Uummannaq

© Styrelsen for Dataforsyning og Infrastruktur
Illoqarfiup ilaa Uummannap qaqqaa ungataaniilluni. Uummannaq isumaqarpoq »uummarissinartoq « imaluunniit »uummatitut ilusilik« illoqarfiup avannaata tungaani qaqqamut 1.170 meterisut portutigisumit atsiussaalluni.
ANINGAAQ R. CARLSEN/VISIT GREENLAND, 2021

Uummannaq isumaqarpoq »qiimmannartoq« imaluunniit »uummatingasoq« illoqarfiullu ilisarnaataanut illoqarfiup avannaani qaqqamut 1.170 m-isut portutigisumut atsiussaalluni. Nunasiaatit allarpassuisut akerlianik Uummannaq qallunaatut atserneqanngilaq, siornatigulli aqqa allanneqartarluni Umanak. Illoqarfik 1.428-nik innuttaasoqartoq (2021) 12 km2-isut annertutigisumi qeqertamiippoq kangerlummi kusanarluinnartumi ataqatigiissunillu tamanut sammisunik sivingasuunillu qaqqartuunik kangerlulimmi, kangerluillu paavanni sermit kaanngartartut aniatitsisarlutik. Kangerluit ataqatigiit ilorpasinnerusortaani sila nunaviup silaatut ippoq naqitsinertugajulluni sialoqarpiartaranilu. Kangerluup ilarujussua ukiukkut meterisut issutigisumik sikusarpoq nunaqarfinnut arlalinnut sikukkut biilertoqarsinnaasarluni. Uummannap seqinnerajuttuunini ilisimaneqaatigaa (ukiumut akunnerit 2.000-it).

Uummannap oqaluttuassartaa

Kangerlunni ataqatigiiaani Europamiut, pingaartumik Hollandimiut, 1600-kkunni 1700-kkunnilu arfanniartarput inunnillu taartigiilluni niueqateqartarlutik allatullu attaveqatigiillutik. Tamanna Den Kongelige Grønlandske Handelilimit (KGH) ajornartorsiutitut isigineqarpoq, aatsaalli 1761-imi danskit aalajangersimasumik tunngavissaqalerput nunasiaallu Umanak 1763-imi tunngavilerneqarluni. Nunasiaammi Sorsunnersuup Aappaata kingorna nutaanngorsaanerup tungaanut puisit amii, qilalukkat aarrillu tuugaavi kiisalu nannut amii pingaarnertut isertitsissutigineqartarput.

1933-mit Sorsunnersuup Aappaata tungaanut Mârmorilimmi (kingorna Maarmorilik) nunaqarfiup Ukkusissat ungasinngisaani marmorimik piiaasoqarpoq. Marmorimik piiaaffiup ammaannartup eqqaani barakkinik illoqarfik 300-t tungaannut sulisunit Danmarkiminngaanneernerusunit najugaqarfigineqarpoq. Najukkami inunnik annikitsuinnarmik attaveqarnerup saniatigut marmorimik piiaaffik nunap immikkoortuani killilimmik sunniuteqarpoq.

Sorsunnersuup Aappaata kingorna nutaanngorsaanerup tungaanut nunasiaat Umanak niuertoruseqarfippassuaqarlunilu asimioqarfippassuaqartoq piniartoqarfittut avinngarusimangaatsiartumillu inissisimalluni atuuppoq. Taamaakkaluartoq innuttaasut asimioqarfinnit mikinernit nunasiaammut nussoriartulerput, 1938-mi 308-nik innuttaasoqarluni 1948-milu 449-nut amerlisimallutik, nunasiaatip pigisaani niuertoruseqarfiit asimioqarfiillu 1.041-nik innuttaasoqartut.

