Attaveqaatit

Kalaallit Nunaanni attaveqaatitigut aaqqissuussineq Danmarkimut nunanullu allanut amerlanernut naleqqiullugu allaanerujussuuvoq, Kalaallit Nunaanni inoqarfiit tamarmik qeqertatut pissuseqarmata.

Silap pissusaa, qeriuaannartoq kangerluillu atituut itisuullu, inoqarfiillu arlallit qeqertaniinnerat pissutigalugit inoqarfiit akornanni aqqussiniorniaraanni akisoorujussuussaaq. Tamanna aamma allani ajornartorsiutigineqartarpoq, ilaatigullu imminnut ataqatigiikannersunik aqquserniortoqartarluni.

Kalaallilli Nunaanni nunarujussuarmi inukeqisumi, inoqarfiit akornanni aqqusineqanngilaq, kujataani savaateqarfiit ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni. Inoqarfimmi najugarinngisami suliffeqartoqarsinnaanngilaq ullut tamaasa ornittagassamik, taamaammat inoqarfiit tamarmik imminnut napatissinnaasuusapput.

Pilersuineq

Namminersorlutik Oqartussat pigisaat Nukissiorfiit innaallagiamik imermillu illoqarfinni nunaqarfinnilu pilersuisuupput, angerlarsimaffinnullu kiammik illoqarfinni amerlanerni pilersuisuullutik.

Innaallagiamik pilersuineq

Inoqarfiit imminnut ungasinnerujussuat inoqarfiillu qeqertatut pissuseqarnerat, nuna tamakkerlugu nunalluunniit ilaani taqatigiissunik innaallagiamut aqquteqannginnera, taamaammat illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik immikkut innaallagiamik pilersorneqarput. Taamaallaat kujataani illoqarfiit Narsaq Qaqortorlu marluullutik Qorlortorsuarmi erngup nukinganit nukissiorfimmit innaallagiamik pilersorneqarput. Illoqarfiit Nuuk, Sisimiut, Ilulissat Tasiilallu eqqaanni erngup nukinganik nukissiorfeqarpoq. Nukik ataavartunit pilersitaq 2018-imi Kalaallit Nunaanni innaallagiamik atuinerata 67%-erivaa. Illoqarfiit nunaqarfiillu allat tamarmik diesilitortunik innaallagissiorfeqarput.

Kiammik pilersuineq

Illoqarfinni amerlanerni Nukissiorfiit innaallagissiornermi kiammik pilersinneqartumik pilersuisarput; inoqarfiit ilaanni igitanik ikuallaasarfiit aamma pilersuisarput. Illoqarfinni erngup nukinganit innaallagiamik pilersorneqartuni, najugaqarfiit ilaat innaallagiamik kiassarneqartarput.

Najugaqarfiit allat uuliamik ikummatilinnik kiassagaapput imaluunniit, angerlarsimaffinni minnerusuni, skibsovnit petroliutortut atugaaqisut. Inissiarsuarni uiguleriinniluunniit ataatsimut kiassaateqarajuttarput.

Imermik pilersuineq

Inoqarfinni amerlanerpaani Nukissiorfiit imermik tatsinit qanittuniittunit pilersuisarput, inoqarfinnilu ataasiakkaani kuunnit imilersuisarlutik. Imeq imeqarfimmi salinneqartarpoq.

Ukiuunerani inoqarfiit qulit missaanniittut, Avannaani Tunumilu, tankeqarfinniit aasakkut imermik immerneqarsimasunit imilersorneqartarput. Taakku saniatigut inoqarfiit qeqertarmiullu qulit missaanniittut immamit tarajuiakkamik (omvendt osmose) imeqarlutik.

