Kalaallit Nunaat

Kalaallit Nunaat nunaavoq Danmarki Savalimmiullu peqatigalugit naalagaaffeqatigiinnermi namminersortoq. 2.486.000 km²-inik angissuseqarluni nunarsuarmi qeqertat annersaraat, avannaaniit kujataanut 2.670 km missaannik isorartussuseqarpoq ataatsimullu katillugu 44.000 km sinnerlugit sineriaqarluni. Nunap 80 %-iata missaa Sermersuarmit ulissimavoq. Peqatigisaanik nunarsuarmi inukinnerpaajuvoq, innuttaasut katillugit inuit 56.000 missaannaannik amerlassuseqarlutik. Sineriak sinerlugu 410.000 km² missaa sermeqanngilaq, tassanilu illoqarfinni nunaqarfinnilu innuttaasut najugaqarput. 70 %-init amerlanerusut ullumikkut illoqarfiit annersaanni arfineq marlunni najugaqarput: illoqarfik pingaarneq Nuuk aamma illoqarfiit Sisimiut, Ilulissat, Qaqortoq, Aasiaat, Maniitsoq aamma Tasiilaq, inuillu piniartoqarfeeqqani najugaqaqqaarsimapput. Kalaallit Nunaata sanilerai kimmuinnaq Canada aammalu Qalasersuup illuatungaani avannamut kimmut, aammalu kujammut kangimut Island inissisimavoq, tamatumalu kingorna Savalimmiut, Norge, Danmark aamma Europap sinnera.

Kalaallit Nunaat pileriartornermini takisuumik oqaluttuassartaqarpoq, Nunarsuup sannaata oqaluttuarisaanera tamaat nunap sannaa qanoq issutsini tamarluinnangajanni atugaqarsimalluni. Ukiut 175 mio.-nit matuma siorna nunaverujussuarmi Pangæa-mi ataqatigiissumi quppaniit, ukiut 10 mio.-nik matuma siorna Nunap iluaniit lavanut qaleriiaanut annertoorujussuarnut, 7 km tikillugit basaltinik qaleriiaanik issusuunik pilersitsisimallutik. Kisianni siullermik pingaarnertullu sermeqarpoq, Kalaallit Nunaata ilisarnaatigisaanik. Sermersuup qeqertaq ukiuni 7 mio. missaanni qallersimavaa, sermersuaqarnerisa nikerarnerat akornannilu sermersuaqarnerup kiannerunera pissutigalugit taassuma siammasimassusaa nikerarsimalluni. Sermersuup sermitai sermillu ingerlaarneri immap tungaanut nikikkiartorput aammalu Qeqertarsuup Tunuani iluliarujussuarnik pilersitsillutik. Sermersuaq sivisuumik nunani tamalaani ilisimatuunit soqutigineqarsimavoq, aammalu aakkiartornerulernerata nunarsuullu kissatsikkiartornerata imminnut ataqatigiinnerisa soqutiginninneq annerulersinnarsimallugu. Kalaallit Nunaat aatsitassanik peqarpoq, assersuutigalugu aamarsuarnik, aqerlunik aamma zinkinik, taamatullu ilaatigut platin-inik, kuultinik uraninillu piiaaniartoqartarsimalluni. Kalaallit Nunaata ilaa nanoqarlunilu umimmaqarpoq, kisianni pingaartumik immap eqqaani imaanilu uumassusillit inuit pinngortitap tunissutaannik, taamalu inuuniarnissamut tunngavissaannik, pissarsitittarsimavaat: arfernik, puisinik, aalisakkanik raajanillu.

Inuit siulliit Sibiriamiit, Alaskamiit aammalu Canadap issittortaaniit ukiut 4.500-t missaasa matuma siorna nunatsinnut nunasisimapput. Taamanikkulli viking-it Islandimiut, kujataata kitaani naasorissaasutut nunassissimasut, tikissimapput aammalu ateq Grønland atuutsilersimallugu. 1100-kkut naalerneranni Alaska inuit Kalaallit Nunaannut nunasiartorsimapput aammalu ullutsinni innuttaasut tunngavissalerlugit. Nunat avannarliit paasinnittaasianni Kalaallit Nunaat naalagaaffimmut ilaavoq, taamaattumillu 1721-mi ajoqersuiartortitaq Hans Egede tikippoq, kunngi Frederik sisamaannit aammalu Norge-miunit niuertunit tapersersorneqarluni, tassanilu Kalaallit Nunaata nunasiaataalernissaa aallartinneqarpoq, Kalaallit Nunaata kitaata sineriaa sinerlugu kristumiunngorsaasoqarpoq niuertoqarfinnillu pilersitsisoqarluni.

Nunasiaateqarnermut suliniummut qitiutinneqarpoq inuit arfanniarnerannit puisinniarneranniillu orsoq. Orsoq ilaqutariinnit asimioqarfimmilu atorneqaqqaaraluarpoq, piniarnerlu inuit kulturiannut ilaalluni pingaaruteqartoq. Orsoq nioqqutinngortinneqarpoq nunanilu tamalaani tunisaalerluni. 1800-kkut naalerneranni orsup tunitsivinnut soqutaajunnaarpoq aalisakkanik suliffissuaqalernerup puisinniarneq taarsermagu danskillu maligassaqqitsitaat malillugit nutarterineq annertoorujussuaq, illoqarfiit ineriartortinneqarnissaat ukkataralugu, nunatsinnut siammarsarneqalerluni. Danmarkimiit sulisussarpassuit tikerartinneqarput, pingaartumik sanaartornermut, ilinniartitaanermut allaffissornermullu.

Qallunaanngorsaaneq, taamatut taagorneqalersoq, suliassaqarfiit ilaannut pitsanngorsaanernik malitseqarpoq, kisianni pakatsinernik, akerlilersuinernik aammalu avissaarusulernermik aamma pilersitsilluni. Kalaalinngorsaaneq sorlanikkiartulerpoq, inuit kulturianni ileqquusut soqutigineqarneruleriartorlutik. Rock-inik nipilersortartut Sume-kkut pilersinneqarput kalaallisullu erinarsugaat nuannarineqaqalutik. aammalu kalaallisut erinarsuutaat nuannarineqartorujussuullutik. 1979-imi innuttaasut taasitinneqarnerat namminersornerulernerup atuutsinneqalerneranik kinguneqarpoq, aammalu 2009-imi Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni eqqunneqarput, nunap iluani susassaqarfiit amerlanerpaat ilaatinneqarlutik aammalu assersuutigalugu nammineq politeeqalernermut, eqqartuussiveqarnermut killeqarfinnillu nakkutiginninnermut annertusitinneqarsinnaalluni, ilaatinneqanngillalli nunanut allanut, sillimaniarnermut illersornissammullu politikki, taakku naalagaaffeqatigiinnit suli oqartussaaffigineqarmata.

