Ilulissat

© Styrelsen for Dataforsyning og Infrastruktur
Timmisartumit assilisaq, Ilulissat. Ungataani Kangia iluliarpassuillu Qeqertarsuup Tunuanut pisartut takuneqarsinnaapput. AIRPANO LLC/PICTURE ALLIANCE/RITZAU SCANPIX, 2014

Ilulissat Kalaallit Nunaanni illoqarfinni annersaasut pingajoraat Qeqertarsuullu Tunuata qinnguani Kangiata paavaniilluni. Ilulissat ateqaatigai ilulissat.

Kangiata qinnguani Sermeq Kujalleq sermimik nunarsuarmi aniatitsinerpaajuvoq ullup unnuarlu ingerlanerani 40 m-inik ingerlaartarluni. Sermeq sermimik ukiumut 46 km3-it missaannik kaanngartitsisarluni sikuminerniit ilulissanut assigiinngitsunik angissusilinnik, ilaalu angisoorujussuusarlutik. Ilulissat anginersaat kangerluup paavanit 5 km-it missaannik avasitsigisumi ikkannersami ikkarlittarput. Piffissap ilaani Kangia ulikkaavittarpoq, iluliarsuit ikkarlissimasut iseqqasarlutik (kinngullutik mikinerulerlutillu) ikkannersuarlu qaangerlugu ajattarneqartarlutik, kangerluk tassanngaannartumik »aniatitsisarluni«.

Illoqarfiup qallunaatut aqqa Jakobshavn, niuertoqarfimmik siullermik 1741-mi tunngaviliisumik niuertumik Jakob Severinimik atsiussaavoq.

Umiarsuaq takornariartaat Ilulissani Arctic Hotelip avatinnguani. Illoqarfimmi Kangia takuniarneqarluartartuuvoq, nunarsuarmi sermit iigartartut annersaannit, Sermeq Kujallermit, siku annertoorujussuaq imaanut avammut ajattarneqartarluni. Kangerluup paavanit avammut 5 km-ini inissisimavoq Iluliarsuit, iluliarsuit annerit ikkarliffigisartagaat, kangerluk taamaalilluni ulikkaavittarluni iluliarsuit isanissaasa ikkannersuakkullu ajattarneqarnissaasa tungaannut.
MADS PIHL/VISIT GREENLAND, 2014

Ilulissat Avannaata Kommuniani illoqarfiit pingaarnersaraat. Ilulissat pigisaani nunaqarfiit sisamat 349-nik innuttaasoqarput kommunimilu illoqarfiup pingaarnersaa 4.710-nik innuttaasoqarluni.

Ilulissat oqaluttuassartaat

Siku iltimik inuussutissanillu aniatitsisoq kangerlummi uumasunut immikkut ittumik iluaqutaavoq, taamaalilluni kangerluup paavata eqqaani arlalinnik taamanilu uuttuineq naapertorlugu inuppassualinnik nunasiffigineqartarsimalluni. Saqqakkut nalaanni sivikitsumik inoqanngereerluni Dorsetikkunnit malitseqarput ukiorpassuarnilu inoqanngereerluni inuit 1150-ip missaani nunassillutik.

Inuit najugaqarfigisimasaanni ilisimaneqartuni annersaasut ilaat tassaavoq Sermermiut, kangerluup Kangiata avannaata tungaani paavata eqqaaniittoq Ilulissat maanna inissisimaffigisaanit kilometerialunnguanik ungasissusilimmiittoq. Innuttaasut tamaaniittut 1600-ukkunnit aallartittumik Europamiunik arfannianik akulikilliartuinnartumik attaveqalerput paarlaaqatigiillunilu niueqateqartalerlutik.

Niuertarfiuteqarfimmik 1741-mi pilersitsineq inunnut aalajaannerusumik niuernissamik periarfissiivoq, ilaatigut orsoq, ammit tuugaallu aallaasinut, atortunut sapannganullu paarlaassinermut atorneqartarlutik. Sermermiuni innuttaasut niuertarfeqarfimmi nunasiaammut kilometerialunnik ungasitsigisumiittumut 1805-imi 86-inik innuttaasoqartumut arriitsunnguamik nussulerput.

