Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq

Kalaallit Nunaanni, Shetland-ip qeqertaanniit Afrikap avannaanut isorartussutsit taamaaqatigalugit, nunap nunami sumiiffinni isorartunerujussua, issittumi silap pissusaanut aammalu innuttaasut 56.000-it missaannik amerlassuseqarnerannut ataqatigiissillugu, ilisarnaataavoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat km²-imi ataatsimi innuttaasut taamaallaat 0,03-iullutik, nunarsuarmi nunani inukinnersaavoq, nunami sumiiffitsigut nuna Europap qiterpasissuaniit, inuit 300 mio.-init amerlanerusut najugaqarfigisaanniit, annertunerusumiilluni. Taamaannerani inuiaqatigiit kalaallit aammalu nunatsinni inuussutissarsiutit ilusiligaanerat suliassaqarfinni arlalinni, nunanit Kalaallit Nunaata imminut sanilliuttagaannit, soorlu assersuutigalugu nunanit Skandinavien-imiittunit Islandimiillu, allaanerussuteqarput.

Assartuinermi aqqutut unamminartorsiorfiusutt

Sermersuup nunatta arfineq pingajorarterutaaniit qulerarterutaanut poorsimanerata saniatigut, Kalaallit Nunaat aamma immap sikusarnerani anigorniagassaqarpoq, tassani Tunup sineriaa sinerlugu novembarimiit maajip qiteqqunneranut Tasiilamut eqqaanilu nunaqarfinnut imaatigut angalanissaq sikorsuarnit mattusimaneqartarmat, aammalu Ittoqqortoormiit nalinginnaasumik ukiumut marloriaannarluni umiarsuarmik pilersorneqartarluni. Taamatuttaaq sikorsuit piffissat ilaanni Kalaallit Nunaata kujataani imaatigut angalaneq ajornakusuulersissinnaavaat – imaluunniit ajornarsisivissinnaallugu. Kalaallit Nunaata avannaani Uummannap aamma Upernaviup eqqai ullumikkut taamaallaat maajimiit decembarimut imaatigut angallavigineqartarput, Qaanaaq ukiumut marloriaannarluni umiarsuarmik pilersorneqartarluni, aammalu ukiukkut Qeqertarsuup Tunuani immap sikuunera kinguaattoortitsisarpoq imaluunniit umiarsuit taamaatiinnarneqartarlutik. Tassunga ilanngutissapput issip, anorersuit, kissassutsit annertoorsuarmik nikerarneri, sialuit nittaallallu aamma panertarnera, anigorniagassaqartitsisartut.

Silap pissusaa, nunap qeriuaannarnera kiisalu kangerluit atitunerat qinngortunerallu pissutaallutik, aammalu inoqarfiit amerlanersaasa qeqertami inissisimanerat pissutaalluni, takinerusunik aqqusinikkut attaviliinissat pisariusuupput akisoorujussuullutillu. Anigorniagassat taakkua aamma nunani sumiiffinni inoqanngitsuni allani atuuttut, soorlu assersuutigalugu Alaskami, Canadap issittortaani, Islandimi aamma Siberiami aalajangersimasumik annertussusilimmik ataqatigiissunik aqqusiniliinissaq iluatsinneqarsimavoq. Kisianni Kalaallit Nunaannut tunngatillugu unamminartoraa taamaaliussagaanni inuttaasut ikittuararsuunerat. Kalaallit Nunaata kujataani savaateqarfiit ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni, sumiiffiit inoqarfiusut arlaannulluunnut allanut aqqusinikkut attaviliisoqarsimanngilaq.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni illoqarfiit 17-iusut aammalu nunaqarfiit 54-it akornanni assartuineq imaatigut angalanikkut imaluunniit timmisartumik ingerlanneqarpoq, aammalu ukiukkut qamuteralannik kiisalu Kalaallit Nunaata avannaani Tunumilu aamma qimussimik tapertaqartinneqartarluni. Sumiiffinni ataasiakkaani ukiukkut immap sikuani biilinik aamma lastbiilinik inoqarfiit akornanni ingerlaartoqartarpoq. Assartuinerup ilusiligaanerata atuunnerani, illoqarfimmiit illoqarfimmut allamukarneq ullumik ataatsimik amerlanerusunilluunniit sivisussuseqarsinnaavoq, tassunga ilanngutissallutik silamik pissuteqartumik kinguaattoornerit taamaatitsinerillu. Taamaattumik inoqarfiit imminnut qaninnerpaajusut akornaniluunniit, piffissaq angalaffiusoq sivisusinnaavoq.