Kalaallit Nunaat allaffissornikkut kommunerujussuarnut tallimanut avinneqarsimavoq, taakkunaniillutik illoqarfiit katillugit 17-it aammalu nunaqarfiit 54-it, nunami sumiiffimmi annertoorujussuarmi siammarsimallutik. Najugaqarfiit akornanni aqqusineqanngilaq, taamaattumik assartuineq imaatigut timmisartumillu, aammalu sumiiffiit ilaanni qamuteralannik, ingerlanneqarpoq. Kalaallit Nunaata avannaani Tunumilu qimusserneq aamma atorneqarpoq. Isorartoorujussuunerata aammalu najugaqarfiit ikittuinnarnik inoqarnerisa kingunerisaanik Kalaallit Nunaat inuiaqatigiinnik qeqertami ingerlatsisutut taagorneqartunit sunnersimaneqarpoq, tassani najugaqarfiit ataasiakkaat inuiaqatigiinni ingerlatassanik tamaginnik, soorlu innaallagiassamik, meeqqat atuarfiinik, peqqinnissaqarfimmik, pisiniarnissamut periarfissanik il.il., imminnut pilersortariaqarlutik. Illoqarfiit avataanni siamasissumi nunassissimanerup atuutiinnarnissaanut ataqatigiissillugu inuiaqatigiit atugarissaartuunissaat, politikkikkut pingaartinneqarpoq. Amerlanertigut najugaqarfinni mikisuni suliffeqarfinnut namminersortunut niuernikkut tunngavissaqartanngilaq, taamaattumik sullissinerit amerlasuut pisortanit pilersugaallutik.

Kalaallit Nunaat avataaniit eqqumaffigineqartuaannarsimavoq. Danskit takussutissaqarluarput, kisianni aamma amerikarmiut annertuumik sunniuteqarsimallutik. Sorsunnersuup kingulliup nalaani tamatumalu kingorna Danmarkip Tysklandimit tiguagaasimanerani, USA sakkutooqarfinnik arlalinnik pilersitsivoq aammalu sakkutuunik tuusintilikkaanik Kalaallit Nunaanniititsilluni. Ullumikkut nunarsuarmi silap pissusaata oqallisigineqarnerani Kalaallit Nunaata Sermersuata aakkiartornera ukkatarineqarpoq, aammalu Kalaallit Nunaata inissisimanera pisuussutaalu, Issittumi nunani arlalinni nunap sannaanut politikkikkut anguniagaqarnerni qitiutinneqarlutik. Siunissami Kalaallit Nunaata nunarsuarmi soqutigineqarnera sakkortusiinnartussaavoq.

Nunarsuarmioqataajartorneq, kulturikkut ileqqut soqutigineqaqqilernerisa peqatigisaanik, pivoq. Tamanna assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornermi kulturimilu takussutissaqarpoq. Ileqquusumik qilaatersorneq erinarsornerlu taamaalillutik annertoorujussuarmik soqutigineqaqqilersimapput aammalu UNESCO-p kulturikkut kingornussanut tigussaanngitsunut nunarsuarmi kingornussanut allattuiffiani ilanngunneqarlutik, assilialiorluni eqqumiitsuliornermi nutaanerusuni nunami namminermi oqaluttuat qimanneqariartuaartut takuneqarsinnaalluni. Ataqatigiinnera taanna assersuutigalugu kalaallit nutaaliorneranni ilusilersuinerannilu takuneqarsinnaavoq. Siusinnerusukkut tunisassianik Kalaallit Nunaata kulturianut innersuussiviusunik pilersitsisoqarnerusarluni, maannakkut nunarsuarmi sunniutinuunerusoq qiviartoqartalerpoq – peqatigisaanik inuit qangaaniilli ilisarnaataat atorneqalerlutik.

Kalaallit Nunaat inuinut pingaaruteqarpoq. Aammalu nunarsuarmut.

Kalaallit Nunaata ilisarnaataa

Nanoq Kalaallit Nunaannut ilisarnaatitut pissusissamisoortutut toqqarneqarpoq, aammalu nanoq Kalaallit Nunaannut ilisarnaatitut danskit kunnginut ilisarnaataanni 1666-imi ikkunneqarpoq. 1819-imiit ilisarnaat kunnginut ilisarnaatini ataavartumik ilaalersimavoq.

Ilisarnaat Kalaallit Nunaanni danskit oqartussaasuinit eqqornaveeqqummi kunnginut ilisarnaatitalerlugu atorneqarpoq. Ilisarnaat niaqorutitaqartinnagu aammalu nannup siulliimini isigaa saamerleq qaffasimatillugu Namminersorlutik Oqartussat aammalu kalaallit oqartussaasuisa atorpaat, paarlattuanik nannup siulliimini isigaa talerperleq qaffasimatillugu danskit oqartussaasuinit atorneqarluni. Ilisarnaatit assigiinngitsut marluk taakkua 1987-imi aalajangersarneqarput, taamanikkullu nannup siulliimini isigaata saamerliup qaffasimatinnissaanik kalaallit kissaataat pingaartinneqarpoq, tassami nannup siulliimini isikkani saamerleq imminut illersorniarluni atortuaannarmagu.

Nassuiaataa: Nanoq siilveq aappaluttumik oqalik napalluni issiasoq tungujortuutillugu.

Nunap aqqata isumaa

Ateq 1075-miit ilisimaneqarpoq, tassani Adam af Bremen siullersaalluni Gronland taasimallugu. Avannaamioqatigiinni itsarnitsani najoqqutassani 1100-kkunneersuni (Islendingabok aamma Landnamabok) aamma 1200-kkunneersuni (Grœnlendinga Saga aamma Erik den Rødes Saga), taakkualu kingusinnerusukkut assilinerini piujuartinneqartuni taaguut Grœnland aamma Grønland iluseralugit takussaavoq. Danskit oqaasiinut ataqatigiissillugu taaguut 1500-kkunni Grønland-itut allanneqartarpoq. Taaguut avannaamioqatigiit itsarnitsat pissusilerissutaannit grǿnn »qorsuk« aamma taaguutitut land »nunap sumiiffia, qeqertaq anginerusoq«, katitigaavoq, ataatsimut katilluni isumaqarluni »nuna qorsooqqissoq« imaluunniit »qeqertarujussuaq qorsooqqissoq«. Aqqata toqqarneqarnera Islendingabok-imi nassuiaqqissaarneqarpoq, Islandimiup nunaminit anisitaasimasup Erik Aappalaartup 980-ikkunni Kalaallit Nunaat takoqqaaramiuk nunagilerlugulu, sumiiffik pitsaasumik orniginartumillu atserniarlugu aalajangersimasoq, allat tassunga aamma nuukkusulersinnaaniassammata. Taaguutip kajumernartutut naleqarnerata saniatigut vikingit nalaanni silap pissusaata issaasannerunera aamma ilaatigut taaguusiinermut naapertuilluartunngortitseqataasinnaassaaq, tassami Kalaallit Nunaata kujataani nunap isua aasap qaammataanni naggorissuusarpoq ivigaqarluartarlunilu karrinik naatitsinissaq periarfissaqarluni. Ukiuni akullerni ilagiinni allaffissornermi Kalaallit Nunaat nammineerluni palaseqarfeqarpoq, taagorneqartumik Garðar, nunani avannarlerni killerni tangilinnut taaguut garð »naasorissaasup illua« qasseersiutinngorlugu, qallunaatsiaqarfimmi kujallermi sumiiffik biskoppip illorsuata inissisimaffigisaa (ullutsinni Igalikup eqqaani) atsiullugu. Maannakkorpiaq kalaallisut taagorneqarpoq Kalaallit Nunaat »Kalaallitinuiaat nunaat«, nunami innuttaasut inuit amerlanerpaartaat atsiullugit. Najoqqutassani pisoqaanerusuni aamma taaguut Inuit Nunaat, atorneqarpoq.

Erfalasorput

Erfalasoq kalaallip qalipaasup titartagartalersuisartullu Thue Christiansenip ilusilersugaraa. 1979-imi Kalaallit Nunaanni siullersaalluni kultureqarnermut ilinniartitaanermullu Naalakkersuisunngorpoq. Erfalasoq sermimut Seqinermullu qanoq ilisarnaataanersoq, aammalu qalipaatit aappaluttut qaqortullu Danmarkimut aamma Dannebrog-imut Kalaallit Nunaata atassuteqarneranik takutitsisuusut, nassuiaavoq.