Ilulissani Kangiata Illorsua 2021-mi ammarneqarpoq Kangia pillugu tassungalu atatillugu UNESCO-p Nunarsuarmi kingornussassaqarfia pillugu ilisimasanik saqqummiinissaq siunertaralugu. Kangiata illorsua illussanik titartaasartumit Dorte Mandrup-Poulsenimit titartarneqarpoq, illorsuullu ilusaa uppiup issittormiup suluisa siaaqqanera isumassarsiorfigineqarsimalluni. Qalianukartoqarsinnaavoq Ilulissat Kangialu isiginnaariartorlugit.
ADAM MØRK/REALDANIA, 2021

Ajoqinut seminaria 1848-mi pilersinneqarpoq, kulturikkut inerillualersitsinermik nassataqartumik.

Innuttaasut kingulliit Sermermiuniit 1850-imi nuupput, nunasiaateqarfimmilu innuttaasut 262-inngorlutik. Ukiut 30-t qaangiutiinnartut innuttaasut 418-inut amerlisimapput. Inuppassuit kiisalu orsumik amernillu tunisinerujussuaq pissutigalugit piniarfiit pissarsifigisinnaasat annikippallaalerput piffissallu ilaani kaanneq ajunaarnerlu misigineqartarlutik. Innuttaasut siammartinniarlugit nunasiaatip pigisaani niuertarfeqarfinnik nutaanik pilersitsisoqarpoq. Ilulissat 1867-imi tupakuluusilertorpassuaqarneranik eqqugaapput innuttaasullu pingajorarterutaat toqullutik.

Europami petroliup uuliamillu sukuluiarneqanngitsumit tunisassiat atugaanerujartornerisa ilutigisaanik orsumik piserusunneq appangaatsiarpoq. Puisinniarnermit isertitanut taarsiullugu ningittakkersorluni eqalussuarniarneq 1890-ikkunni pingaarnertut aningaasarsiutaalerpoq, tinguata uuliaqarluarnera pissutigalugu avammut tunineqartarluni. Eqalussuarniarneq qaleralinnik nammineq atugassanik qimminullu nerukkaatissanik ningittakkersorluni tapertaqartinneqarpoq, Danmarkimullu tunisineq annertusiartulerpoq – 1899-imi qalerallit 22 tonsit tunineqarsimallutik. Ilulissat eqqaanni nunap sinneranut sanilliullugu piniartuunermiit aalisartuunermut ikaarsaarneq taamaalilluni siusinneruvoq. Tamanna pissutigalu innuttaasut aningaasat atorlugit aningaasarsiornerulerput puisinniartutut inuunermit aalisartuunermi imminut pilersornissamut periarfissalunnerummat.

Aalisarnerup pingaarnertut inuussutissarsiutigineqalernerata nassatarisaanik nunasiaateqarnermut politikki allanngorpoq, sorsunnerillu akornanni danskit oqartussaqarfiinit kissaatigineqalerluni nunap immikkoortuani najugaqartut amerlanerusut Ilulissani katersorneqassasut. 1938-mi 528-nik innuttaasoqarpoq.