Uummannami meeqqerivik qaqqaq uummatingasoq immikkuullarilluinnartoq ungataaniilluni. Illoqarfik maniilakulattorujussuuvoq, tamannalu angallannermut attaveqaqatigiinnermillu sutigut tamanik ingerlatsinermut pisarissersuutaalluni.
STUART MCINTYRE/BAM/RITZAU SCANPIX, 2015

Sorsunnerup kingorna nunap immikkoortuani puisinniarnermit isertitat ikiliartortorujussuupput eqalussuarniarnerujartornerlu naammanngerujussuartumik taarsiutaalluni. Danskit qitiusumit aqutsinerat Kalaallit Nunaat pillugu 1948-mi Ataatsimiititaliarsuarmit (G-50) aamma Kalaallit Nunaat pillugu 1960-imi ataatsimiititaliamit (G-60) isumaliutissiissutaanni, nutarsaanermut tunngaviusuni, nunap immikkoortua inuussutissarsiornikkut naammattumik tunngavissaqanngitsoq nalilerneqarpoq ilaannakortumillu inuerutsinneqarnissaa innersuussutigineqarluni. Amerlangaatsiartut saarullinniarnermi aalisakkanillu suliffissuarni peqataatinniarlugit Qeqertarsuup Tunuanut kujasinnerusumulluunniit nuutsinniarnerat iluatsippoq – tamannali ikittuinnarnut iluatsilluni. Arlallit uterput, taakkunannga arlallit nunap immikkoortuani nunaqarfinni asimioqarfinniluunniit mikinerusuni siammarlutik piniartuunermut utersaarlutik. G-50 G-60-ilu innersuussutigalugit nunap immikkoortuani attaveqaqatigiinnermut annikitsuinnarmik aningaasaliisoqarpoq innuttaasullu nunami piitsuunersanut ilaallutik.

1966-imiit 1973-imut Maarmorilimmi marmorimik piiaaneq aallarteqqinneqarpoq. Marmorimik piiaaffitoqaq aallaavigalugu aqerlumik zinkimillu 1973-imi piiaasoqalerpoq, qaqqap sinaani erseqqissumik qernertumik allaa atsiullugu Inngili Qernertumik atserneqartumik. Piiaaffimmut torsuusarsuaq 600 m-it missaannik portussusilimmiippoq aatsitassarlu silaannakkut amooruteqarluni ikaartaat atorlugu marmorimik piiaaffikup eqqaani aserorterivimmut assartorneqartarluni. 200-360-it sulisorineqarput. Kalaallit sulisartut 20 %-it missaanniipput arlallillu nunap immikkoortuaneerlutik. Malittarisassat aningaasarsiallu pillugit isumaqatigiissutit atuuttut naapertorlugit kalaallit nunaqavissut tikisitanit aningaasarsiakinnerupput, tamannalu Kalaallit Nunaanni assigiimmik aningaasarsiaqarnissaq pillugu siullerpaamik suliumajunnaassutigineqarpoq, tamatumani Kalaallit Nunaanni Sulisartut Kattuffiat isumaqatiginninniartuulluni.

Maarmorilik 1990-imi matuvoq. Piiaaffiup ammaqqinneqarnissaa 2010-mi pilersaarutigineqarpoq, piareersarnerillu arlaqartut 2015-ip tungaanut ingerlanneqarlutik, piiaaffilli ingerlaqqilinngilaq.

1970-ikkut naanerani aalisarneq qaleralinnillu tunisineq aallartilluarpoq, tamannalu nunap immikkoortuani innuttaasut piffissap ingerlanerani piitsuunerpaariarlutik inoqutigiinni agguaqatigiissillugu isertitaqarnerpaat ilaanniilerlutik, pingaartumik nunaqarfiit ilaanni. Qaleralinniarneq pissutigalugu nunat immikkoortuini innuttaasut ataasiakkaat uuttuutigalugit Ummannaq avammut tuniseqataanerpaavoq. Qaleralik aasakkut umiatsiaaqqamit pisarineqartarpoq sikuuneranilu qimusserluni qamuteralalluniluunniit ningittakkersorluni pisarineqartarluni, taamaammallu aalisarfimmiit aalisakkerivimmut sapinngisamik qaninnerpaasariaqarluni. Innuttaasut taamaammat nunap immikkoortuani nunaqarfinni arfineq marluusuni annertunerusumik najugaqarput, 2017-imilu nunap immikkoortuani innuttaasuni 2.236-iusuni 981-it nunaqarfinni najugaqarlutik.

