Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat

Danmarkip Kalaallillu Nunaata attaveqalernerat pisortatigoortumik aallartippoq, 1380-imi Danmark Norgelu unioninngortinneqarmata. Tamanna aallaaviuvoq danskit norskillu 1721-miit nunasiaateqalerniarneq nangimmassuk. Danmark pinngitsaalisaalluni Napoleop sorsunnerisa kingorna 1814-imi Norge Sverigemut tunniuttariaqalermagit, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu allaffissornikkut aqunneqarnerat niueqatiginerallu Københavnimut nuunneqarpoq.

Sorsunnersuit aappaata kingorna danskit naalakkersuisuisa inatsisilerituut nuimanerit ilaat Alf Ross, qinnuigaat Kalaallit Nunaannik Savalimmiunillu allannguinissamik pilersaarutit nalileqqullugit. Tamanna iluatsillugu oqariartaaseq »Naalagaaffeqatigiinneq« (Rigsfællesskabet«) inatsisilerineq naapertorlugu isumaqanngitsutut nalilerpaa, pissutigalugu »peqatigiinneq« naligiittuunissamik piumasaqaatitaqarmat. Taamaammat Ross isumaqarpoq oqaaseq »naalagaaffik ataasiusoq« (»rigsenhed«) atussallugu tulluarnerusoq. Taamaakkaluartoq oqaaseq »Naalagaaffeqatigiit« Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni pissutsit pillugit atorneqartarpoq – pissutsillu tamakku qanoq ittuusariaqarnerannik oqallinnermi atorneqartarluni.

Kalaallit Nunaata Savalimmiullu inatsisitigut inissisimanerat assigiinngitsunik apeqquserneqartarsimavoq, oqaluttuarisaanermi Danmarkimut attaveqarnerat assigiinngilluinnartoq aallaavigalugu. Savalimmiormiut inuiattut namminiussuseqarnertik uteriisissutigaat namminneq oqartussaanermik Københavnimut nuussisoqarsimanera akuerinngisaannarsimallugu. Kalaallit Nunaannit isornartorsiuineq Naalagaaffiit Peqatigiit nunasiaataajunnaarsaanerani ileqqoreqqusat naapertorlugit pisimanersoq annerusumik sammineqartarpoq, tassalu 1953-imi Kalaallit Nunaata naalagaaffimmut akulerutinneqarnerani inuiaqatigiit kiffaanngissusilimmik paasitinneqarnikkut akuersaarsimannginnerat sammineqarluni. Isornartorsiuineq, kalaallit Naalagaaffiit Peqatigiit akulerutinneqarnermut periarfissatut allatut tikkuagaannik ilisimatinneqarsimannginnerannut tunngavoq, tassalu: kiffaanngissuseqalersinnaanermut nammineerluniluunniit toqqakkamik kiffaanngissuseqarluni naalagaaffimmut attaveqalernissamut.

Oqaatiginiarneqartarpoq Naalagaaffeqatigiinneq naligiiffiusoq, danskilli pisortatigoortumik passinninnerat tassaajuarpoq, Savalimmiuni Nunatsinnilu Namminersornerunermik Namminersornermillu aaqqissuussinerit tassaasut naalagaaffiup immikkoortuini taakkunani oqartussat naalagaaffimmit pissaanerup ilaanik tunineqarsimasut. Isumaqatigiissutaavorli Danmarkip nammineerluni aaqqissuusinerit taakku atorunnaarsissinaassanngikkai. Inatsisilerituut arlaannaannulluunniit pituttorsimanngitsut arlallit isumaqarput, aaqqissuussinerit tunngaviusumik inatsimmut assingusumik tangeqalersimasut, naak naalagaaffiup Inatsisaani tunngaviusumik eqqaaneqanngikkaluarlutik, kalaallillu inuiaat inatsisaat naapertorlugit inuiattut akuerisaasutut nammineersinnaatitaasut. Naligiissuseq taamaalilluni namminersulivinnissamut pisinnaatitaaffimmiippoq, naak tamanna assigiinngitsunik atuutsinneqaraluartoq. Namminersorneq pillugu Inatsimmi 2009-meersumi, Kalaallit Nunaata Namminersulivinnissaanut periusissat allaaserineqarput, taamaattumillu tamatuma kingorna oqallisigineqartut tassaanerusimallutik nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki, naligiinneq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu assigiinngitsunik isumaqartinneqarmat.

Kalaallit Nunaat kunngikkormiullu

Danskit naalagaaffiat Inatsit Tunngaviusoq naapertorlugu tassaavoq kunngeqarfik inatsisit naapertorlugit ingerlatsiffiusoq. Naalagaaffiup qullersaa naalagaaffiup immikkoortuinut tamanut qullersaavoq, tassalu aamma Kalaallit Nunaannut Savalimmiunullu. Danmarkimut naalagaaffimmullu attaveqarneq eqqartorneqartuartuupput, taamaakkaluartorli Kalaallit Nunaanni danskit kunngikkormiuinut nuannarininneq ataqqinninnerlu qularutissaanngilaq.