Nunasiaataajunnaarnerup Sorsunnersuullu Aappaata kingorna nutaanngorsaanerup ilaatigut aalisarneq annertusarniarlugu innuttaasut katersuunnissaannut Danmarkip kissaateqarnera annertunerulerpoq. Peqatigisaanik Qeqertarsuup Tunuani saarullippassuaqalerpoq, saarullinniarnerullu aningaasaqarnerup innuttaasullu amerliartornerat siuariartorlualersippai qaleralinnniarnerlu pingaaruteqarpallaarunnaarluni. Saarullippassuaqarnerali sivisunngilaq, 1960-ikkullu ingerlanerani saarulliit Qeqertarsuup Tunuani tammarlutik. Peqatigisaanik kutterinik raajarniarneq aallartippoq tamannalu saarullimmut sanilliullugu aningaasaqarnermut pingaaruteqarnerujussuulluni. Aalisarnerup umiarsuarnut Atlantikukkoortartunut 1960-imi umiarsualiviliortoqarnissaa pisariaqalersippaa imermillu pilersuineq qulakkeerniarlugu imeqarfimmi 1961-imi sapusiisoqarluni. Den Kongelige Grønlandske Handel (KGH) 1962-imi aalisakkerivimmik pilersitsivoq raajanillu tunisassiornerulernissaq siunertaralugu 1969-imi allineqarluni. Raajat saniatigut saarulliit, qeeqqat, qalerallit il.il. qerisut tunisassiarineqarput ukiullu aalisarfiup ingerlanerani 200-t suliffissaqartinneqarlutik. Aalisakkerivik namminersortoq, raajanik qalerallillu nerpiinik qerisunik tunisassiortoq 1967-imi pilersinneqarpoq.

Ineriartornerup nassatarisaanik sanaartortoqarluarpoq, 1969-imilu sanasut naalagaat 20-t katillugit 113-inik sulisoqartut suliaqartinneqarput, taakkunannga amerlanerpaat Danmarkimeersuullutik. Piffissap sivikitsuararsuup iluani illoqarfiup qeqqani attaveqaqatigiinnerit pilersinneqarput, soorlu qulimiguulinnut mittarfik (1965), Hotel Hvide Falk (1970), illoqarfimmi meeqqat atuarfii marluk (1974 aamma 1977), timersortarfik (1976) kiisalu inissiarsuit angisuut arlaqartut. Illoqarfiup ilaani imermik pilersuinermut attaviliisoqarlunilu kuuffiliortoqarpoq napparsimmavillu allineqarluni (1980).

Aamarsuarsiorfiup Qullissat danskit naalagaaffiannit pinngitsaaliilluni 1972-imi matuneqarnerannut atatillugu innuttaasut ilarpassui Ilulissanut nuupput amerlanerillu kingorna Qullissaaqqanik taaneqartartumi inissiarsuarni najugaqalerlutik.

1969-imi 2.382-inik innuttaqarpoq 1977-imilu illoqarfiup innuttaasui 3.572-inut amerlisimallutik. 1980-ikkut qiteqqunnerannit qaleralinniarneq aallarteqqinneqarpoq Royal Greenlandilu qaleralilerivimmik 1998-imi pilersitsivoq. Najukkami aalisartut 2010-mi qaleralilerivik Halibut Greenland pilersippaat Royal Greenlandimut unammillertoqarniassammat.

Ilulissani takornariaqarnermik ineriartortitsineq

Kujataa siornatigut takornariaqarnermi pingaarnertut ornigarneqarluarsimagaluarpoq 1980-ikkunnili takornarissat takusarusutaat nikippoq Ilulissallu Kangia pillugu nunami takornarianit takusarneqarnerpaanngorluni. Ineriartorneq tamanna takornariaqarnermut attuumassuteqartumik attaveqaqatigiinnikkut ikorfartorneqariartorsimasoq. Ilulissani Kalaallit Nunaanni timmisartuussinernut mittarfik illoqarfimmit avannamut 3 km-isut isorartutigisumiittoq 1984-imi pilersinneqarpoq Air Greenlandillu mittarfiup tungaanut Hotel Arctic ammarlugu. Ukiut tulliisa ingerlaneranni takornarianut neqerooruteqartut illoqarfimmi arlaqalerput. Ingerlatsinerusoqalerneratigut unnuinissamut periarfissat amerlanerulernissaat ujartorneqalerpoq, taamaammallu mittarfiliornermut atatillugu sanasut najugaqarfiat angalasunut akunnittarfinngortinneqarluni. Ukiuni qulikkaani kingullerni Hotel Icefiord aamma Hotel Avannaa ammarneqarpoq illoqarfimmilu akunnittarfiit tamarmik allineqarsimallutik. Illoqarfiup qeqqani Hotel Ilulissat 2021-mi ammarmat unnuiffissat amerlanerulerput. Ilulissani massakkut tallimanik akunnittarfeqarpoq, guesthouses angalasunut akunnittarfiit sisamat kiisalu unnuiffissat ullaakkorsiornertallit arlaqartut.