Kalaallit Nunaat 1979-imi namminersornerulerpoq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata erfalasoqarnissaa pillugu apeqqut sammineqalerpoq. 1970-ikunni siunnersuutit assigiinngitsut arlallit saqqummerput, aammalu 1980-imi Naalakkersuisut erfalasoqalernissamut unammisitsipput. Siunnersuutit 600-init amerlanerusut saqqummiunneqarput. Taamaattoq Naalakkersuisut siulittaasuat, Jonathan Motzfeldt (1938-2010), siuttoralugu erfalasoqalernissamut ataatsimiititaliaq inerniliussaqanngitsoorpoq.

Ilusilersukkat assigiinngitsut marluk akornanni toqqaasoqassasoq 1984-imi aalajangiisoqarpoq: Thue Christiansenip erfalasuliaa aappaluttoq-qaqortoq aammalu nunat avannarliit erfalasuat sanningasortalik, qorsuk qaqortumik sanningasortaqartoq, danskip aaqqissuisup aammalu sakkuutilerituup Sven Tito Achen-ip siunnersuutaa.

Kalaallit Nunaanni erfalasup oqallisigineqarnerani inissisimanerit pingaarnerit pingasuupput: Ilaasa Dannebrog, Naalagaaffeqatigiinnermut aammalu nunani avannarlerni suleqatigiinnermut eqqarsalersitsisinnaasoq, isumassarsiorfigineqassasoq kissaatigaat. Allat erfalasumik sanningasortaqanngitsumik, kalaallit inuit namminiissusaannik erseqqissaasinnaasumik, kissaateqarput. Kiisalu iliaasa Dannebrog Kalaallit Nunaanni erfalasutuaaginnassasoq kissaatigaat.

Innuttaasut taasitinneqarnissaannik eqqarsarneq taamaatinneqarpoq. Tamatumunnga taarsiullugu Inatsisartut 1985-imi allakkatigut isertuussamik taasinikkut isummerput. Christiansenip erfalasuliaa 14-inik taaneqarluni ajugaavoq, Achen-ip erfalasuliaa 11-nik taaneqarpoq. Kalaallit Nunaata erfalasortaava siullermeertumik ulloq 21. juni 1985 pisortatigoortumik amuneqarpoq.

Erfalasorput ullumikkut nunatta ilisarnaatigaa, kalaallinik tamaginnik katersuutsitsisuulluni, aammalu illoqarfinni nunaqarfinnilu sumiluunniit aamma angallatini Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasuni takussaalluni. Danmarkimi aamma Savalimmiuni kikkulluunniit immikkut akuersissutitaqanngitsumik kalaallit erfalasuat atorsinnaavaat.

Erfalasup isikkua atorneqarneralu Inatsisartut inatsisaanni 1985-imeersumi maleruagassiivigineqarpoq. Nalunaarummi 2008-meersumi ullut erfalasulerfiusussat, pisortat illuutaanniit erfalasulerfiusussat, amerlassusaat aalajangersarneqarpoq. Kalaallit Nunaanni naalagaaffimmi oqartussat, ilanngullugit rigsombudsmandi, eqqartuussiviit, Illersornissaqarfik aamma politiit, Dannebrog erfalasutut akulaasalittut atorpaat.

Pinngortitaq nunamilu pinngortitaq

Kalaallit Nunaat 2,5 mio. km²-ingajannik annertussuseqarpoq. Nuna allorniusat sanimukartut 59.-iata aamma 84.-iata aammalu allorniusat tukimukartut 11.-ssaasa aamma 74.-iata akornanni inissisimavoq aammalu kimmut Ikersuaq Davisimit aamma Baffinip Kangerliumarnganit, avannamut kimmuinnaq Smith Sund-imit aamma Ikersuarmit (Nares Strædet), avannamut Lincoln Havet-imit aamma Wandel Havet-imit, ataatsimut isigalugit Sikuiuitsutut ilisimaneqartunit, killeqarfeqarluni. Kangimuinnaq nuna Grønlandshavet-imit aamma Danmarkstrædet-mit kiisalu kujammuinnaq Imarpimmit (Atlantikoq) killissalersugaavoq.

Aput sermerlu qaleriiaarluni Sermersuannguussimavoq, 3 mio. km³ missaannik annertussuseqarluni Kalaallit Nunaata 81%-iata missaa ulissimallugu. Taamaalilluni Sermersuaq nunarsuarmi tarajuunngitsumik imeqarfiusut annersaasa tulleraa – taamaallaat Qalasersuarmi Kujallermit Antarktis-imit qaangerneqarsimalluni.

Ukiup annertunerpaartaani kiassusaa qerinartuniiginnartarpoq, kisianni Sermersuaq aassagaluarpat, tamanna nunarsuarmi immap 7-8 meterinik taallerarnerulerneranut naapertuuttumik pisussaavoq. Sermersuup qeqqa immamiit 3.200m missaannik portussuseqarpoq, tassanngaaniillu sermeq sinerissap tungaanut tatineqartarluni, tamaani immami imaluunniit immap qanitaani iseqqasarluni, tamanna iluliarujussuaqalersitsisarluni.

Sermersuup qulaani amerlanertigut allanngujaatsumik naqitsinerujussuaqalertarpoq, tamatumalu kingunerisaanik Sermersuaq qeqertami silap pissusaanut kujammut, tassami kitaaniit naqitsinikitsut kujammuinnaq tatineqartarmata, kisianni aamma naqitsinikitsut ingerlaqqinnerannut sunniisarluni, taamaalillunilu aamma Europami sila sunnertarlugu.

Kalaallit Nunaat ukiuni miliuunerpassuarni Sermersuarmit ulissimasimavoq, kisianni sermersuaqarnerit allanngorarneri ilutigalugu ukiut miliuunit marluk kingulliit sermersuaqarnerit akornanni kiattarnera annertuumik allanngorarsimalluni. Sermersuaqarnerup kingulliup nalaani Sermersuup nuna tamakkerlugu ulissimavaa, aammalu sumiiffiit amerlanersaanni imaq tikillugu sermeqarsimalluni. Sermeq maannakkut inissisimanerminut aammat, Kalaallit Nunaanni sermeqartuni nuna pinngortitaq, Islandimi aamma Danmarkimi sumiiffippassuarnit ilisimaneqartunut assingusoq, uleerneqartutut ippoq. Taamanikkulli nunami pinngortitaq annikitsunik arlalinnik allannguuteqarneranit sunnersimaneqartarpoq, aammalu ukiukkut nillertarnerata malitsigisaanik maannakkut nunap pinngortitap sermeqanngitsup 80 %-anit annertunerusumi nuna qeriuaannartoq siammarsimalluni.

Nunap sermeqanngitsortaa (410.449 km²-isut annertussuseqartoq) Kalaallit Nunaata kujammut isuaniit, Uummannarsuarmiit (Kap Farvel), avannamut isuanut, Kap Morris Jesup-imut 2.670 km-isut isorartussuseqarpoq. Uummannarsuaq Oslo-tut allorniusani sanimukartuniippoq. Kalaallit Nunaat Nunarsuarmi nunami sumiiffiit ataannartut avannarlersaraat.