Nunasiaateqarnerup aallartinneraniilli kunngikkormiut Kalaallit Nunaanni ilisimaneqalippallapput, ajoqersuiartortut niuertullu aamma kalaaleq Pooq Danmarkimi kunngikkormiunut pulaarsimanermik oqaluttuartarmata. Kunngimut ungaseqisumut takorluuineq assigiinngisitaarsimagunaqaaq: Tassaanerluni naalagarsuaq, pisoorsuaq pillaasartoq imaluunniit tassaanerluni ataataq asannittoq sernissuisorlu. Kunngi ilagiinnut kristumiunut lutherikkuusunut pingaaruteqarsimaqaaq, taamanikkorniillumi ilagiinni kalaallini kunngi ilagisaalu naalagiarnerni qinnunneqartarput.

Kunngi Christian qulingat nunatsinnut qullersanit siulliulluni ilaquttani ilagalugit 1921-mi tikeraarpoq. Kalaallillu amerlanersaat siullermeerutaasumik kunngikkormiunik timitarsillugit takunnipput. Kunngikkormiut tikeraartarnerini kaffisortitsinerit nalliuttorsiornerillu kingunerannik kalaallit kunngikkormiullu inuttut misigissutsikkullu imminnut atanerulersimapput.

Imminnut qanipput ilaatigut pisortatigoortumik pisut misigissutsinillu attuisut akuleriisillugit pisoqartarmat, soorlu imatut: Dronning Margrethe aappaata 1979-imi Namminersornerulerneq pillugu Inatsit nammineerluni tunniuppaa taamatullu aamma Namminersorneq pillugu Inatsit 2009-mi Kalaallit Nunaanni nalliuttorsiornermi. Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup qullersaanut kunngikkormiunullu ataqqinnissusertik takutittarpaat ulluni kunngikkormiut inuuiini nalliuttorsiorluni erfalasulerfiusuni. Kunngikkormiut assinginik frimærkeqarpoq, amerlanertigut kalaallit assuutaannik atortunik. Ukioq 2000-mi Namminersornerullutik Oqartussat aalajangiuppaat Kalaallit Nunaata avannarpiaa kunngissamut atsiunniarlugu, atserlugu Kronprins Frederiks Land. Tamanna kunngissap, ukioq 2000-mi qaammatini sisamani 2.800 kilometerinik isorartutigisumik qimussernera Kalaallit Nunaata avannarpiaani ingerlaarnera kalaallit inuusaasiannik nuannarinnittortut isigineqarsinnaavoq. Siriuspatruljemiissimasunik ilaqarluni piniartunillu Qaanaarmiunik ikiorteqarluni taamani Qaanaamiit Daneborgimut ingerlaarpoq. Kunngissap marluliaatai 2011-mi kuisikkamik Ivalomik Minimmillu atserneqarput. Ivalo aamma Minik. Kalaallit amerlasuunit naammagisimaarneqarpoq pingaarutilittullu isigineqarluni, 2015-imi Kunngikkormiut Dannebrog angallatigalugu Qullissanut aqqusaarmata, illoqarfik pisortat 1972-imi matusimasaat namminneq isiminnik takorusukkamikku Dronning Margrethe aappaat ukiortaami tv-kkut aallakaatitaasartuni oqalugiarnermini ataatami kissalaartumik akuerinnippalaartumillu Kalaallit Nunaannut inuulluaqqusisarnera nangillugulu ineriartortissimavaa. Dronningip inuulluaqqussutai 1972-imili siullermeerluni oqalugiarneraniit »inuiannut kalaallinut« tunngatinneqartarput, tassa Namminersorneq pillugu Inatsimmi kalaallit inuiattut akuerisaanerat ukiunik qulikkaanik arlalinnik sioqqulluguli.

Folketingimut ilaasortat kalaallit

1953-imi Inatsisip Tunngaviusup qinersisartut Kalaallit, soqutigisat isummersuutillu eqqarsaatigalugit toqqaannartumik danskit Folketingianni sinniisoqartitaapput. Siumut partiitut 1977-imili pilersinneqarami piffissaq taanna tamaat ilaasortat aappaannik sinniisuutitaqarsimapput. Ilaasortap aappaa 2001 tikillugu Atassummeertarsimavoq, ukioq taanna Inuit Ataqatigiit qinigaatitaqartalerput. Savalimmiormiut aallaqqaataaniilli danskit partiivisa suleqatigiiffiini ilaasortaasarsimapput, aatsaallu sinnisuutitaqalernermiit ukiut 20-t qaangiuttut kalaallit taamatut ilanngullutik (Lars Emil Johansen 1975-imi SF-p gruppianut ilanngummat). Tamatuma kingorna ilaasortat kalaallit suleqatigiit arlaannut ilaasortanngikkunik suleqateqartarput pituttuisuunnginnerusumik danskit partiivinik suleqateqartarput, sivisunerpaajulluni Siumup Socialdemokratinik suleqateqarnera. 2001-imiit 2011-mut Siumup Inuit Ataqatigiillu ilaasortaat savalimmiuni republikanerit ilaasortaat peqatigalugu nordatlantisk gruppe-mik taallugu suleqatigiiffeqalerput.