Ilulissat tikeraarnissaannut soqutiginninneq annertuseriaannarpoq Kangia UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffiannut The World Heritage Committeemit 2004-mi ilanngunneqarmat. Namminersorlutik Oqartussat, Avannaata Kommunia Realdanialu suleqatigiillutik Ilulissani Kangiata Illorsua 2021-mi ammarpaat. Illorsuaq illorsualiornermi kusanartuliornerup pitsaassusaatigut kiisalu Kangia pillugu aamma tamaani kulturimik, pinngortitamik oqaluttuarisaanermillu saqqummersitsivittut nunani tamalaani nunalu tamakkerlugu soqutigineqaqaaq.

Alla takusarusunneqarluartoq tassaavoq katersugaasiveqarfik tamaani nunasiaateqarnermi illut arlaqartut, Knud Rasmussenip illu inunngorfia ilanngullugu takuniarneqarsinnaallutik.

Ilulissani nunap sananeqaataa attaveqaqatigiinnerlu

Ilulissani meeqqat atuarfiini marlunni meeqqat 600-ingajaapput, Atuarfik MathiasStorchimi atuartut 310-t Atuarfik Jørgen Brøndlundimilu atuartut 305-it missaat.
SERGIO PITAMITZ/AP/RITZAU SCANPIX, 2015

Ilulissat eqqaannilu nunataata qaqqat pukkitsut sikumillu kiliortorneqarlutik qituppasissut narsarsuillu ilisarnaatigaat. Illoqarfik manissutut oqaatigineqarsinnaavoq sivinganeqarpallaanngitsoq, qatsinnersamit umiarsualivimmut sivinganera eqqaassanngikkaanni. Illoqarfimmi ilaqutariinnut ataasiakkaanut illut, illut uiguleriiaat, inissiat quleriiaat nutaajunerusut kiisalu inissiarsuit danskit eqiterussinissamut politikkeqarneranit nutaanngorsaanerup nalaaneersut akuleriiaapput. Illoqarfik ukiuni qulikkaani kingullerni mittarfimmut aqqusineq sinerlugu avannamut alliartorsimavoq.

Illoqarfimmi inissiat amerlanersaat imermik pilersuinermut atassuteqarput, timaanilu illoqarfimmik pilersuinissamut naammattumik imeqarluarluni, erngulli pitsaassusaa issangiarnerani qaangerniagassaqarsinnaasarluni. Illoqarfiup sisamararterutaani pingasut kuuffilersugaapput innuttaasullu sinneruttut kinneranut tankeqarlutik imaluunniit imaartakkanik perusuersartarfeqarlutik anartarfilerinermillu atugaqarlutik. Sumiiffinni kuuffilersorneqarsimanngitsuni, pingaartumik illoqarfiup kitaata nalaani asaffimmiit uffarfimmiillu errortuutikoq nunamut kuuinnarpoq.

Ilulissani innuttaasut amerliartornerat 1886‑2021.
GRØNLANDS STATISTIK
Ilulissat maajimi.
Aningaaq R. Carlsen/Visit Greenland, 2021

Illoqarfimmi aqquserngit amerlanerpaartaat asfaltilersugaapput aqquserngillu pingaarnerit qullilersugaallutik. Aqqusineq Kussangajaannguaq umiarsualiviup qulaani illoqannginnersamit kujammut Kangiata UNESCO-qarfiullu tungaanut ingerlasoq takornariarpassuarnit pisuttuarfigineqarluartarpoq. Takornarissanut allaffiit neqerooruteqartullu 20-usut amerlanerpaartaat illoqarfimmilu pisiniarfiit amerlanerpaartaat aqquserngup taassuma sinaaniipput.