Nunap sermeqanngitsortaa angissutsimigut Sverige-tut angissuseqarpoq kujammut sinerlugu sumiiffik 250 km tikillugu atitussuseqarluni. Tamaani nunap sannaa qaarsuiit prækambrisk-iusut ataannartut takussaanerpaapput, assersuutigalugu Kalaallit Nunaata kitaani Nuup eqqaani Isuani ujaqqat krystalitut ittut nunarsuarmi ujaqqat pisoqaanersaanut ilaasut naatsorsuutigineqarluni. Arlaleriarluni qaarsuiit ataannartut sumiiffinni arlalinni kinnernit qallerneqarsimapput, kingusinnerusukkut iloqissiorsimallutik, allanngoriartorsimallutik aammalu qullutsiterlutik qaqqanngorsimallutillu. Tunup avannaarsuani kinnerit nunap sannaata Palæozoikum (ukiut 541 – 252 millionit matuma siorna) nalaani marranngoriartuaarnerat ingerlaannarsimavoq, tamatumalu kingorna qaqqat uiguleriilersimapput, Tunumi qullunnerit Kaledoniskiusut aammalu Kalaallit Nunaata avannaani qullunnerit Ellesmeriskiusut pilersillugit. Kingusinnerusukkut Kalaallit Nunaata kitaani kinnerit unerarfii annertuut marranngoriartortunik ulikkaarsimapput, ilaatigut ukiut 60 millionit matuma siorna Kridt-it nalaanneersunik, aammalu Tertier-it nalaanni Atlantikup avannaata ammarneranut atatillugu Kalaallit Nunaata kujataata ilarujussua qaqqat innermik anitsisarnerinit annertuunit nalaanneqarsimalluni.

Kalaallit Nunaanni nunap sannaa pingaarutilinnik arlalinnik aatsitassaqarfeqarpoq, ilaatigut aamarsuarnik, aqerlunik, zinkinik aamma orsugiannik, siusinnerusukkut niuerutigisassatut piiarneqartarsimasunik. Siusinnerusukkut aatsitassarsiorfinnik ingerlatsineq ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaaniit ilisimaneqarpoq, tassani Saqqaq-kulturimi killianik (skifer manngertorujussuaq) atortussiassatut piumanerusaminnik, immikkuullarissunik piiaasarsimapput. Kisiannili aatsitassanik peqarfiit amerlanersai tikikkuminaatsumiipput, taamaalillunilu aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissaq amerlanertigut imminut akilersinnaasarani, kisianni ukiuni kingullerni ilaatigut kuultinik, platin-inik, uranimik il.il. piiaaneq arlaleriarluni misilerarneqartarsimavoq. Maarmorilik aamma Mestersvig aatsitassarsiorfiupput nutaanerusut, taakkunani annertuunik piiaasoqarsimavoq, najukkani annertuumik pingaaruteqarsimasunik aammalu pisuni marluusuni tamaginni annertuumik mingutsitsisunik.

Kalaallit Nunaata eqqaani nunavittaq nunami sumiiffinni nunap sanaani ataannartuuvoq. Tassani nunap tunngaviani qaarsuik krystalitut ittoq annertunerpaajuvoq, kinnernit basaltinillu nutaanerusunit matoorsimalluni. Immami itinerusumiittumi marranngoriartuaartut taakkua imarpiup naqqani ujaqqanit, immap naqqata siammarneranut atatillugu pilersimasunit, taarserneqarput.

Nunap sermeqanngitsortaata annertunerpaartaa 1.500 meterinit pukkinnerusumiipput. Taamaattoq portunerpaartaa Gunnbjørn (3.700 m miss.), qaasuitsup killeqarfiata avannaani portunersaavoq. Taanna Tasiilap eqqaani Tunumiippoq aammalu nunataalluni, sermit iigartartut akornanniittoq imaluunniit Sermersuarmiittoq. Sumiiffinni arlalinni sermit iigartartut Sermersuarmiittut immamut killissimasarput, tamatumalu kingunerisaanik nunap sermeqanngitsortaa sermimit iigartartumit immikkoortisimaneqartunit nunap sumiiffiini ataqatigiinngitsuni minnerpaamik pingasuniippoq. Tamanna assersuutigalugu tuttut umimmaallu siammarsimassusaanut pingaaruteqarsimavoq. Taamatuttaaq nunatat sermeqarnerata nalaanni uumasut naasullu aniguiniarsarfiitut pingaaruteqarsimapput, taamaalillutillu kingullermik sermeqarnerata nalaani uumassusillit assigiinngisitaartut siammarsimassusaannut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarsimallutik.

Kalaallit Nunaanni nunap ilusaani sineriak sinerlugu qaqqat portusuujupput, sermeqartortaata annertunerpaartaa immap qaavani inissisimavoq. Nunap avannarpasinnerpaaffia, Peary Land, sermeqanngilaq, pissutigalugu naammattumik aputeqalernissaanut tamaani silaannaq panerpallaarmat.

Avannaaniit kujataanut Kalaallit Nunaat silap pissusaani immikkoortunut, naasoqartut suussusaannut il.il. arlalippassuarnut aggorneqarsinnaavoq. Assigiinngissutaasut uumassuseqartut atugaannut aalajangiisuupput – minnerunngitsumik aasap sivisussusaa, nuna qeriuaannartuunersoq, pingaaruteqartartoq, kiisalu aasakkut agguaqatigiissillugu kiassusaa, nunalerinermut orpiillu naanissaannut periarfissanut aalajangiisuusoq. Tassunga ilanngutissaaq erngup oqimaaqatigiinnera, kujammuinnaq siallerujussuartarnera, taamaalillunilu inuussutissat taratsullu kuugussaasarnerat, annertunerulluni. Avannamuinnaq sialuit ima annikitsigipput issittumi inuilaarsuusoq oqaatigineqartarluni, tamaani taratsut nunamut nakkaaginnartarlutik.

Sumiluunniit naasoqarpoq uumasoqarlunilu, pinngortitami pissutsinut naleqqussarsimasunik aammalu inunnit malersorneqarsinnaasimasunik.

Sineriak sumiiffinni amerlasuuni kangerloqarpoq qinngortuunik, portusuunik qaqqaqarluni aammalu qeqertarpassuaqarluni ikkarluppassuaqarlunilu. Sineriak 1:250.000 malillugu nunap assingani uuttorlugu 44.000 km sinnerlugu isorartussuseqarpoq. Kisianni sinerissap isorartussusaanut uuttortaanerni suut uuttortarneqarnersut apeqqutaavoq. Paasissutissanik pilersuinermut attaveqaasersuutinullu aqutsisoqarfiup (Styrelsen for Dataforsyning og Infrastruktur) satellitsikkut assilisani 0,5 m erseqqissusilinni sineriak 105.000 km missaanniittoq paasivaa. Sineriak sinerlugu illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik sinerissami sermeqanngitsumiipput, aammalu innuttaasut kitaata sineriaani katersuussimallutik. Nunap avannamut kangisissortaaniippoq nunat allanngutsaaliugassatut immikkoortitat nunarsuarmi annersaat, Tunup Avannaarsuani Nuna Allanngutsaaliugassatut Immikkoortitaq, 1 mio. km² missaannik nunaminertaqartoq.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
• Silap pissusaa
• Sineriak
• Nunap sannaa
• Imeq tarajuunngitsoq
• Sermersuaq
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq

Oqaluttuarisaaneq

Kalaallit Nunaat kalaallit nunagimmassuk taama ateqarpoq. Oqaaseq siulleq, kalaallit, Europamiut Kalaallit Nunaanni inunnut taaguutigisimagunarpaat. Kalaallit oqaasiinik atuineranni kalaallit kujataata kitaani 1800-kkut ingerlaneranni atorneqarluarpoq, Kalaallit Nunaatali Avannaata kitaani inuit sivisunerusumik atorneqarluni. Kingorna kalaallit tassaalerpoq inuiattut ataatsimut taaguutigineqalersoq. Nunap aqqa taamaalilluni inuit kulturiannut, Europamiunik naapitsinermut, nunasiaalernermut ukiunilu nutaajunerusuni nunamik pilersitsinermut attuumassuteqarpoq.