Illoqarfinni annerni angerlarsimaffiit amerlanersaat erngup aqqutaannut atapput, attaveqanngitsullu amerlanerit biilinit imertaatinit imeqarfimmit immiisitsisarlutik. Illoqarfinni minnerni nunaqarfinnilu angerlarsimaffiit tamakkeqqajanngitsut erngup aqqutaanut attaveqarput. Tamakkunani innuttaasut imertartarfinnut dunkinik qattalerlutik imertartariaqartarput. Imertartarfik ilaatigut 500 meterinik ungasissuseqarsinnaavoq, nunaqarfiillu ilaanni suli ungasinnerusinnaalluni.

Upernaviup pigisaani Naajaat aamma Nutaarmiut aamma Qaanaami Qeqertat imermik pilersuiffiunngillat. Taakkunani najugallit kuummit tatsimilluunniit imertartariaqartarput, ukiukkullu nilammik aatsitillutik imeqartarlutik.

Imeqarniarnerup ajornakusoornera pissutigalugu inoqarfiit ilaanni imermik atuineq annikitsuaraavoq. Innuttaasut 5 %-iisa missaat agguaqatigiisillugu ullormut imermik 20 literit inorlugit atuisarput, 12 %-illu missaat ullormut 40 literit inorlugit atuisarlutik. Taama imermik annikitsigisumik iganermut, uffarnermut errorsinermut il.il. atuineq peqqinnissamut inuillu ataasiakkaat eqqiluisaarnerannut sunniuteqarpoq.

Imermik pilersuinerup aamma inuussutissarsiornikkut periarfissanut sunniuteqarpoq, ilaatigut Uummannami Upernavimmilu qaleraleqarfissuarni illoqarfigisani pisat suliareqqinneqarsinaanerat killeqartippaa. Taamaammat taakkunaniit qalerallit suliarineqaqqinneqanngitsut avammut tunisaasarput, suliareqqinneqarnermikkullu naleqarnerulernerat Kalaallit Nunaannut iluaqutaassanani. Naak inoqarfinni arlariinni imeqarniarnikkut ajornartorsiuteqartoqaraluartoq Uummannaq Upernavillu inunnut agguaqatigiisillugu, nuna tamakkerlugu avammut tunisanit isertitanut tunniussaqarnerpaasarput.

Akit

Inoqarfikkaartumik innaallagissiorfeqarlunilu imermik pilersuineq akisoorujussuuvoq, inoqarfiillu ilaat ukioq kajallallugu imaatigut tikinneqarsinnaanatik. Ruujorit tamarmik innaallagissamik qerinaveersaasersugassaapput, inoqarfippassuillu ikittuinnannguanik atuisussanik inoqartarlutik. Nuna tamakkerlugu unammilleqatigiinnikkut inuuniarnikkullu atukkatigut naligiinnik atugaqarnissaq qulakkeerusullugu akit assigiinnissaat naalakkersuinikkut aalajangigaavoq. Tamanna suliassaqarfiit akimorlugit aningaasanik nussuernermik annertuumik nassataqarpoq, illoqarfiit erngup nukinganik pilersuiffiusut erngullu nukinganik atuinissamut periarfissaqarluartut inoqarfiit allat ingerlanneqarnerannut akilersueqataallutik.

Imeq igitassaq

Illoqarfiit amerlanerit annerusumik minnerusumilluunniit kuuffeqartiterput, illoqarfinnili tamani imermut eqqaavinnik kuuf­finnik peqanngilaq. Illoqarfinni annerni eqaaveqarfiunngitsuni angerlarsimaffiit ilaat tankimik eqqaaveqartarput, milluaatilinnit imaarneqartartunik. Angerlarsimaffiit sinnerini anartarfiit puussiartallit atorneqartarput eqqaasunit igikkiartorneqartartunik. Inoqarfinni minnerusuni angerlarsimaffiit amerlanerit imermut eqqaavinnut attaveqanngillat. Nuna tamakkerlugu angerlarsimaffiit sisamararterutaasa missaat puussialertakkanik anartarfeqarput.