Nunap immikkoortuani nunaqarfiit avannarlerpaat Nuugaatsiaq Illorsuillu 2017-imi qaqqap sisoornerata kingunerisaanik ulussaarsuarmit eqqugaapput, nunaqarfinnillu qimagussorneqarlutik. Innuttaasut 170-it missaanniittut qimagussortinneqartut pingaartumik Uummannami imaluunniit nunap immikkoortuani nunaqarfinni allani inisseqqinneqarput. Nunap sananeqaataanik misissuinerit 2021-mi aasakkut takutippaat kangerlunni ataqatigiinni sumiiffinni amerlanerusuni annertunerusumillu qaqqat sisooratarsinnaasut, tamannalu nunap immikkoortuani nunaqarfinni arlaqartuni qimagussuinissamik eqqarsaateqarnermik nassataqarluni.

Uummannap illoqarfittut ineriartornera nunallu sananeqaataa

Uummannami umiarsualivik. Illoqarfimmi innuttaasut inuussutissarsiorsinnaasut 36 %-ii piniarnermik, aalisarnermik aalisakkanillu suliareqqiinermik suliaqarput, nunallu immikkoortuani nunaqarfinni 61 %-iullutik. Pingaarnertut qaleralinniartoqarpoq, aalisarneq sikuunnginnerani umiatsiaaqqamit pisartoq ukiuuneranilu sikumit ningittakkersorluni.
KÅRE HENDRIKSEN, 2020

Uummannaq maniitsorujussuuvoq sivingasuunik aqqusineqarluni, tamannalu angallannermik ajornakusoortitsisinnaalluni. Inissiat amerlanerpaartaat ilaqutariinnut ataasiakkaanut illuupput, taakkunanngalu arlaqartut imeqarlutik, illut sinneri kuutsitsivinnut imertartariaqartarlutik imaluunniit tankbili atorlugu aggiussititsisariaqarlutik. Inissiat imermik pilersuinermut atassuseqarneqarsimasut amerlanerpaartaat uffarfimmiit igaffimmiillu errortuutikumut kuuffilersorneqarsimapput, illoqarfimmili perusuersartarfinniit kuuffinnik nalinginnaasumik pilersuisoqarsimanngilaq. Illut tamangajalluinnarmik taamaalillutik perusuersartarfeqarput imaartakkanik anartarfilerisoqarlunilu, ataasiakkaallu kinnernut tankeqarlutik.

Nuugaatsiamiit Illorsuarniillu qimagussuititsinerup nassatarisaanik ukiuni kingullerni sanaartortoqarsimaqaaq, pingaartumik illoqarfiup avannaata kitaani, tassani illoqarfiup siunissami inerisarneqarnissaanik kommuni pilersaaruteqarluni.

Uummannami innuttaasut amerliartornerat 1886‑2021.
GRØNLANDS STATISTIK

Nunaqarfiup Qaarsut eqqaanni Uummannap kangerluata kujataani qeqertaasami Nuussuarmi 1999-imi mittarfeqalerpoq. Qaarsuniit Uummannamut nunaqarfiinullu qulimiguulimmik timmisartuussisoqartarpoq. Ilulissanit qulimiguulimmit siornatigut tikinneqartarsimaneranit Uummannap timmisartuunneqarnerata pitsanngorsarneqarnissaa siunertaavoq, Qaarsullu toqqarneqarluni anoreqannginnerunera Uummannallu qeqertaanit inissaqarnerunera pissutaallutik. Kingorna oqaluuserineqarpoq Qaarsut eqqaanni mittarfik ilumut Uummannap Ilulissallu akornanni timmisartuussinermik pitsanngoriaateqartitsisimanersoq ajorseriaateqarluniluunniit.