Nunap oqaluttuarisaanerata aallarteqqaarnera ukiut 4.500-t matuma siorna aallartippoq inuit ullumikkut Siberiatut, Alaskatut Canadallu issittortaatut ilisimasatsinnit ingerlaarnerannik. Nunami inuit siulliit Canadap issittortaani inunnut toqqaannartumik atassuteqartutut isigineqarput, sineriallu annertunerpaartaaniissimarpasillutik. Kingorna vikingit Islandimit nunasipput naasorissaasutullu Kalaallit Nunaata Kujataata Kitaani nunassillutik. Nuna tamanna qallunaatut suli atorneqartumik atserneqarpoq – Grønland.

1100-kkut naajartorneranni inunnik tikittoqaqqimmat taakku kitaanit tikipput, aammaloortumik inuit ingerlaarnerisa malitsigisaannik. Kinguaariit marlussuit ingerlanerinnaanni inuit Alaskamit Canada avannaqqullugu nunamut pipput, tassani qallunaatsiaat naasorissaasutut inuunermik soraarusseqqajaallutik. Inuit tikeqqammisut maanna inuiannut inunnut, kalaallinut, tunngaviliisuupput. Europamiunik sineriammi arfanniartunik akuttunngitsumik naapitsisarput 1721-miillu Europamiut najuunnerat atajuartunngorpoq.

Danskit Norgemiullu naalagaaffiat nuna qallunaatsiaanit qimanneqarsimasoq, nunanilli avannarlernit suli naalagaaffigineqartutut isigineqartoq, soqutigilerpaat. Norgemi niuertut peqatigalugit ajoqersuiartortup Hans Egedep suliniut pilersissimasaa qallunaat kunngiannit taamaammat tapersersorneqarpoq kunngillu Hans Egedep sulineranik ikorfartuisussat qatanngutigiinniat ukiut amerlanngitsut kingorna aamma akueralugit.

Taamaalilluni kristumiut ajoqersuisut niuertullu aqqutigalugit piviusumik nunasiaateqarneq aallartinneqarpoq sinerissamilu Kujataani Nanortalimmiit Avannaani Upernavimmut niuertoqarfinnik pilersitsinerit peqatigitillugit inuit inuunerat kulturiallu allanngorluinnarluni. Nunasinermik suliniut inuit piniarnerannik ilisimasaannillu pinngitsuuisinnaanngilaq, niuernermi tunisassiat pingaarnersaat tassaammat kalaallit puisittaannit sinerissamilu qanittumi arfattaannit orsoq.

Naalagaaffiup pigisaanik Den Kongelige Grønlandske Handelimik (KGH) 1774-imi pilersitsinikkut danskit naalagaaffiat nunasinermik tamakkiisumik tigusivoq; KGH nunasiaateqarnermi allaffissornermik 1900-kkut aallartinnerisa tungaannut isumaginnippoq, tamatumani niuerneq allaffissornerlu avinneqarlutik.

Inuit piniarnerat siornatigut kiffaan­ngissuseqarsimagaluarpoq – ilaqutariinnik asimioqarfimmillu nerisaqartitsisussaajuarsimalluni. Maanna niuernermi aningaasaqarnermut ilaalerpoq nunarsuarmi iginermik amernillu tunisaqarnikkut kivitsisussaalerluni. 1800-kkut naajartorneranni orsoq niuerutitut isumaqarunnaarmat inuussutissarsiummik inuiaqatigiillu aaqqissuussaanerannik aaqqissuusseqqinnissaq ukkatarineqalerpoq, taamaaliornikkut nunasiaatip aningaasaqarnerata imminut napatissinnaaqqilernissaa siunertarineqarluni.

Allannguuterpassuit kulturikkut aningaasaqarnikkullu annertuumik sunniuteqarput. Nunasiaammik aqutsisut 1900-kkut aallartinneranni aalajangerput aalisarneq aningaasaqarnikkut ineriartortitsinermik kivitsisuussasoq puisinniartartullu inuussutissarsiutertik nuutsissagaat. Tamanna kulturikkut aningaasaqarnikkullu allanngorujussuartoqarneranik nassataqarpoq sorsunnersuup aappaata kingorna nutarsaalluni aaqqissuusseqqinnernit sakkortusineqartunik.

Inuit kulturiannut piniarnermik inuussutissarsiuteqarnerup qitiunera ingerlaannarpoq nutarsaanerli sorsunnersuup kingorna nutaamik aaqqissuussinerup nassatarisaa nunasiaataanermi aatsaat siullerpaamik Danmark tamakkiisumik maligassaatinneqarluni, kulturikkut, oqaatsitigut, allaffissornikkut naalakkersuinikkullu. Ilutigisaanik nutarsaanerup malitsigisaanik aatsaat taama amerlatigisunik Danmarkimit sulisussanik tikisitsisoqarpoq – sanaartornermi, ilinniartitaanermi allaffissornermilu, tamannalu Danmarkip inuiaqatigiit ineriartornerannut sunniuteqarneranik annertusaalluni.

Suliffeqarfinni, atuarfinni aamma isumaginnittoqarfinni peqqinnissaqarfinnilu sumi tamani ulluinnarni inuunermi ineriartorneq tamanna nunasiaataaqqilernertut innuttaasunit misigineqarpoq. Assigiinngitsutigut inuunermi atugassarititaasunik pitsanngoriaateqarneranik nassataqarpoq, nukillalaarnernilli aamma nassataqarluni piffissap ingerlanerani naalakkersuinikkut akerliulluni suliniartoqalerluni, tamannalu Danmarkimit avissaarnerunissamik piumasaqarnermut aalajangiisuulluni.

Nunasiaataaneq pisortatigoortumik 1953-imi nutaamik aaqqissuussinermi taamaatikkaluartoq, naatsorsuutigineqartutut nuna naalakkersuinikkut Danmarkimik naligiissinneqanngilaq. Innuttaasunik taasititsisoqareerluni Namminersornerullutik Oqartussaqarneq 1979-imi atuutilersinneqarmat nunap namminersornerulernissaanut aqqummi alloriarneq siulleq pivoq innuttaasullu namminneq piumasaat tunngavigalugu inuiaqatigiinnik sanarfisoqarsinnaalerluni. Ineriartorneq tamanna 2009-mi nangeqqinneqarpoq namminersorneq eqqunneqarmat. Innuttaasut taasitinneqarneranni Kalaallit Nunaata Danmarkimik Savalimmiunillu Naalagaaffeqateqarneranit namminersornerunissamut amerlanerussuteqarluartut taasinerisa kingorna tamanna pivoq.

Paasissutissat allat

• Palæo-inuit
• Qallunaatsiaat
• Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
• Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
• Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq

Kulturi

Oqaluttuatoqaativut qangarsuaaneersut, pinngortitaq, oqaluttuarisaaneq taavalu ileqqutoqqavut kulturitsinni qitiulluinnartuupput. 1970-ikkunnit kalaalinngorsaanerup kingunerisaanik kulturitoqaq tammariartulersimagaluartoq uummarissarneqarpoq, saniatigullu kulturip atuutilersimasup nukittorsarneqarnissaa soqutigineqarluni. Aammali eqqumiitsuliortut annertusiartuinnartumik nunap avataani pisunut ineriartornermullu akuujartorput.