Kalaallit Nunaanni imermut eqqagassamut saliiveqanngilaq, tassa imeq igitaq toqqaannartumik imaanut kuutsinneqartarpoq. Eqqaavinnut attaveqanngitsut tankimilluunniit eqqaveqanngitsut amerlanersaasa imeq igitassaq iggavinniit, errorsivimmit uffarfimmiilluunniit nunamut avatangiisimut kuutsittarpaat.

Kommunit imeq igitassaq pillugu akisussaasuupput, Nukissiorfiillu pilersuinissamut pisussaaffeqarlutik. Akisussaaffiit taamatut avinneqarsimanerat ilaatigut eqqagassanut attaveqaasersuinermut sunniuteqarpoq. Assersuutigineqarsinnaavoq Upernaviup illoqarfia 1.100-nik inulik, kommunimit imermut igitassamut attaveqaasersorneqarsimanngilaq imeq Nukissiorfiup tunniuttagaa kuuffilersuinissamut naammanngimmat.

Igitassat isumagineqarnerat

Kommunit igitassanik isumaginnittussaapput. Sumi tamani eqqagassat katersorneqartarput, piffissamilu killilimmi qaqugorsuarmulluunniit eqqavimmut iliorarneqartarlutik. Illoqarfiit annerit ilaat nunaqarfiillu ataasiakkaat qangarnitsanik eqqakkanut ikuallaaveqarput. Inoqarfinni arlalinni ilaanni pilersaarutigerikkamik eqqaavinnik ikuallaasoqartarpoq. Igitalli nammineq ikuallalersinnaasarput, peqqissutsimut ulorianartunik pujuliortunik. Sakkortuumik anorlertarnera uumasullu eqqakkanik assaasartut pissutaallutik eqqakkat avatangiisinut imaanullu siaruartarput.

Tamani siunertarineqarpoq eqqakkat ulorianartunik akullit savimerngillu Danmarkimi suliarineqartussanngorlugit nassiunneqartassasut. 2019-imi kommunit kattusillutik eqqagassalerisussatut ESANI pilersippaat. ESANI-p pilersaarutigaa Nuummi Sisimiunilu eqqanik ikuallaavinnik nutaanik annerusunillu, massakkut ikuallaaviit tamaasa taarserlugit sanassalluni, pilersaarutaavorlu eqqakkat tamarmik Nuummut Sisimiunullu angallanneqartassasut. Avannaata kommunia aalajangersimavoq ESANI-mut peqataaniarani, isumaqaramik nunaqarfippassuarniit ilaatigut ukioq kaajallallugu umiarsuarnit tikinneqarsinnaangitsunit, eqqakkanik umiarsuaassiniarneq akisuallaarlunilu pisariuallaassasoq.

Namminersorlutik Oqartussat eqqagassalerinermut pilersaarutaanni 2020-2031-imi 2020-meersumi ataavartussanik nunaannarmi eqqaaveqarneq atorunnaarsikkiartorneqassaaq, 2024-miillu eqqakkanik ikuallaanermit silaannaat aniatinneqartartut EU-p piumasaqaatai naapertorlugit killeqartinneqartalissallutik.

Umiarsuartigut assartuineq

Namminersorlutik Oqartussat pigisaat Royal Arctic Line (RAL) islandimiut umiarsuaatileqatigiiffiat Eimskip peqatigalugu Europap Nuullu akornanni umiarsuakkut assartuussineq tamangajaat ingerlappaat. Assartukkat annertunerpaartaat Danmarkimut Danmarkimiillu angallanneqartarput. Nuummi umiarsuit nassataat RAL.ip umiarsuaataanut minnernut usilersuutigineqartarput kitaani inoqarfinnut allanut apuussassat, nassatallu Ilulissanit avannarpasinnerusunukartut Aasianni umiarsuaqqamut allamut usilersuutigineqartarlutik. Tunumut nassiussat Reykjavikimi RAL-ip umiarsuaataanut, sikulimmi angalasinnaasumut, nuunneqartarput. Nunaqarfinnut assartuineq ilaatigut RAL-ip ataani Royal Arctic Nunaqarfinnut Kiffartuussivianit isumagineqarluni.