Kalaallit Nunaat qeqertatut pissusilinni 71-iniipoq

Assartuinermi anigorniagassat kingunerisaannik najugaqartut atortorissaarutit sullissinerillu sumiiffinni ataasiakkaaniittut, aammalu atortorissaarutit sullissinerillu tamarmik tunngaviusumik nunatsinni inoqarfinnut allanut atassuserneqarsimanatik, qeqertami ingerlatsinertut taagorneqartumi pilersinneqarsimanissaat ingerlanneqarnissaallu, pinngitsoorsinnaanngilaat. Assersuutigalugu inoqarfiit tamarmik nammineq innaallagissamik imermillu pilersuiveqarput, sumiiffimmit allamiit sillimmateqarnissamik periarfissaqaratik, taamaattoq Qaqortoq aamma Narsaq ataatsimoorussaminnik erngup nukinganik innaallagissiorfeqarput.

Peqatigisaanik qeqertami ingerlatsinerup aammalu assartuinermut attaveqaasersuutit kingunerisaannik sumiiffiit arlaannaanniilluunniit ulluinnarluni sumiiffimmut allamut suliartortarnissaq periarfissaanngilaq. Taamaattoqarnerani innuttaasut ataasiakkaat suliffeqarnissaat pissusiviusuni inoqarfimmi – illoqarfimmi imaluunniit nunaqarfimmi – ataasiinnarmiissinnaavoq aammalu aalisarnermut tunngatillugu aalisartut ataasiakkaat angallataannut imminut akilersinnaasumik ungasissusilimmiissinnaalluni.

Niuerfinni aningaasaqarnikkut pisartut unamminartortaqartutt

Inoqarfiit tamarmik annikitsuupput. Allaat illoqarfiit pingaarnersaat Nuuk 19.000-ngajannik inoqartoq, nunanut tamalaanut ataqatigiissikkaanni illoqarfik mikisuaraavoq, aammalu nunatsinni nunaqarfiit minnerpaat 20-t inorlugit inoqarput. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni inoqarfiit agguaqatigiissillugu angissusaat, assersuutigalugu Alaskap, Canadap issittortaata aamma Sápmi-p (Sameland) ilaanni pissutsinut sanilliunneqarsinnaanerupput.

Inoqarfiit angissusaat aammalu assartuinermut attaveqaasersuutit pisariusut akisuullu, sumiiffinni pingaaruteqarluinnartuni arlalinni niuerfimmi pisartunut unamminartoqarput, pissutigalugu inoqarfippassuarni nioqqutissanik imaluunniit sullississutinik pineqartunik neqerooruteqartut unammilleqatigiittut pisisussaqanngimmata. Taamaattumik pisortat suliassaqarfimmi maleruagassiisimanngippata, pissusissamisoortumik kisermaassinerit, akigititanik aalajangersaanermut unamminartoqartitsisinnaasut, pilertarput.

Tamatuma saniatigut inoqarfiit arlallit mikisuaraapput neqerooruteqartoq ataasiinnarluunniit pisisussaqarani, aamma suliassaqarfinni pingaaruteqarluinnartuni, soorlu ulluinnarni atugassanut pisiniarfik. Sullissinerit pingaaruteqarluinnartut ingerlanneqannginnerannik, imaluunniit pisortat suliassanik niuerfinni aningaasaqarnermi namminersorlutik suliaqartunit ingerlanneqartussaagaluartunik tigusisariaqalernerannik, ajornartorsiut taanna kinguneqarsinnaavoq. Taamaanngippatpisortat tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit tapersiinertigut suliffeqarfiknamminersortoq sullissinissamut akilersinnaavaat, soorlu assersuutigalugu Namminersorlutik Oqartussat namminersorlutik suliaqartunut kiffartuussinissamut isumaqatigiissuteqarnerannut atatillugu tamanna pisartoq.