Qaangaaniilli qilaatersortarneq soqutigineqaqqikkiartulersut ilagaat. Ileqqulersuut taanna 2021-mi UNESCO-p kulturikkut illersugassat nalunaarsuivissuannut ilanngunneqarpoq.

Kalaalinngorsaanermi nipilersorneq pingaarutilittut inissisimavoq. Eqqaaneqarsinnaapput Sumikkut 1970-ikkunnit kalaallisut erinarsorlutik nunatsinni pissutsinut, annermillu nunat killiit annertuallaamik sunniuteqarnerat isornartorsiorlugu nipilersortalermata.

Assersuut alla tassaavoq piniartuunermi kulturi. Piniartukkutut inuuneq kinaassutsimut, ataatsimoornermut ileqqutoqqanullu atassuteqarpoq, tassuunakkullu inuup pinngortitallu imminnut ataqatigiinnerannut atassusiivoq. Naak piniartutut inuussutissarsiorneq ullumikkut nunatta aningaasarsiorneranut annikinnerusumik tapertaagaluartoq kulturimut atalluinnartutut isigineqarpoq.

Illulioriaatsimi atortut nutaat atorneqalersimagaluartut periutsit kulturimut, pinngortitamut silallu pissusaanut tulluarsarneqaraluttuinnarput.

Eqqumiitsuliortut siulliit ilagaat Aalut Kangermiu 1800-kkut qiteqqunnerannit inuit qanga oqaluttuatoqaataannik oqalualaavinillu assitaliortartoq. Eqqumiitsuliornermik ilinniarfik siulleq 1972-imi ammarneqarpoq. Massakkut qalipakkanik eqqumiitsuliortut qangarsuaq pissutsit pivallaarunnaarlugit nunasiaataanermi pissutsit samminerujartuinnalersimavaat.

Atisanik ilusilersuinermi nutaaliornermilu ineriartortitsineq assinguvoq: siornatigut kalaallit kulturiat qiviarnerullugu nioqqutissiortarneq, massakkut nunarsuarmioqatitsinni ileqqorineqartunut isigaluni – inuillu ilisarnaataannik atuilluni – atisaliortoqartalerpoq.

Oqaluttuaqattaarneq naapeqatigiinnerni pingaarutillit ilagisimavaat, 1800-kkunniillu oqaluttuatoqqat arlallit allanneqartalerput. Siornatigut atuakkiornermi nunagisamut asanninneq pingaartitsinerlu qulequtaanerusarsimagaluartut 2000-ikkut ingerlalernerini allanik qulequtaliisarneq tikikkiartorneqarpoq, tassa paqumigisat akimorlugit eqqartorneqartalermata.

Kulturimik nittarsaassineq annertusiartuinnarsimavoq, 1900-kkullu naajartorneranni illoqarfiit annersaanni tamaginni katersugaasiveqarpoq. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu 1966-imi pilersinneqartoq annersaraat. 1995-imi Ilulissani eqqumiitsuliornermut katersugaasivik pilersinneqarpoq; taamatullu Nuummi 2005-imi. Tamakku avataasigut illoqarfinni annerni tamaginni katersortarfeqarluniluunniit kulturikkut illorsuaqarpoq. Kulturikkut illorsuaq Katuaq Nuummi 1997-imi pilersinneqarpoq.

Paasissutissat allat

• Peqatigiiffilerineq kajumissuserlu
• Illulioriaaseq
• Nutaalianik atisassiorneq ilusilersuinerlu
• Filmit
• Nerisassat
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Oqaatsit
• Atuakkiorneq
• Tusagassiorfiit
• Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
• Nipilersorneq
• Upperisaq upperisarsioqatigiillu
• Isiginnaartitsineq qitinnerlu
• Ileqqut oqaluttuallu
• Assilialiorneq kusanartuliornerlu

Inuiaqatigiit inuussutissarsiutillu

Suut kikkullu inuit ataasiakkaat, inuussutissarsiutit inuiaqatigiillu Nunatsinni susinnaanerat aquppaat? Atugassarititaasut Naalagaaffeqatigiinnerup, Namminersorluni Oqartussaanerup minnerunngitsumillu nunarsuarmi naalakkersuinikkut aningaasarsiornikkullu ineriartornerup aalajangertarpaat.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit aaqqissuussaanerat, naalakkersuinikkut ingerlatseriaaseq allaffissornermilu ileqqut skandinaviamiut/danskit periusiinit pinngorput. Assigiinngissutsit pingaarnerit tassaallutik nunarput allarluinnaammat, inuiaat allarluinnaallutik inooriaaserlu skandinaviamiut danskilluunniit inooriaasiannut assersuunneqarsinnaanngitsoq atugaalluni. Tamatuma saniatigut innuttaasut 56.000-it missaannaaniipput, tamannalu soorunami immini killilersuutaavoq, minnerunngitsumik nunami 2,2,mio. km²-isut angitigisumi, siammarsimasunik inoqartumi, pisortat suliniarnerannik tamatigut aporfissaqartitsisumik.

Inuiaqatigiikkaat tamatigorluinnangajak allanut avinngarusimapput ingerlatsinikkut immikkoortuullutik, inuiaqatigiinni pisariaqartinneqartut inoqarfinni tamani ingerlanneqartariaqarlutik, soorlu innaallagiaqarneq, atuarfiit, peqqinnissaqarfik, pisiniarfiit il.il., inoqarfiit qanorluunniit mikitigigaluarpata pisariaqartinneqarlutik.

Apeqqut utikattuartoq tassaavoq: Inuiaqatigiit kalaallit kikkunnut assersuunneqarsinnaappat? Amerlanertigut inuiaqatigiinnut danskiusunut assersuunneqartarput, naak siuliani assigiinngissutsit taaneqartut angigaluaqisut. Naatsumik oqaatigalugu Kalaallit Nunaanni inuuniarnikkut atukkat allatigullu inuiaqatigiinni pissutsit inuiaqatigiinni danskiusuni pissutsinut assersuunneqarsinnaanngillat.

Kalaallit Nunaat massakkut siornatigullu nunanit kitaamiunit nunasiaataasimasunut assersuunneqarsinnaaneruvoq aamma soorunami Issittumi inuiaqatigiiaqqanut avinngarusimasunut. Nunasiaataasimasut tamarmik avannaaniit kujataanut kitaaniillu kangianut, inuuniarnikkut, inuttut aningaasarsiornikkullu assigiinnik ajornartorsiuteqarput. Nunarsuatsinni inuit 375 mio. missaanniittut imminnut Nunat Inoqqaavisut isigipput. Amerlanertigut tassaapput inuiaat, naalagaaffiit akunnerminni killeqarfeqalernerisigut, naalagaaffinnut taakkununnga qeqertanullu avissaartinneqarsimasut. Inuiaqatigiit tamakku ilisarnaatigaat, nammineersinnaassutsimikkut assigiinngitsunik inissisimanertik, naalagaaffiilli nunasiaatillit nunasiaateqarsimasullu suli aalajangiisumik oqartussaaffeqarlutik.

Attaveqatigiinnikkut ingerlatsiviit pisortanit pigineqartut soorlu Tusass, Air Greenland, Arctic Umiaq Line, Royal Arctic Line, KNR, illoqarfinni bussit taxallu namminersortunit pigineqartut, TV-kullu aallakaatitsisarfiit timikkut qarasaasiatigullu attaveqatigiissinnaaneq nuna tamakkigajavillugu, isumagaat.