Folketingimi ilaasortat kalaallit amerlanertigut politikkikkut Nunatsinnut tunngasuteqartunik sammisaqarajunnerupput. Folketingimi apeqquteqarsinnaaneq ataatsimiititaliallu aqqutiginerullugit akisussaaffinni nunatsinnut suli nuunneqarsimanngitsuni, danskit naalakkersuisuisa aqutsinerat nakkutigineqartarluni. Folketingimi ilaasortatut politikerit kalaallit, danskit politikkikkut ingerlatsinerat sunniuteqarfigisinnaasarpaat, minnerunngitsumik qinersinerit kingorna qinikkat akornanni amerlanerussusiiniarnerni: 1971-imi qinersinerup kingorna Moses Olsen aamma Knud Hertling socialdemokratit naalakkersuisunngortitsinerannut qulakkeerisuupput. 2007-imi ilimanarsigaluarpoq kalaallit ilaasortaatitaasa naalakkersuisut talerperliusut ikinnerussuteqalernissaannut aalajangiisunngussasut, tassami naalakkersuisut talerperliit qimaasunut ilaqutariinnut najugaqarfissat pillugit ikinnerussuteqaleriaanmanngoraluarmata. Taamatut pisoqartillugu kalaallit ilaasortaatitaasa taasinerisa ilaasortat allat naligalugit kisinneqartarnerat apeqquserneqartarpoq. Ukiuni kingulliunerusuni politikerit kalaallit arlaleriarlutik isumaqatigiinniarnernut ilanngussinnaasarsimapput, naak taasinerat amerlanerussusiinissamut pisariaqartinneqartanngikkaluartut, assersuutigalugu illersornissaq pillugu isumaqatigiissusiornermi aamma atlantikup avannaani suliniutinut Aningaasanut Inatsimmi immikkoortitsisoqarneratigut.

Politikki naalagaaffeqatigiinnermillu aqutsineq

Politikkikkut allaffissornikkullu naalagaaffeqatigiinneq ingerlanneqarpoq malittarisassat, suliffeqarfiit, periutsit aamma politikerit atorfilittallu attaveqatigiittarnerisigut tamakku Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut Danmarkimut attaveqartippaat. Naalagaaffeqatigiinneq ulluinnarni pingasoqiusatut isigineqarsinnaanngilaq kisiannili nunat marlukkaarlutik imminnut attaveqatigiinnerattut, Danmark aamma Kalaallit Nunaat aamma Danmark Savalimmiuut. Folketingi Nunarput pillugu ataatsimiititaliaqarpoq aamma Savalimmiut pillugit ataatsimiititaliaqarluni. Savalimmiuni Namminersorneruneq Kalaallillu Nunaanni Namminersorneq assigiinngissuteqarpallanngikkaluartut, immikkulli isumaqatigiinniutaasimapput piffissanilu assigiinngitsuni: Naalagaaffimmiit ataatsimoortumik tapiissutit immikkut isumaqatigiinniutigineqartarput, naalagaaffiullu inatsisai nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiissutit atuutilersinneqartarput atuutilersinneqaratilluunniit immikkut Kalaallit Nunaannut Savalimmiunulluunniit naleqqussarneqarlutik. Kalaallit savalimmiormiullu iliuusissaminnik aaqqissueqatigiittarnerat politikerit ataasiakkaat attaveqatigiinnerisigut pinerusarpoq. Danmarkimi Folketingimi ilaasortaatitaqarnerup saniatigut ataatsimoortitsisuupput Nordisk Råd-imi taassumalu Ministerrådiani sulineq, Issittumi Siunnersuisoqatigiit, Issittumi qinikkat ataatsimiittarneri pingaartumillu Nunat Avannarliit Killiit suleqatigiinnerat.

Naalagaaffeqatigiit ataatsimiinnerattut taaneqartartut 1983-imiit ingerlanneqartalersut Naalaaffeqatigiinni nunat pingasuusut akornanni peqatigiittarfiinut ilaapput. 1995-imiit statsministeri, lagmandi Naalakkersuisuttalu siulittaasuat ukiumoortumik affakkaartumilluunniit ataatsimeeqatigiinneranni paarlakajaallutik qaaqqusisuusarput, ataatsimiittarlutillu atorfilittaqaratik, matoqqasumik allattugaqaratillu. Amerlanertigut naapeqatigiiffiusut arlaannut pingaarutilimmut attuumassuteqartinneqartarput, nunamut tamarmut qaaqqusisuusumullunniit, ataatsimiinnerillu nalaanni aapparisat takornariartinneqartarput, naalagaaffiit pisortaasa ataatsimiinnerinut assingusumik. Ataatsimiinnerit ilai ilaqutariippalaartumik ilaallu ilungersorfiullutik pisarput, isumaqatigiinngittoqartillugu.

