanik uumasoqatigiinnillu allanik kilisalluni inuussutissarsiorneq kiisalu aalisakkanik qalerualinnillu suliareqqiineq katillugit 17 %-imik suliffissaqartitsipput. Niuerneq il.il. 8 %-imiippoq, angallassineq 8 %-imi, sanaartorneq 8 %-imi allanillu kiffartuussinermik inuussutissarsiutit 6 %-imi.

Ukiuni kingullerni takornariaqarneq pingaaruteqarneruleriartorsimavoq, maannalu pisortatigoortumik unnuiffiusinnaasut tallimaapput, taakkununnga ilanngullugit akunnittarfik sømandshjemilu kiisalu neriniartarfiit kaffisorniartarfiillu il.il.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Hans Egede ajoqersuiartornerlu
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Kommune Qeqertalik
• Kangaatsiaq
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Qasigiannguit
• Qeqertarsuaq
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.