Uumannaq Upernavillu sikuusaramik, taamaallaat majimiit decemberimut umiarsuarnit tikinneqarsinnaasarput Tunumilu Tasiilaq nunaqarfiilu majimiit novemberimut umiarsuarnit tikinneqarsinnaasarlutik. Ittoqqortoormiut Tunumi Qaanaarlu Avanersuarmi ukiumut marloriaannarlutik umiarsuaqartarput. Qeqertarsuup Tunuani imaatigut ukiukkut angalaniarneq pilersaarutit naapertorlugit ingerlajuaannanngilaq aamma taamaatiinnarneqarsinnaasarpoq sikoqarnera pissutigalugu, Kujataanilu sikorsuit ilaatigut imaatigut angalanermi persaqqusersutaasarput unitsitsillutilluunniit.

Nassiussat akii nuna tamakkerlugu assigiipput, suliarineqarnerisali akii sumiiffik naapertorlugu aalajangerneqartarlutik, nassiussallu angallammut allamut nuunneqaraangamik akitsuuseqqinneqartarlutik. RAL-ip aningaasartuutai allanngorartupilussuupput umiarsualiveqanngittunilu assut qaffasillutik, nassatat praminik apuuttariaqartarlutik. Tamanna pissutigalugu akigitinneqartut aningaasanik nutserinerujussuarmik kinguneqartarput. Nunatta avataanut assartuineq nunatsinnut assartuinermi akitigititat pingajorarterutaannaanik akeqartinneqarpoq, taamaalillutillu nunanut allanut tuniniaasartut toqqaananngikkaluartumik aningaasatigut tapersersorneqarlutik. Nunanut allanut niuerneq tapersersorumallugu, qerititsivimmik 20 foditut angitigisumik nunatsinniit nassiussinerup akia, assinganik nunatsinnut nassiusinermit qulerarterutaannaavoq.

Umiarsuarlutik angalasut

Arctic Umiaq Line, Royal Arctic Line-p pigisaa umiarsuarmik inunnik angallassisarpoq Qaqortumiit Ilulissanut, illoqarfiit qulingiluat nunaqarfiillu pingasut uniffigisarlugit. Billetsip akiata ilaa tapiissutinit akiligaavoq.

Disko Line (Topas Rejser-imit danski-usunit pigineqartumit) Namminersorlutik Oqartussanut kiffartuussinissamik isumaatigiissuteqarnikkut Kujataani, Qeqqani, Qeqertarsuullu Tunuani illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanerit akornanni angallatinik mikinerusunik angallateqarlutik angallassisarput. Ukiukkut Qeqertarsuup Tunua Air Greenlandip qulimiguuliinit kiffartuunneqartarpoq.

Naliginnaasumik angallattut namminneq umiatsiaminnik umiatseaaraatiminnillu angallattarput, aamma sumiiffinni amerlanerni angallatinik attartortoqarsinnaavoq.

Silaannakkut angallanneq

Nunatsinni mittarfiit, Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumit Mittarfeqarfinnit ingerlataapput. Nunanit allanit tikinneqarsinnaasunik angisuunik mittarfeqarpoq Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu, asfaltilersukkanik takisuunik mittarfillit imarpik qulaallugu timmisinnaasunut miffiusinnaasunik. Taakku USA-p sorsunnersuup aappaata nalaani sanavai. Kangerlussuaq nunatsinnut tikittarfittut pingaarnertut nunaniillu allanit timmisartunut mittarfiuvoq. Nunami namminermi angallannermi qitiuvoq, Narsarsuaq Kujataani angallannermut qitiulluni aasakkullu Danmarkimut attaveqarfiusarluni.

