Kangaatsiaq

Kangaatsiap »sineriammi qaqqajunnaq« ateqaatigaa nunasiaataasimanngisaannarlunilu taamaammallu qallunaatut ateqarani. Upernavik eqqaassanngikkaanni kisiartaalluni Kangaatsiap pigisaani najugaqartut amerlanerpaartaat nunaqarfinni najugaqarput, katillugit 621-nik amerlassuseqartut. Illoqarfik 534-nik innuttaasoqarpoq. Kangaatsiaq isorliunerusutut puigorneqarsimasutut ittuuaannarsimavoq, Aasiaat Sisimiullu akornanni qitiusumik inissisimagaluarluni.

Kangaatsiap oqaluttuassartaa

Nunap immikkoortuani nuna tamanut sammisunik takisuunik kangerloqarpoq arlalinnik sarfartooqarluni ukioq naallugu sikuusannginneranik nassataqartunik, Sermersuullu tungaanut nuna manikannersoq sikoqanngitsoq inunnut pingaaruteqarsimavoq imaani miluumasunik, timmissanik, tuttunik nunamilu miluumasunik allanik piniagassaqarluarnera pissutigalugu. Sumiiffik taamaammat nunasiaatini Egedesmindemi (Aasiaat) Holsteinsborgimilu (Sisimiut) isertitanut tunngaviit pingaaruteqartut ilagisimavaat. Nunasiaatit taakku marluk tamaani 1800-kkut aallartinneranni aalajangersimasunik niuertoruseqarfeqarsimapput 1900-kkullu aallartinnerani inoqarfiit aalajangersimasut 17-iusimallutik. Kangaatsiap pigisaa Kalaallit Nunaanni innuttaasut tunngavimmikkut nuttarsinnaassusaannut sungiussiassusaannullu assersuutaalluarpoq. Piniagassat malillugit nuuttoqartarpoq, soorlu aamma piniarnermiit aalisarnermut ilaannakortumik ikaarsaarneq inoqarfinnik nutaanik pilersitsinermik nassataqarsimasoq.

Kangaatsiaq pigisaanilu nunaqarfiit 1950 tikillugu nunasiaateqarfimmut Egedesmindemut ilaasimapput, kingornalu immikkut ittumik kommunitut inissilluni. Kangaatsiap Kommuniata nutaajusup allaffissornikkut suliassaasa ilarujussui Egedesminde Kommunemit isumagineqarput, meeqqallu atuarfii Egedesminde Kommunip ataaniissimallutik, soorlu aamma Egedesmindemi kæmneri Kangaatsiap kommunimi siunnersuisoqatigiivinut allattaasimasoq. Ilutigitillugu Kangaatsiaq Egedesmindemi nakorsap, niuertut politiillu suliassaqarfiinut ilaasimavoq.

Kangaatsiaq 1986-imi namminerisamik iluamik kommuninngorpoq. Kommunit allat assiginagit Kangaatsiaq nammineq napparsimmaveqanngilaq, nunaqarfinnilu atuartut Aasianni meeqqat atuarfiannik naammassinnikkiartortinneqartarlutik, Kangaatsiami atuartut illoqarfimmi meeqqat atuarfianni naammassinnissinnaallutik. Amerlasuutigut Aasiaat allaffissornikkut qitiusoqarfiuinnarpoq, taamaammallu Kangaatsiaq Kalaallit Nunaanni inunngorsimanngitsunik ulloq manna tikillugu innuttaasukinnerpaalluni.

Namminerisamik kommuniunerup nassatarisaanik innuttaasut amerliartulerput, Kangaatsiami innuttaasut 1997-imi 690-inngorlutik, kommunilli 2009-mi kattussuunneqarmata inuerukkiartoqqilerneranik nassataqarpoq, pingaartumik inunnik sivisunerulaamik ilinniarsimasunik kommunimi atorfeqarsimasunik.

Saarullinniarnerup nalaani Kangaatsiap pigisaa innuttaasut amerlassusaat eqqarsaatigalugu piffissap ilaani tunitsivigineqaluartarsimavoq. Saarulliit 1980-ikkut naaneranni tammarmata Kangaatsiami aalisakkerivik 1994-imi raajanik tunitsivinngortinneqarpoq. Najukkami kutterit raajarniarnermut atorneqarsinnaasunngortinneqarput raajanilli tunitsivik 2000-imi Aasiannut nuunneqarluni, piffissallu ingerlanerani pujortuleeqqat nooqataallutik. Kangaatsiap pigisaani kangerlunni suli saarulleqarpoq illoqarfiullu aalisakkerivia Royal Greenlandimit maanna ingerlanneqarluni, tassani saarulliit nerpii saarulliillu ataatsimut qerititat minnerusumillu aalisakkat allat qerititat tunisassiarineqarlutik. Aalisarfiup nalaani sulisut 25-t tikillugit sulisorineqartarput.

Kangaatsiap nunataata sananeqaataa, attaveqaqatigiinneq inuussutissarsiornerlu

Kangaatsiaq qeqertaasami pukkitsutut taaneqarsinnaasumiippoq qitiusumik atuuffiit soorlu umiarsualivik, aalisakkerivik, tankit, pisiniarfik, peqqissaavik atuarfitoqarlu kitaani nuup eqqaaniillutik. Illoqarfiup kangiata tungaani nutaamik atuarfiliortoqarpoq 2022-mi naammassineqarnissaanik naatsorsuutigineqartumik. Inissiat amerlanerpaartaat tassaapput ilaqutariinnut ataatsinut illut illunik uiguleriiaanik ataasiakkaanik tapertaqartinneqartunik. Imermut attavilersuisoqarsimavoq, inissialli ataasiakkaat attavilerneqarsimanngillat, innuttaasullu taakku namminneerlutik imertartariaqarlutik. Illoqarfik kuuffilersornerqarsimanngilaq perusuersartarfiillu puussiartallit atorneqarlutik anartarfilerisunit katersorneqarlutillu imaarneqartartunik.

Royal Arctic Line Kangaatsiamut nassiussanik nassarluni sapaatip akunneranut ataasiarluni tikittarpoq, Disko Linelu aasaanerani umiatsiat anginngitsut atorlugit ilaasunik sapaatip akunneranut ataasiarluni angallassisarluni, Air Greenlandilu ukiuunerani qulimiguulimmik sapaatip akunneranut ataasiarluni timmisartuussisarluni. Ilaasut amerlanerpaartaat Aasiaat aqqusaartarpaat.

Aalisarneq aalisakkanillu suliareqqiineq ilutigitillugit piniarnermik inuussutissarsiuteqarneq attanneqarsimavoq, najukkamilu aningaasaqarnermi piniarnermit pilersorneqarneq kiisalu allaffissornermi, ilinniartitsinermi kiffartuussinermilu il.il. isertitat ataatsimoortinneqaarlutik.

Paasissutissat allat

• Aasiaat
• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Kommune Qeqertalik
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Qasigiannguit
• Qeqertarsuaq
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Sermersuaq
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.