Naalagaaffeqatigiit ataatsimiinnissaat atorfilittanit piareersarneqartarput. Ukiuni arlalinni Namminersornerullutik Oqartussani atorfillit qullersaat aamma Statsministeriami departementschefi aalajangersimasumik ataatsimiittarput, ukiunili kingullerni nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasut annertusiartuinnarneranni ataatsimiittarnerit saniatigut akuttunngitsunik attaveqatigiittoqartalerpoq. Junimi 2021-mi naalagaaffeqatigiinnit naalakkersuisuinit arlalinnit ilaasortaaffigineqartumik statsministerimillu siulittaasuuffigineqartumik ataatsimiititaliortoqarpoq, Naalagaaffeqatigiit nunanut allanut politikkiannik ataqatigiissaariniartussamik. Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasut allat nunatsinnilu oqartussaaffigineqalereernikut pillugit attaveqatigiinnerit tamakkununnga attuumassutillit ministereqarfiit naalakkersuisoqarfiillu akornanni oqaloqatigiittarnerit naliginnaasuupput. Aalajangersimasunut nunatsinnilu oqartussaaffigineqalereersimasunut tunngasutigut danskit akuutillugit (soorlu isumaginninnermut tunngasuni), amerlanertigut allattoqarfimmik, aqutsisoqatigiinnik assigisaannilluunniit pilersitsisoqartaqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiullu sinniisuutitaqarfigisaannik.

Rigsombudmandi

Kalaallit Nunaanni naalagaaffik sinniisoqarpoq naalagaaffiup sinniisaanik taaguutilimmik. 1782-miilli assigiinngitsunik taaguuteqartarlunilu assigiinngitsunik suliassaqartitaasarsimavoq. Aallaqqaataaniit inspektørit akisussaaffigissat Den Kongelige Grønlandske Handelip ingerlanneqarneranut sulisuinullu tunngasimapput. 1925-imiit landsfogedit marluusut landsrådinut marluusunut siulittaasuupput Avannaani Kujataanilu, sysselrådinik kommuninillu nakkutiginnittuullutik tamakkulu saniatigut eqqartuussivinnut qullersaallutik. 1950-ip kingorna Kalaallit Nunaanni landshøvdingit teknikkikkut ingerlatanut, ineqarnermut, ilaqutariissutsimut inatsisinut, ilinniartitaanermut, peqqinnissamut 1965-ilu tikillugu politiinut qullersaasimallutik. Tamanna ilutigalugu landshøvdingi 1967 tikillugu Landsrådimut siulittaasuuvoq, landsrådi siulittaasussaminik qinersinerata tungaanut. 1979-imiit 1992-imut Namminersornerullutik Oqartussat naafferartumik oqartussaaffiit tamakku amerlanersaat oqartussaaffigilerpaat.

Naalagaaffiup sinniisai paarlakaajaattut annikilligaluttuinnartunik oqartussaaffeqartarsimapput, tamannali ilutigalugu atorfik imarisamigut allanngoriartorsimavoq Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiullu oqartussaasuisa akornanni attaveqaataalerlutik. Naalagaaffimmut sinniisuuneq ilaatigut makkunani timitalerneqartarpoq:

• Danskit oqartussaasuisa Naalakkersuisullu akornanni attaveqaatitut,
• Statsministeriaqarfik Kalaallit Nunaanni pisunut malinnaatillugu nalunaaruteqartarnermikkut
• Kunngikkormiut, Folketingimi ilaasortat, naalakkersuisut assigisaasalu tikeraarnissaannut pilersaarusioqataallutillu timitalersuisuullutik,
• Kunngikkormiut nersornaasiinissaannut inassuteqartarlutik,
• folketingimut qinersinernik inuiannilluunniit taasisitsinernik Folketingi aalajangersimappat nunatsinni taasisitsisoqarnissaa isumagisarpaat
• Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu Danmarkimi Europa-Parlamentimullu qinersinerni allakkatigut taasisoqarsinnaanera,
• Kiisalu nalagaaffiup inatsisaasa maleruagassallu allat Kalaallit Nunaannut atuuttut kalaallisuunngortinnissaat nittartakkakkullu saqqummersinneqarnissaat.

Pisortatut suliassaq sinneruttoq tassaavoq Naalagaaffiup Sinniisaata nunatsinni pisortatut suliaqarnera. Naalagaaffiup Siinniisoqarfiani suliarineqartartut tassaanerupput inatsisit ilaqutariinnermut tunngasut, soorlu averuserneq, avinneq, qitornavissiartaarneq, meeqqanut aapparisimasamullu akiliutit, aternik allannguinerit kiisalu angajoqqaatut akisussaanermut tunngasut. Tamatuma saniatigut nammineersinnaanngitsut pigisaannik nakkutilliineq, akeqanngitsumik eqqartuussivinnut suliassanngortitsisinaanermut qinnuteqaatit kiisalu Udenrigsministeriap atugassaanik ukiumoortumik pisortatut uppernarsaanerit kiisalu naalagaaffimmi innuttaassuseqarnermut tunngasut. Naalagaaffiup Sinniisaa aamma inuit nalunaarsorneqartarnerannut tunngasunik maalaarutinik suliaqartarpoq.

Eqqartuussiveqarneq

Politiit, Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfik eqqartuussiviillu, højesteret kisiat pinnagu, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsit naapertorlugu oqartussaaffigineqalersinnaapput. Naak namminersulivinnissaq partiinit tamangajannit anguniarneqaraluartoq, eqqartuussiveqarnerup oqartussaaffigilernissaa annerusumik sammineqanngilaq. Namminersorlutik Oqartussat inatsisinik atuutitsinermut naalakkersuisunngortitsinikuugaluartut, suli akisussaaffik tamanna danskinit isumagineqarpoq. Danskit justitsministeriat akissussaasunit qullersaavoq, Folketingilu Inatsisartunik tusarniareerluni, inatsisinik taakkulu allannguutaannik aalajangiussisartuulluni.