Silap pissusaata allanngoriartornera Kalaallit Nunaata Issittullu sinnerata soqutigineqaqqilerneranut pissutaanerpaanut ilaavoq. Nunarsuarmi USA-p qangali akeraanut nutaanullu naleqqiullugu Kalaallit Nunaat pingaaruteqaqqilerpoq. COP 26-ip, Glasgow-imi novemberip aallaqqaataanni 2021-mi ingerlanneqartumi, Naalakkersuisut siulittaasuat Mùte B. Egede nalunaarpoq, nunarput Parisimi isumaqatigiissummut 2015-imi isumaqatigiissutigineqartumut, ilanngunniartoq. Kalaallit Nunaat taamaalilluni nunanut avatangiisinut mianerinnillutik ingerlatsisunut ilanngutussanngorpoq, maanimi aamma uuliamik gassimillu ujarlerneq inerteqqutigineqalerput. Isornartorsiuisut isumaqarput nunap pisariaqarteqisaanik avataanit aningaasalersuerusussinnaasut qimaatinneqassasut naalakkersuisulli qularutiginngilaat nuna avatangiisinik mianerinnilluni ingerlatsiviusoq aningaasaleerususinnaasunut pilerinarnerussasoq. Nukissiuutaasinnaasut ataavartut, soorlu anori, imeq seqinerlu, nunap nammineq nukimmik pilersorsinnaaneranut periarfissarujussuartut isigineqarput aammali nukimmik toqqorterinikkut suliffissuarnut nukimmik annertuumik pisariaqartitsisunut pilersuisinnaanermut.

Danskit naalagaaffiata ingerlatsiviisalu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnik kiffartuussinerit sakkutuullu suliassaat ingerlappaat. Eqqartuussiviit taakkulu qullersaasa saniatigut naalagaaffiup killeqarfiinik aamma aalisarnermik nakkutilliineq kiisalu akisussaaffiit annerit minnerusullu 31-t iisumagai.

Ilinniartitaanikkut kinguarsimaneq suli inuiaqatigiit ineriartornissaannut aporfiuvoq annertooq. Naak arriikkaluamik siuariartortoqaraluartoq, ilinniartitaaneq tamaat isigalugu angusaasartut annertuumik isornartorsiorneqartarput. Meeqqat atuarfiini meeqqat ilinniartitsisullu ajornartorsiutinik atuartitaanermut tunngassuteqaratik, inuunermulli atuarfiup avataniittumut tunngassuteqarnerusunik ajornartorsiuterpassuaqarput. Ilinniaritaanerni qaffasinnerusuni assassorlunilu ilinniarfinni ilinniarnertik naammassinagu taamaatiinnartartut amerlasoorujussuupput. Danmarkimi ilinniarusuttut akeqanngitsumik ilinniarsinnaanititaapput, nunatsinniillu tapisiaqarsinnaatitaallutik ilinniagaat tapersersornartinneqarpat imaluunniit Danmarkimi SU-mit tapiiffigineqarnissaq toqqarsinnaavaat.

Qularnanngilaq ilinniarsimassutsip appasinneranik pissuteqartumik, nunani allani nunarsuarmilu pisunut tunngasunik soqutiginnittoqarpianngitsoq taamaammallu tamakku oqallisigineqassanatik. Tamakku saniatigut nunanit allanit suliartortussanik ilinniarsimasunik pisariaqartitsineq annertusiartorpoq. Naatsorsuinerit kingulliit takutippaat inuusuttut »nalunaarsorneqanngitsut« (16-iniit 25-nut ukiullit) 3.000-it sinnilaaraat. Tassa inuusuttut ilinniartuunngitsut suliffeqanngitsullu.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Illulioriaaseq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat

Kommunit illoqarfiillu

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertani annersaavoq. Nunap ilarujussua tassaavoq sermersuaq qeriuaannartullu masarsua, issittullu silaa najugaqarfigiuminartuaannanngilaq. Inoqarfiit amerlanngitsut angivallaanngitsullu sineriammi sapanngatut siammarsimapput. 56.421-nik (ulloq 1. januaari 2021) innuttaasoqarluni 2.486.000 km²-imillu annertussuseqarluni nunap annersaa inoqanngilaq inuillu eqimassusaat nunarsuarmi appasinnerpaalluni. Sermersuaq ilanngunnagu km²-imut inuit eqimassusaat 0,14-imiippoq Sermersuarlu ilanngukkaanni km²-imut innuttaasut 0,025-iinnarmiillutik.

Oqaluttuarisaaneq isigalugu inuit piniagassaqarfiusuni – ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni – tulaffissarissuni silamullu peqqarniitsumut illersorfissalinni nunassittarsimapput. Sumiiffinni ukiukkut sikusartuni sikukkut piniagassaqarnissaa aalajangiisuusarsimavoq. Piniariarfissat pitsaanerpaat inunnit uteqqiaffigineqartarput aalajangersimanerusumillu najugaqarfittut inissittarlutik. Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanerpaartaat inuit piniariartarfitoqaanni tunngavilerneqarsimapput, ataasiakkaat nunanit allanit arfanniat pilattarfitoqaanni allallu ajoqersuiartortut naalagaaffimmiilluunniit pilersaarusiortunit tulluarsorineqartuni tunngavilerneqarsimallutik. Oqaatigineqartut akuleriissimasinnaapputtaaq.

Tamaani illoqarfiit innuttaasunit amerlanernit najugaqarfigineqartut pingaarnertut ukkatarineqarput. Innuttaasunit 12‐13 %-iinnaat nunaqarfinni savaateqarfinniluunniit najugaqarput ikittuinnaalluni nunaannarmi stationini najugaqarlutik. Kingullertut taaneqartut nalinginnaasumik ilisimatusarnermik, teknikkikkut attaveqaqatigiinnermik imaluunniit nunamik piginnittuunermik illersuinermik siunertaqarput.

Sermersuarmi sinaaniluunniit ilisimatusarfinnik tallimat missaannik peqarpoq assersuutigalugu Sermersuup qaani Summit. Taanna ilisimatusartunit Amerikarmiunit ingerlanneqarpoq kalaallit, qallunaat nunanilu tamalaani ilisimatusartut suleqatigalugit. Stationi alla tassaavoq Siriuspatruljep Daneborgimi, Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani, siulersorneqarfia, Naalagaaffeqatigiit Nunami Allanngutsaaliukkami nunamik piginnittuunermik illersuinermik pingaarnertut suliaqartut. Danmarkshavni Danmark-Ekspeditionimit Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani Nunami Allanngutsaaliukkami 1906-imi ilisimasassarsiortunit tunngavilerneqaqqaarsimasoq, tiguartinnartumik oqaluttuassartaqarpoq, stationilu arfinilinnik aalajangersimasumik suli inuttaqartinneqarluni ilisimatusartunit, teknikerinit ilaannilu Siriuspatruljemit atorneqartarluni. 1948-mili silasiorfittut atorneqarsimavoq piffissallu ingerlanerani paasissutissat katersorneqarsimasut nunani tamalaani timmisartuussinernut ilisimatusarnernullu – ilaatigut silap allanngoriartorneranut, nalissaqanngitsumik pingaaruteqarlutik.

Tele Post Greenlandip radionut atassuteqatigiiaanut stationit arlallit ingerlappai, taakkulu atttaveqaqatigiinnikkut attaveqaatinut qitiullutik. Amerlanerpaartaat ullumikkut inuttaqanngillat.

Illoqarfiit nunaqarfiillu ataasiakkaat – inoqarfiillu allat tamangajammik – avinngarusimalluinnartumik inuiaqatigiiarakkuutaartutut isigineqarsinnaapput killilimmik attaveqaateqarlutillu pilersorneqarlutik nunap ilusaa silalu, pingaartumik sivisuumik taarlunilu isseqisumi ukiuusarnera aalajangiisuullutik.