Uummannaq Royal Arctic Linep umiarsuaanit maajip qeqqaniit decembarip qeqqata tungaanut sapaatip akunneranut pilersorneqartarpoq taamaalillunilu qaleralinnik avammut tunisisinnaalluni. Umiarsuaq kingulleq siullerlu sikoqarnera pissutigalugu taamaatiinnarneqaratarsinnaasarpoq. Illoqarfiup umiarsualivianik pitsanngorsaaneq aalisakkeriviullugu toqqorsiviata allineqarnera 2019-imi aallartinneqarput. Umiatsiaararsortut atugaat pitsanngorsarniarlugit Kangerloqqissumi malinnut assiaqusiornissaq pilersaarutaavoq.

Pisariaqartinneqartunik pisiniarfimmik, innaallagissamik imermillu kiisalu oqarasuaatikkut attaveqaqatigiinnermik pilersuinerup saniatigut Uummannaq napparsimaveqarpoq, inaarutaasumik soraarummeertussanik atuartoqartumik meeqqanut atuarfeqarluni, kiisalu atuartunut angerlarsimaffeqarluni meeqqallu angerlarsimaffiat nuna tamakkerlugu meeqqanik tigusisartoq.

Uummannami inuussutissarsiorneq

Piniarnermik inuussutissarsiuteqartut 300-t missaanniipput, pingaarnertut aalisartunik, taamaalilluni aalisarneq aalisakkanillu suliareqqiineq nunap immikkoortuani pingaarnertut inuussutissarsiutaapput aningaasarsiutigineqarlutillu. Uummannami aalisarfiup nalaani Royal Greenlandip aalisakkeriviani 50-it missaat sulisorineqarput, kiisalu Avannaa Seafoodip Sigguk Uummannaq ApS-illu aalisakkeriviini ikinnerungaatsiarlutik. Amerlaqataat nunaqarfinni aalisakkerivinni sulipput. Nuummi Pinngortitaleriffik naliliivoq nunap immikkoortuani qalerallit aalisarneqarnerat piujuartitsisumik aalisarnissamit qaffasinnerusoq. Tamatumunnga pissutaaqataavoq nunat immikkoortuinit kujasinnerusunit kutterit Uummannami pisassiissutinik aalisariartarnerat.

Uummannami suliffissat ilarpassui allaffissornermiillutillu kiffartuussinermiipput ikinnerusullu sanaartornermi. Takornariaqarnerujartornerata nassatarisaanik aasakkut ukiukkullu amerliartuinnartunik suliffissaqartitsipput, qimusserluni takornariarneq angalasunit pingaarnertut soqutigineqarluni. Najukkami ingerlatseqatigiiffiit illusisimaffinni inissianilu 40-50-inik pitsaasunik siniffissaateqarput. Illoqarfik umiarsualiviup eqqaani pisiniarfissuaqarpoq kiisalu pisiniarfeeqqat marluk pingajuallu illoqarfiup avannaata kitaani sanaartorneqaleruttorpoq. Unnuami inuuneq imerniartarfiup Parabolenip eqqaani katersuussimavoq.

Uummannaq, illoqarfiup assinga. 1, 9 aamma 10) Aalisakkerivik. 2) Meeqqat angerlarsimaffiat. 3) Uummannami Oqaluffik. 4) Kommunip allaffia. 5) Meeqqat Atuarfiat. 6) Uummannami Katersugaasivik. 7) Peqqissaavik. 8) Timersortarfik.
ASIAQ, 2022

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.

  • Kåre Hendriksen

    (in. 1956) Teknikkikkut avatangiisini aqutsinermi ph.d. aamma MA. Aalborg Universitet-imi Pilersaarusiornermut instituttimi issittumi piujuartitsiviusumik attaveqaasersuutini lektori.