Politiit

Politiit toqqissisimanissaq, eqqissisimanissaq malittarisassallu naapertorneqarnissaat akisussaaffigaat. Kalaallit Nunaat politiitut immikkoortortaqarfik ataasiuvoq, Danmarkimilu Justitsministeriap oqartussaaffiinut ilaalluni. Immikkoortortaqarfik politidirektørimit aqunneqarpoq taannalu inatsisilerituutut kandidatitut soraarummeersimassaaq.

Politimestereqarfik Nuummiippoq tassaniillunilu allattoqarfik oqartussaaffinnut pingasunut agguagaasoq.

Unnerluussisussaatitaasoq

Atorfillit, suliffeqarfiup iluani suliassat saniatigut innuttaasunut attaveqarneq akuersissutit assigiinngitsut pillugit aallutassaraat. Politiit Ilinniarfiat aamma atorfillit ataanni inissisimavoq.

Politiitut atorfillit, nuna tamakkerlugu sillimasuusut aamma politeeqarfiit 18-iusut nunap immikkortortaani Avannaaniit Kujataanut suliassaqarfigaat.

Politiini sulisut amerlanersaat tassaapput politiini suliffillit nunaqavissut, Nuummi politiitut ilinniarfimmi ilinniarsimasut. Taakku 2020-p naanerani 88-iusut, tikisitanit imaluunniit politiinut ikiortinit Danmarkimiit ilaneqartarput. Politiitut sulinerup saniatigut politiit aamma unnerlussisussaatitaasoq sinnerlugu eqqartuussivinni unnerluussisuusarput, taamatullu inuinnaat suliassaat, soorlu pasitaartitsineq, biilernermut allagartat, motorinik nalunaarsuineq kiisalu nunani allamiunut tunngasut ataatassarsiunermullu tunngasut. Nunaqarfinni politiit sinnerlugit kommunefogedit sulisuusarput, taakku sivikitsunnguamik ilinniartitaasarput,. 2020-p naanerani kommunefogedit 59-it atorfeqartitaapput.

Eqqartuussiviit

Amerlanertigut kredsrettit suliassanik siulliullutik suliaqartuusarput, tassaasarlutillu eqqartuussisoq ataaseq eqqartuusseqataasartullu marluk kommunalbestyrelsinit toqqakkat. Eqqartuussiviit kommunit killeqarfii naapertorlugit agguarneqarsimapput, Qaasuitsup eqqartuussivia minillugu, taakku kommunit avannarliit marluk suliassaqarfigaat: Avannaata kommunia aamma Kommune Qeqertalik. Eqqartuussisut inatsisilerituujuneq ajorput kisiannili eqqartuussusisutut ukiuni marlunni qaammatinilu pingasuni ilinniarsimasuusarlutik.

Eqqartuussiveqarneq pillugu 2008-mi aaqqissuusseqqinneq sioqqullugu eqqartuussisut ilinniagaqarsimanissaannik piumaffigineqarneq ajorput, tusaamanerlutaassanngillalli kommunimullu qinersinissamut akuerineqarsimasussaallutik. Aaqqissuusseqqinnerup kingorna eqqartuussisut aalajangersimasumik atorfeqartitaalernikuupput. Eqqartuussivinni suliat pitsaasooqqullugit inatsisilerituut eqqartuussiviannik pilersitsisoqarnikuuvoq, Nunatta Eqqartuussivia, tassanilu suliassat pisariusut siullermeertumik suliarineqartarlutik. Nunatsinni Eqqartuussiviup eqqartuussisunik ilinniartitsinermi ilitsersuineq ilinniartitaanerlu ingerlatarivaa. Nunatsinni Eqqartuussivik eqqartuussivinni tulliulluni suliaqartartuuvoq eqqartuussisimanerillu ingerlateqqitat kisiisa suliarisarlugit. Nuna tamakkerlugu eqqartuussivimmi inatsisilerituumik ataatsimik eqqartuusseqataasartunillu marlunnik Inatsisartunit toqqagaasunik inuttaqarpoq. Eqqartuussivinni illersuisuusartut tassaagajunnerupput inatsisilerituujunngitsut, illersuisuunissamulli pisinnaatitaasut, illersuisuisuunissamut ilinniarsimasut. Illersuisutut sulineq saniatigooralugu suliaavoq.

Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfik

Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfiup eqqartuussiviit eqqartuussinerisa timitalerneqarnissaat isumagisarpaat: nakkutiginninneq, inuiaqatigiinnik kiffartuussineq parnaarussinerillu. Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfiup aamma politiinit tigusarineqarsimasut isumagisarpaat tamakkulu saniatigut eqqartuussisoqassatillugu inunnik ataasiakkaanik misissuisarlutik.

Pinerluuteqarsimasunik Isumaginnittoqarfik Nuummi direktøreqarpoq taannalu Danmarkimi kriminalforsorgip ataani inissisimavoq.