Ukiuunerani avannaani illoqarfiit nunaqarfiillu arlaqartut sikusarput. Siku qajannarunnaaraangat angallanneq qimussimik, qamuteralannik allaallu biilinik sikukkut ingerlaartoqartarpoq. Sikumi piniarneq aalisarnerlu imaluunniit inoqarfiit akornanni pisiassanik inunnillu assartuineq siunertaapput. Sikuunera pissutigalugu imaatigut angallassisoqarsinnaannginnerani ungasinnerusumik angalaneq kiisalu tikisitsinerit nassiussinerillu unikkallartarput imaluunniit piffissami tassani timmisartumik qulimiguulinnillu ingerlanneqartarlutik. Avannarpasinnerujartortillugu inoqarfiit nunarsuup sinneranit mattusimanerat sivitsoraluttuinnartarpoq. Immalli qajannaatsumillu sikuunerani aalisartunit, piniartunit inuinnarniillu ingerlaarfigineqarsinnaanera sivikilligaluttuinnarpoq ilaatigut silap allanngoriartornera pissutaalluni. Matoqqasarneralli sivikinnerulinngilaq. Inoqarfinnimi innuttaasut qajannaatsumik sikulimmiittarput, imaatigut angallannermik assartuinermillu ajornakusoortitsisumik.

Qimmit qimuttut qimussillu ukiumi sikuuneranut attuumassuteqarput qaasuitsullu killeqarfiata avannaani Tunumilu Ammassallip pigisaanit taamaallaat nassaassaallutik. Tamanna sikuusarneranut tunngassuteqarpoq, qimmilli qimuttut immikkuullarilluinnartumik naleqqullutillu naleqqussarsimasut qimminut ingerlatsinermut qularnaannerusunit illersorniarlugit inatsisitigut aamma qulakkeerneqarsimallutik.

Sisimiut sikuusanngikkaluartoq illoqarfimmi qimussernermik ingerlalluartumik kultureqartoqarpoq illoqarfiup eqqaanut allaallu Kangerlussuarmut aqquteqarluni. Qimmit qamutinik qimutsinneqartarput takornarissat innuttaasullu misigisaqarusunnerat naammassiniarlugu. Avannarpasinnerusumi ineriartorneq aamma taamaappoq, kisianni aalisartut piniartullu qimusseq piniariartarfinnut assartuutitut atortarpaat. Ammassallip pigisaa sikumit sivisuumik mattuteqqasarpoq, sarfarnerujussuali pissutaalluni siku akuttunngitsumik ingerlaarfigineqarsinnaaneq ajorpoq. Tasiilap pigisaanilu nunaqarfiit akornanni qimussernerit ilarpassui taamaammat nunakkut pisarput.

Kalaallit Nunaata kujasinnerusortaani illoqarfippaaluit sikuneq ajorput. Sarfarsuaq kissartoq pingaarutilimmik aalajangiisuuvoq kitaanilu illoqarfiit Kujataani Nanortalimmiit Avannaani Sisimiunut ukioq naallugu sikusannginneranik qulakkeerilluni. Illoqarfiit nunaqarfiilu taamaammat ukioq naallugu umiarsuarmik tikinneqarsinnaapput – tunngaviatigut. Sikorsuit Issittup Imartaaneersut aasaaneranilu Tunu sinerlugu kujammut Uummannarsuaq kujaqqullugu kitaata sineriaani avannamut ingerlaartartut umiarsuarmik tikinniartarnermut ajornartorsiortitsisaqaat, pingaartumik Kujataani, piffissalli ilaani Paamiut aamma tikillugu. Sikorsuaqaraluartut umiarsuarmik ingerlaartoqartarpoq ukiulli ingerlanerani aalajangersimasuni kinguaattoortoqartarpoq immaqaluunniit sikorsuit eqiterulluarsimariaraangata imaq angallavigineqarnissamut ullorpassuarni matoqqasarluni.

Sikumit silamillu atugassarititaasunut inuit atugaraat naleqqussartarlutillu. Tamanna attaveqaqatigiinnermut qaangerniagassani aamma atuuppoq inoqarfiit inuiaqatigiiarannguatut innerannut atatillugu. Illoqarfiit akornanni aqqusineqaranilu qimuttuitsunut aqquteqanngilaq, inunnillu assartugassanillu angallassineq silaannakkut imaatigulluunniit umiatsiaaqqamik, angallammik umiarsuarmilluunniit pisarluni – ukiumilu Kalaallit Nunaata Avannaani sikukkut.

Inoqarfiit tamarmik immikkut innaallagissamik, imermik, kiassarnermik, oqarasuaatitigut attaveqaqatigiinnermik, kiisalu eqqagassalerinermik errortuutilerinermillu namminneq pilersorsinnaasussaapput. Innaallagissiorfik – immaqa erngup nukinganik nukissiorfimmit pilersuinermut aqqutit – ajutoorpata allamit innaallagissamik pisassaqanngilaq. Tamanna pissutigalugu qamittoornerpassuit pisarput. Imermik, kiassarnermik oqarasuaatitigullu attaveqaqatigiinnermik pilersuinermut tunngatillugu tamanna aamma atuuppoq. Pissamaatinik aallerfissaqanngilaq – soqanngilarmi.

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit 17-iupput nunaqarfiillu 56-iullutik, taakkunannga marluk Uummannap pigisaaniittut 2017-imi qaqqamit ujaqqat sisoornerisa nassatarisaanik tassaarsuaqarnera pissutaalluni matuneqarsimallutik. Illoqarfiit angissusaat assigiinngiiaarput minnerpaami Ittoqqortoormiuni 400-nik innuttaasulimmit illoqarfiup pingaarnersaani Nuummi 19.000-it missaannik innuttaasulimmut. Nunani tamalaani uuttuutit naapertorlugit tamarmik illoqarfiarannguupput. Nunaqarfinni innuttaasut assinganik assigiinngiiaarput Kangerlussuarmi 475-inik innuttaasoqarluni Kangerluk 14-inik (ulloq 1. januaari 2022). Taamaammat nunaqarfeqarpoq illoqarfiit minnersaanit innuttaasoqarnerusunik, illoqarfimmillu taaguuteqartitsineq allaffissornermiilluni. Innuttaasut amerlassusaanik paasissutissat atorneqartut tamarmik 2021-meerput, allamik taasisoqarsimanngippat.

2009-mi kommuninik aaqqissuusseqqinnerup tungaanut Kalaallit Nunaanni kommunit 18-iupput, inoqarfiillu kommunip allaffianit najugaqarfigineqartut illoqarfittut taaneqarsimapput kommunimi inoqarfiit sinneri nunaqarfiullutik. Kommunit illoqarfiup aqqanik ateqarput, Ammassallip Kommunia eqqaassanngikkaanni illoqarfiup aqqa piffissap ingerlanerani Tasiilamik taarserneqarmat. Kommunini illoqarfiit 2009-mi aaqqissuusseqqinnerup kingorna illoqarfittut inissisimanertik attatiinnarpaat, kommuniusimasullu illoqarfiup pigisaatut maanna taaneqartarlutik. Ivittuut Kommuniat minillugu, illoqarfik Ivittuut kingornalu Kangilinnguit (sakkutooqarfik Kangilinnguit) qimanneqarmat nunaqarfillu Arsuk Paamiut pigisaannut ilanngulluni.

Paasissutissat allat

• Kommunerujussuit tallimat
• Nunaqarfiit
• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Kommune Kujalleq
• Kommuneqarfik Sermersooq
• Qeqqata kommunia
• Kommune Qeqertalik
• Avannaata Kommunia