Ilulissat illoqarfimmit avannamut kangimut 45 km-it missaannik ungasitsigisumiittumit Paatsumit erngup nukinganik nukissiorfimmit innaallagissamik pilersorneqarpoq. Nukissiorfiup tunniussinnaasaata 60 % ataallugu illoqarfik atuivoq illoqarfillu angineruleraluarpat tamarmi pilersorneqarsinnaalluni.

Ilulissani napparsimmavik Avannaata Kommuniani nunap immikkoortuani napparsimavittut atuuppoq. Meeqqat atuarfiini marlunni klassit naammassisussat nunap immikkoortuani nunaqarfinni sisamani atuartut aamma atuartittarpaat. Perorsaanermik Ilinniarfik Ilulissaniippoq illoqarfimmilu ingerlaqqittumik ilinniarfituaalluni.

Royal Arctic Linep umiarsuaa containerinik assartuisartoq sapaatip akunneranut tikittarpoq ukiukkulli taamaatiinnarneqarsinnaalluni sikoqarnera pissutigalugu. Illoqarfik Arctic Umiaq Linep sinersortaataata aasaanerani tikittagaani avannarpasinnerpaajuvoq, Disko Linelu mikinernik ilaasartaateqarpoq, Qeqertarsuup Tunuani illoqarfiit sinnerinik nunaqarfinnillu angallassisartunik. Ulluinnarni ullut tamaasa Kangerlussuarmut illoqarfiillu anginerit amerlanersaannut timmisartuussisoqartarpoq, aasaanerani Reykjavikimut allaat aamma timmisartukkut attaveqartoqartarluni. Nunap immikkoortuani nunaqarfiit Qeqertarsuullu Tunuani illoqarfiit mittarfeqanngitsut ukiukkut qulimiguulimmik tikinneqartarput.

Ilulissani nunanut tamalaanut mittarfimmik massakkut sanaartortoqarpoq 2024-milu naammassinissaa naatsorsuutigineqarluni. Pilersaarutit naapertorlugit mittarfik aasakkut Danmarkimut attaveqartassaaq sulissutigineqarlunilu Europami allanut USA-milu aasakkut attaveqalernissaq. Mittarfimmut aqqusineq kommunimit 2022-mi allillugu aallartinneqarpoq aqqutaa tamakkerluni marlunnik aqquteqalerniassammat.

Mittarfissamut atatillugu mittarfioreersoq kangeqqullugu aqqusinniornissamik mittarfiullu avannaani inuussutissarsiutinut umiarsualivissap inissisimaffissaanik kommuni pilersaaruteqarpoq, umiarsualivimmi atugassarititaasut pissutigalugit allineqarnissaa ajornakusoormat aalisakkeriviillu periarfissaannik killiliilluni. Tassunga Nuugaarsuk tatsillu imeqarfiup eqqaaniittut siunissami inissiassanut, sullissivinnut inuussutissarsiutinullu atugassatut toqqarneqarsimapput, tatsip imeqarfiup eqqaani nunagissaaneq aallartinneqarsimalluni.

Illoqarfiup kujammut inerisarnissaanut UNESCO-qarfik ajornartitsivoq, pingaarnertulli ajornartitsisut tassaapput illoqarfimmit avammut kangimut tatsit imeqarfiit eqqaallu tikeqqusaanngitsut. Tatsit allat atorneqarsinnaanerat taamaammallu imeqarfiit tikeqqusaanngitsut tiffasinnerusumut nuunneqarnissaat sulissutigineqarpoq.

Ilulissani inuussutissarsiorneq

Qaleralinniarneq raajarniarnerlu Ilulissani isaatitsissutigineqarnerpaapput, tulliullunilu takornariaqarneq.