Kiffaanngissusiiagaaneq isertitsivinniisitsinikkut pisarpoq. Isertitsiviit siullersaat sananeqarpoq 1967-imi Nuummi, 18-inut inissaqarluni. Isertitsivimmiisitsinermi siunertat pingaarnersaat tassaavoq, eqqartuussaasimasut inuiaqatigiinnut attuumassuteqartuarnissaat suliffeqarnermikkut, inuiaqatigiinniileqqinissaminnut sungiusarneqartussaallutik, siunissamilu pinerluttuliortuunani inuuneqalernissaminnut tapersersorneqartarlutik.

1980-ikkut 90-ikkullu ingerlaneranni isertitsivinniittartut, nunanut nunanut avannarlernut naleqqiullugit amerlanerujussuanngorput. Ullumikkut 154-inut inissaqarpoq, taakkulu isertitsivinni Ilulissani, Aasianni, Sisimiuni, Nuummi, Qaqortumi Tasiilamilu agguataarsimapput. Ammasumik inuiaqatigiinnullu attaveqarluni ingerlatsinissaq siunertaagaluartoq, ukiut ingerlanerini isertitsiviit matoqqagaluttuinnartutut misinnarput, isertitsivinniittullu ikittuinnaat ammasuunissamik tunngaveqarneq misigisarpaat. Isertitsivinni sammineqarsinnaasut killeqarput, inuiaqatigiinnullu akuleernissamik neqeroorutit killeqarlutik.

Illersornissaq

Namminersorneq pillugu Inatsit naapertorlugu illersornissamut oqartussaaffik Danmarkimiippoq Kalaallillu Nunaannut nuunneqarsinnaanani. Sakkutooqarnikkut Kalaallit Nunaata illersugaanera danskit sakkutuuinit isumagineqarpoq. Sorsunnersuup aappaaniilli pissusiviusoq tassaavoq USA-p Danmarkillu suleqatigiillutik tamanna isumagissagaat. USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarnikkut annertuunik soqutigisaqarpoq, pingaartumik qeqertap Amerikap avannarliup, Ruslandip Asiallu akornanni silaannakkooraanni qaninnerpaalluni inissisimanera pillugu.

USA-p sakkutooqartitsinera arlalitsigut kanngunartuliorfiusarpoq, soorlu Pituffimmi (Thulemi) sakkutooqarfiup 1953-imi allineqarneranut atatillugu inuit tamaani najugallit pinngitsaalisaallutik nuutsitaammata, aamma sakkussianik atomitalinnik isertorluni, sorsunnerup nillertup affaani siullermi, inissiisimaneq eqqarsaatigalugu. Sorsunnerup nillertup qaangiunnerani USA-p sakkutooqarnikkut Kalaallit Nunaannut soqutiginninnera annikilliallassimavoq, Pituffimmili sakkutooqarfik, sakkutooqarfinni kiserngoruttoq, amerikap misiilinut illersorniarnerani kalerrisaaruteqarneranilu qitiulluinnarpoq taamaalillunilu amerikarmiut sakkussiat atomitallit atorneqarsinnaaneranik qunusaarisinnaaneranut ilaalluni pingaarutilik.

2010-kkut naaneranniit USA-p Kalaallit Nunaannik soqutiginninni annertunerusumik takuteqqittalerpaa. Kina-p Ruslandillu Issittumiinnerat uloriagingamikku taamatut pissusilersorput. Tamanna aamma pissutigalugu USA-p Danmarkip sakkutooqarnikkut Kalaallit Nunaanni annertusaanissaa piumasaraa.

Danskit sakkutooqarnermikkut nunatsinnik piginnittuunertik illersugarivaat, nuna imartaalu nakkutigalugit Kalaallit Nunaatalu illersorneqarnissaanik suliaqarnermikkut amerikarmiut Amerikap avannaanik illersuisuinerannut ilaallutik. Tamatuma saniatigut sinerissami nakkutilliisuupput suliassallu inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaarutillit suliaralugit, pingaartumik ujarlernerni annaassiniarnernilu, aalisarnermik nakkutilliinermi, avatangiisinik nakkutilliinermi, mingutsitsinaveersaartitsinermi, imaani uuttortaanermi sulianilu allani inuiaqatigiillu pisussaaffiinut tapertaallutik. Suliassat tamakku ilarpassui allanik suleqateqarlutik suliarisarpaat, assersuutigalugu ujaasinerit annaassiniarnerillu Politiit aamma Naviair suleqatigalugit ingerlanneqartarput, avatangiisinillu nakkutilliineq Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugit ingerlanneqarluni.

Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni Savalimmiumiunilu suliassai Issittumi Sakkutooqarfimmit suliarineqartarput.

Illersornissaqarfiup pilersippaa Arktisk Beredskabsstyrke (Issittumi sillimaniartut), taakkulu illersornissamut suliallit kikkulluunniit Issittumi ajunaarnersuaqartillugu imaluunniit killeqarfiit innimiilliorfigineqarneranni, illersornissamut suliallit kikkulluunniit ikiortisigisinnaavaat, Illersornissaqarfik, hjemmeværnet aamma Beredsskabsstyrelsen.