1900-ikkunni illoqarfinni Paamiut, Nuuk, Maniitsoq, Sisimiut, Aasiaat, Ilulissat aamma Upernavik naannerusunik asfaltilersukkanik timmisartunut sarpilinnut minnernut mittarfiullutik. Nunaqarfimmi Qaarsuni aamma taamaaliortoqarpoq, Uummannamut qulimiguulinnik attaveqarfiulluni. Tunumi amerikarmiut sanaavannik Kulusummi mittarfeqarpoq, Tasiilamut nunaqarfinnullu allanut qulimiguulinnik attaveqarfiulluni. Nerlerit Inaanni ujaraaqqanik qallersukkamik mittarfik, uuliasioqatigiiffimmit sanaajuvoq, qulimiguulimmik Ittoqqortoormiunut attaveqarfiulluni. Nerlerit Inaat taamaallaat Islandimiit timmisartorfiusarpoq. Mittarfinniit qulimiguulinnik illoqarfiit allat nunaqarfiillu amerlanerit tikinneqarsinnaapput. Illoqarfiit amerlanerit qulimiguulinnut mittarfeqarput nakkutilliivilinnik, mittarfiit qulleqarlutik utaqqisarfeqarlutillu, illoqarfiit nunaqarfiillu sinneri atortoqarpallaanngitsunik qulimiguulinnut mittarfeqarlutik. Nunaqarfinni 13-ini Mittarfeqarfiit mittarfiuteqanngillat.

Air Greenland

Air Greenland sapaatit akunneranut arlaleriarluni Kangerlussuup Københavnillu, aasakkullu aamma Narsarsuup Københavnillu mittarfiisa akornanni timmisartuussisarpoq. Nunami namminermi Air Greenlandip timmisartut minnerit sarpillit atortarpai, taakku aamma Reykjavikimiit Nuummut Ilulissanullu atorneqartarput. Angallavinni allani qulimiguullit assigiinnngitsunik angissusillit atorneqartarput.

Qanoq akulikitsigisumik timmisartortoqartarnersoq inoqarfiup qanoq inoqartiginera naapertorlugu aalajangerneqartarpoq. Nuummiit orninneqarsinnaasut arlallit timmiffigineqartarput, illoqarfiit minnerit nunaqarfiillu sapaatit akunneranut marlussoriarlutik timmisartorfiusarlutik. Nunaqarfiit minnerit imaatigut angallaviunngikkangat sapaatit akunneranut ataasiarlutik qulimiguulimmit tikinneqartarput, nunaqarfiilli qulimiguulinnut mittarfeqanngitsut aalajangersimasumik timmisartorfigineqassanatik.

Namminersorlutik Oqartussat illoqarfinnut minnernut nunaqarfinnullu timmisartornermut tapiissuteqartarput. Angallaviit allat Air Greenlandip nammineq tapiiffigisarpai, pingaartumik Kangerlussuup Københavnillu akornanni, minnerusumillu Nuup Kangerlussuullu akornanni timmisartuussisarnermit isertitanit angallaviit ilaasukinnerit akilersorneqartarlutik. Tapissuteqartoqartaraluartoq nunami namminermi ungasinnerusunut angalaneq akisoorujussuuvoq.

Timmisartuusinerup nikerartarnera

Nikerartarneq issittumi silamit sunnerneqartarpoq, akuttunngitsumillu kinguaattoorujussuartoqartarpoq taamaatitsisoqarluniluunniit. Useqarsinnaaneq atorluarumallugu angallaffiunerusut salliutinneqartarput. Taamaammat silagikkaluartoq akuttunngitsumik inoqarfiit minnerit timmisartorfigineqanngitsoortarput, timmisartoq illoqarfiit anginerit arlaanni sila pissutigalugu uninngasarmat.

Air Iceland Connect aamma Norlandair

Timmisartortitseqatigiit Kalaallit Nunaannut aalajangersimasumik angalasartut tassatuaapput Air Iceland Connect Reykjavikimiit Kulusummut, Narsarsuarmut, Nuummut Ilulissanullu angallas- sisartoq aamma Norlandair Reykjavikimmit, Akureyrimut Nerlerillu Inaannut angalasartoq.