Qalerallit Kangiata avatinnguani ikkannersap eqqaani umiatsiaaqqanit ningittagarsorluni pisarineqarnerusarput. Ukiuunerani Kangiani sikumit ningittakkersortoqartarpoq qimusserlunilu sikuliartoqartarluni. Raajalli kilisaatinit pisarineqartarput. Royal Greenland pingaarnertut raajanik qerisunik tunisassiorpoq annikinnerusumillu qaleralinnik 120-llu pallillugit sulisoqarluni. Halibut Greenland 40-t pallillugit sulisoqarpoq, pingaarnertut qaleralinnik suliareqqiisarluni. Ilulissani nunaqarfiinilu 2020-mi aalisakkat qaleruallillu katillugit 21.749 tonsit tunineqarput. Katillugit annertussusaanni 63 %-ii raajaapput 33 %-iilu qaleraliullutik. Qalerallit tunineranni nalingat qaffasinneruvoq 154,7 mio. kr.-ullutik raajallu 132,3 mio. kr.-ullutik.

Ilulissani sulisinnaasut katillugit 2.425- upput. Suliffissaqartitsinermi suliffissaqartitsinerpaapput pisortani ingerlatsiviit kiffartuussiviillu, tamatumunnga ilanngullugit ilinniartitaaneq peqqinnissaqarfillu, illoqarfimmi suliffissat 40 %-ii taakkunaniillutik. Kilisaatersorluni sinerissamullu qanittumi aalisarneq kiisalu aalisakkanik suliareqqiineq nassatarisaanillu inuussutissarsiutit suliffiit 25 %-eraat, niuerneq il.il. 10 %-eralugit, assartuineq 6 %-eralugu sanaartornerlu 9 %-eralugu. Takornariaqarnermi unnuiffissat neriniartarfiillu ilanngullugit ukiup ingerlanerani ulapaarfiunngitsumi 7 %-eraat ulapiffiullu nalaani 14 %-it missaralugu.

Illoqarfimmi pingasunik anginerusunik niuertarfissuaqarpoq mikinerusunillu pisiniarfeqarluni, atisanik, elektronikkinik tammajuitsussanillu pisiniarfiit kiisalu neriniartarfiit sutorniartarfiillu mikinerusut arlaqarlutik. Aamma imerniartarfeqarpoq pingaartumik akunnittarfinni, taakkulu nipilersorfigineqartartup Naleqqap saniatigut unnuami sammisassaqartitsisuullutik.

Nunani tamalaani takornariaqarnerup covid-19-imit unikaallatsinneqannginneranni Ilulissani tikeraat unnuisut 2019-imi 31.103-nik amerlassuseqarput, taakkunannga 11.844-t Kalaallit Nunaanninngaanneersuullutik. Ukiumi tassani umiarsuarmik angalaarlutik takornariartut 14.762-iupput.

Ilulissat, illoqarfiup assinga. 1‑2) Aalisakkerivik. 3) Hotel Hvide Falk. 4) Hotel Icefiord. 5) Hotel Avannaa. 6) Hotel Arctic. 7) Napparsimavik. 8) Timersortarfik. 9) Kangiata Illorsua. 10) Angerlarsimaffik Knud Rasmussenip inunngorfia (Katersugaasivik). 11) Perorsaanermik Ilinniarfik. 12) Inuussutissarsiutinut ilinniarfik. 13) Kommunip allaffia. 14‑15) Meeqqat atuarfiat. 16) Ilulissani Katersugaasivik. 17) Imeqarfik. 18) Zionip Oqaluffia. 19) Qullisat Oqaluffiat. 20) Katersortarfik.
ASIAQ, 2022

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.

  • Kåre Hendriksen

    (in. 1956) Teknikkikkut avatangiisini aqutsinermi ph.d. aamma MA. Aalborg Universitet-imi Pilersaarusiornermut instituttimi issittumi piujuartitsiviusumik attaveqaasersuutini lektori.

  • Karl Ejnar Madsen

    (in. 1978) Nunalerinermi cand.soc. Avannaata Kommuniani Teknikkeqarnermut Ingerlatsivimmut pisortaq.