Pisortat suliassaqarfii annertuut

Kalaallit Nunaata atugartuutut sapinngisamik qaffasissumik inissisimatinniarneqarpoq, taamaattumik sumiiffinni taakkunani suliffeqarfiit arlallit, suliassanik inuiaqatigiinnut pisariaqartunik isumaginnittut aamma/imaluunniit inuussutissarsiornermi suliassaqarfiit pisisussaqarnikkut aammalu nunami sumiiffinni silallu pissusaanut pissutsit pissutaallutik suliassat niuerfimmi atugassarititaasut tunngavigalugit suliarineqarsinnaatinnagit, pisortanit pigineqartuusarput. Illoqarfinni anginerusuni suliassat taakkua ilai ataasiakkaat niuerfimmut assingusunik atugassaqartitsiviusumik ingerlanneqarput. Kisianni atugarissaarnermut sullissinernik (assigiinngitsunik annertussuseqaraluartunik) periarfissaqarluni siamasissumi nunassittarnerup attatiinnarnissaanik kissaateqarneq aammalu politikkikkut pingaartitsineq, suliffeqarfiit pisortanit pigineqartut taakkua aammalu assersuutigalugu nukissiamut, imermut nalunaarasuartaateqarnermilu sullissinernut akit assigiit atorneqanngippata periarfissaassanngikkaluarpoq.

Ataatsimoortillugit qeqertani ingerlatsineq annikitsunik ingerlatsinermi arlalippassuartigut unamminartoqarpoq, soorlu inoqarfinni tamaginni immikkut meeqqanut atuarfeqartussaavoq, nakorsiartarfeqartussaavoq, innaallagissamik imermillu pilersuisoqartussaallu pisiniarfeqartussaallunilu il.il. Tamatuma kingunerisaanik suliffeqarfiit pisortanit pigineqartut arlallit ikittuaqqanik sullitassaqarfiusunik »immikkoortortaqarput«, taamaalilluni assersuutigalugu sumiiffinni tamaginni innaallagissiorfik imeqarfillu ataatsimik paarsisoqartinneqarlutik. Tamatuma aamma kinguneraa pisortat isumagisassaqarnerujussuunerat, nunanut soorlu meeqqat bussinut ilaatillugit illoqarfimmut anginermut qaninnermullu atuariartortitsisartunut sanilliullugu.

Nunassittariaaseq

Nunassittariaaseq oqaluttuarisaanermik tunngaveqarpoq, kisianni nunap angisuujunera aammalu isorartussutsit annertoorujussuunerat pissutigalugu aamma najukkani pinngortitap pissarititaanik isumalluutinik atorluaanissaq annertunerusumik tunngavissaatinneqartarpoq.

Aalisakkat qaleruallillu nioqqutissanik avammut nioqquteqarnerup tamarmiusup 95 %-iata missaannik pissarsiviusarput. Kilisaatinik aalisarnermi suminngaaneersuuneq pingaarnerunani avataasiortu sinerissalu qanittuani aalisartut ataatsimut isigalugu pisaasa tamakkerlutik nalingi 40 %-erluinnaat iluanaarutaasarput (2018). Sinerissap qanittuani aalisarnerup annertunerpaartaanni aalisarfinnut ungasissutsit aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarput, soorlu assersuutigalugu Kalaallit Nunaata avannaani sikumiit qaleralinniarluni ningittagarsorluni aalisarneq eqqarsaatigalugu. Taamaattumik tunitsiviit minnerusut arlallit, taamaalillunilu inoqarfiit, attanneqarnissaat pisariaqarpoq.

Nunassittariaaseq Sorsunnersuit aappaata kingorna danskit nutarterineranniilli oqallinnermi sammineqartarpoq, aammalu nunassittariaaseq allanngorartuaraluartoq ingerlaavartumillu ineriartoraluartoq, isorartoorujussuarmiinneq Kalaallit Nunaanni atugassarititaasunik killiliisarpoq. Assersuutigalugu Qaanaamiit Ilulissanut 1.200 km missaannik isorartussuseqarpoq aammalu Qaanaamiit Nuummut 1.500 km missaannik isorartussuseqarluni. Taamaattumik innuttaasut amerlassusaat aammalu qeqertani ingerlatsineq inuiaqatigiit ilusiligaanerannut killiliisarput.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Ineqarfiit
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.