Mittarfeqarnikkut nutarterineq

Kalaallit Airports International A/S Nuummi Ilulissanilu nutaanik takinerusunillu mittarfiliorput (2.200 m), imarpik ikaarlugu timmisinnaasut miffigisinnaasaannik. Siunertarineqarpoq mittarfiit 2024-mi naammassineqassasut. Pilersaarutaavoq Kalaallit Airports Domestic A/S akunnattumik takissusilimmik (1.500 m) Qaqortumi mittarfiliussasoq, nunatsinni angalasunit aamma Islandimiit Amerikap avannaanillu timmisartut akunnattumik angissusillit atorsinnaasaannik. Taanna 2025-mi naammassineqassasoq ilimagineqarpoq.

Umiarsualiviit aqquserngillu

Umiarsualiviit 150-it missaanniittut Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarput, inoqarfinni amerlanerni aalisakkanik tunitsiviullutillu inunnit angallattunit atorneqartut. Royal Arctic Line A/S illoqarfinni tamangajanni Namminersorlutik Oqartussat umiarsualiviutaannik ingerlatsisuuvoq, KNI Pilersuisup illoqarfiit sinnerini nunaqarfinnilu amerlanerpaani ingerlakkai.

Ittoqqortoormiuni Qaanaami nunaqarfinnilu sisamani assartukkat pramminik sissami talittarfimmut apuunneqartarput. Nunaqarfiit pingasut umiarsualiveqanngillat, taakkunanilu assartukkat pramminik sissamut apuunneqartarlutik.

Aqquserngit

Sumiiffinni aqquserngit kommuninit akisussaaffigineqarput. Illoqarfinni annerni aqquserngit amerlanertigut asfaltigaasarput, illoqarfinnilu minnerni nunaqarfinnilu ujaraaqqanik qalligaagajuttarlutik Nunaqarfiit minnerit ilaanni aqqusineqanngilaq, pisuinnarnulli aqqusininnguaqartarluni.

Tele internetsilu

Tusass (Tele Post Greenland) Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarpoq tele-mik, internetimik mobiltelefoninillu inoqarfiit tamakkingajallugit ingerlatsisuulluni.

Kalaallit Nunaat imaatigut kabelikkut Qaqortumiit Islandimut aamma Nuummiit Canadamut attavilitsigut nunanut allanut attaveqarpoq. Imaatigut kabelikkut Qaqortumiit Nuummut nangillugulu Maniitsumut, Sisimiunut Aasiannullu attaveqarpoq. Qeqertarsuup Tunuani iluliarujussuit immap naqqa tikillugu angissuseqartartut pissutigalugu imaatigut kabelip avannarparsinnerusumut killissinnaanera piviusorsiunngitsutut isigineqarpoq.

Inoqarfiit tamarmik kujataani Nanortalimmiit avannaani Uumannamut radiokædekkut 1.500 km-isut takitigisukkut, qaqqallu qaanni 48-nik stationeqarfiusukkut, imminnut atapput. Radiokædep pingaarnerup saniatigut allanut attaveqarpoq, ataaseq Upernavimmut nunaqarfiinullu avannarlernut attaveqartitsilluni.

Qaanaaq, Tasiilaq Ittoqqortoormiullu satellitikkut attaveqarput, Qaanaamit Tasiilamiillu radiokædit minnerusut nunaqarfinnut attaveqartitsipput. Inoqarfinni satellitinik attaveqarfiusuni, illoqarfinnut imaatigut kabeleqarfiusuniit piginnaaneq sukkassuserlu annikinnerujussuupput. Mobiltelefoninut mobilimillu aasartakkanut nuna tamakkerlugu akit assigiipput, Qaanaami Ittoqqortoormiunilu bredbåndillit akiliinerusarlutik.

Paasissutissat allat

• Sineriak
• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Ineqarfiit
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Kommunerujussuit tallimat
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq
• Imaq kangerluillu
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.