Illersornissamut aningaasartuutit Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu 1 mia.kr.-iupput, Danmarkilu nunarsuatsinni sillimaniarnikkut pissutsit nutaat naapertorlugit, aamma USA-p tamakkuninnga paasinninnera naapertorlugu, Issittumi aningaasartornerulernissartik nalunaarutigaat, siullertut silaannakkut imaatigullu angallannerup nakkutigineqarnissaa pingaartinnerarlugu. 2019-imi nunarput Danmarkilu isumaqatigiipput Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmi mittarfik atortuarsinnaassagaa, Namminersorlutik Oqartussat angallannerup annertunersaata illoqarfinnut anginernut toqqaannartumik timmisaartuussisalernissamik aalajangeraluarpataluunniit.

DMI-p Naviair-illu Kalaallit Nunaanni sulisui Issittumi Sakkutooqarfiup illuutaanniipput, ataqatigiissaarilluarnerullutillu ilisimasaminnik avitseqatigiilluarsinnaaniassagamik, pingaartumik annaassiniartoqassatillugu ajornartorsiortoqartilluguluunniit, avatangiisinik nakkutilliinermi kiisalu killeqarfiit nakkutigineqarneranni. Tamatuma saniatigut amerikarmiut Nuummi 2020-mi aallartitaqarfiliorput, USA-p nunatsinnik soqutiginneqqilerneranut takussutissaasumik, massakkuugallartoq aallartitaqarfik Issittumi Sakkutooqarfimmi allaffeqarpoq.

Issittumi sakkutooqarfik

Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni aammalu Savalimmiuni suliassai Issittumi Sakkutooqarfimmit (AKO), immikkoortortaq pingaartumik Sakkutuunit imarsiortunit (Søværnet), Sakkutuunit timmisartortartunit (Flyvevåbenet) aamma Sakkutuunit immikkut suliaqartartunit (Specialoperationskommando), atugassiissutigineqartut peqatigalugit, suliarineqartarput. AKO 2012-imi Kalaallit Nunaanni Sakkutooqarfiup aamma Savalimmiuni Sakkutooqarfiup kattutsinneqarnerisigut pilersinneqarpoq. Illersornissaqarfiup pisinnaasai sulisuilu ukiup qanoq ilinera malillugu allanngorarput, kisianni agguaqatigiissillugu inuit 250-300 missarluinnai Kalaallit Nunaanni eqqaanilu sulisorineqarput.

Issittumi Sakkutooqarfik nalinginnaasumik makkuninnga suliassaqartinneqarpoq:

• Siriuspatruljep ataani qimussertut arfinillit.
• Timmisartoq alapernaarsuut Challenger
• Qulimiguulimmik nassataqarlutik umiarsuit nakkutilliisut Thetis marluk pingasulluunniit.
• Angallatit nakkutilliisut -Knud Rasmussen- marluk.
• Air Greenlandimiit qulimiguullit nunamiitinneqartut upalungaarsimasut marluk.
• Piffissap ilaanni sorsuuteeraq ataaseq.

Issittumi Sakkutooqarfik stationinik makkuninnga atugassaqarpoq:

• Pituffimmi Sakkutooqarfimmi forbindelsesofficer-eqarluni Pituffimmut atassuteqartoq
• Kangerlussuarmi Mittarfimmi Station Kangerlussuaq
• Tunup Avannaarsuani Station Daneborg, Qimussertartut Sirius-ip uninngaartarfia
• Tunup Avannaarsuani Station Nord
• Tunup Avannaarsuani Station Mestersvig
• Tórshavn-imi Savalimmiunut atassuteqartoq
• Aalborgimi mittarfimmi Kalaallit Nunaanni Stationinut Alapernaarsuisunullu sullissivik
• Kalaallit Nunaata kujataani Kangilinnguani sakkutooqarfik.

Nunanut allanut sillimaniarnermullu politikki

Nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut periusissat Naalagaaffeqatigiinnerup aalajangersartarpai, qanoq ilinikkut Kalaallit Nunaat Savalimmiullu akuutinneqassanersut aamma qanoq ilinikkut nammineerlutik iliuuseqarsinnaatitaanersut. Killissarititaasut Inatsit Tunngaviusoq naapertorlugu inissitaapput (Kalaallit Nunaata Danmarkillu isumaqatigiissutaat naapertorlugu), Namminersorneq pillugu Inatsimmi kiisalu inatsisit naalakkersuisut inatsisartullu akornanni pissutsit pillugit aalajangersaaffiusuni. Kalaallit Nunaat Namminersorneq pillugu Inatsit naapertorlugu naalagaaffinnut allanut nunallu tamalaat akornanni »naalagaaffik sinnerlugu inuiaat akornanni isumaqatigiissutissanik isumaqatigiinniarsinnaavoq isumaqatigiissuteqarlunilu, oqartussaaffiit akisussaaffigineqalereersimasut pillugit«. Danmarkili pineqartumut toqqaannartumik akuuppat imaluunniit nunat tamalaat akornanni kattuffiusumut ilaasortaasimappat, imaluunniit Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut akuusimappata, taava naalagaaffik oqartussaassaaq. Pisuni taamaattuni nunanullu tunngasuni allani, danskit naalakkersuisuinit aqunneqartuni, Kalaallit Nunaata (Savalimmiullu) akuutinneqarnissaat pillugu tunngaviusunik aalajangersagaqarpoq. Kalaallit Nunaata pingaartumik pisimasuni pingasuni tamanna angusinnaasimavaa:

Kalaallit Nunaata 1985-imi EF-mit aninerani tassungalu atatillugu aalisarnermut politikki oqartussaafigilermagu, nunat tamalaat akornanni aalisarnermut tunngasunik isumaqatigiinniarnerit suliassaalerput pingaarutillit. Namminersornerullutik Oqartussat nunanut allanut allattoqarfiata aamma Kalaallit Nunaata Bruxelles-imi aallartitaasa siulliit Namminersorneruleq pillugu Inatsimmi »immikkut inuussutissarsiornikkut soqutigisat« naapertorlugit ingerlatsisoqarnissaanik aalajangersakkat, sapinngisamik tamatigoortumik paasisarpaat. EU-p Kalaallit Nunaatalu akornanni pissutsit ullumikkut isumaqatigiissutit pingasut naapertorlugit aalajangersagaapput, taakkunannga marluk nutarterneqartuarlutik. Tassaapput »Grønlandstraktaten« Kalaallit Nunaata 1985-imi EF-imiit aninerata kingorna isumaqatigiissutaasoq aamma aalisarnermut peqatigiinnissamullu isumaqatigiissut. EU aalisarnermut isumaqatigiissummut naammagisimaarinnippat Kalaallit Nunaat »nunatut naalagaaffimmut ilaasortaasumut atasutut« (OLT) EU-p niuerfiinut akitsuusigaanngitsunik tunisisinnaatitaavoq. Ullumikkut Kalaallit Nunaat Bruxellesimi, Washington DC-mi, Reykjavikimi Beijingimilu aallartitaqarpoq.

Aallartitat Kalaallit Nunaanneersut pisortatigoortumik danskit aallartitaqarfiinut atasuupput, piviusumilli Nuummi Naalakkersuisunut Nunanullu allanut Naalakkersuisoqarfimmut akisussaasuullutik. Københavnimi allaffeqarfik, naalakkersuisoqarfinni aqutsisoqarfinnilu sulisunik aamma inuttalik, Naalakkersuisut siulittaasuata naalakkersuisoqarfianiipput, aallartitaqarfimmilu pisortaq Københavnimi nunat allat aallartitaannut ilaalluni.

Tamanna ilutigalugu USA-mut attaveqarnerup kinguneranik Namminersornerullutik aamma Namminersorlutik Oqartussat nunanut allanut tunngasutigut oqartussaanerat annertusiartorsimavoq. Pittuffimmi sakkutooqarfimmut tunngasunik suliat arlariit kingunerannik 1985-imi Inatsisartut Nunanut Allanut Sillimaniarnermullu Ataatsimiititaliaat pilersinneqarpoq, tassani inatsisartunut ilaasortat isertukkanik ilisimatinneqartarput, 2004-imilu nunanut allanut sillimaniarnermullu tunngasutigut sunniuteqarniarnermik anguniagaq Itillimi isumaqatigiissutikkut pisortatiguulerpoq, tassanilu aalajangersakkat Namminersorneq pillugu Inatsimmiipput.

Kingullertigut nunarsuarmi silap pissusaata allanngoriartornera aamma nunarsuarmi aningaasarsiornikkut sillimaniarnikkullu oqimaaqatigiinnerup nikikkiartulernerani Issittoq isiginiarneqalerpoq. Tamatuma Kalaallit Nunaata Danmark avaqqullugu attaveqalersinnaaneranut periarfissippaa. 2008-mi Kalaallit Nunaata Danmarkillu naalagaaffiit allat sisamat Issittumi sineriammiut peqatigalugit Ilulissani isumaqatigiissummik taaneqartoq atsiorpaat. Isumaqatigiissut naapertorlugu nutaanik killeqarfeqalernerani isumaqatigiinngissutaasinnaasut eqqissisimasumik Naalagaaffiillu Peqatigiit periusaat naapertorlugit aaqqinnneqartassasut naalagaaffiit uppernarsarpaat. Tamanna ilutigalugu suliniaqatigiiffinni pioreersuni, pingaartumillu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni, tamarmik immikkut avatangiisinut ineriartornermullu akisussaaffik ilumoorutissallugu neriorsuutigineqarpoq, ilaatigut avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit Issittup mianerineqarnissaanik nunat tamalaat isumaqatigiissusioqqullugit siunnersuutaat tangeerutsinniarlugu.

Siunissami Namminiilivinnissap aningaasalersornissaa siunertaralugu, Namminersorlutik Oqartussat 2009-mi aatsitassarsiornermut oqartussaasunngoreernerisa kingorna, Kina aningaasaliisinnaasut akornanni sallersanut ilaasutut isigineqarpoq. Tamatumunnga qisuariaatitut USA 2020-mi Nuummi aallartitaqarfimmik ammaavoq, tassalu illuatungaanik nunatta aningaasaqarnerata inuiaqatigiillu Amerika avannarlermut akuulersinneqarnissaat, siunnersortit amerikarmiut suleqatigiissutissallu sakkugalugit taamaaliornissaq akisussaaffigissallugu. USA-p Ruslandip Issittortaani sakkutooqarfiit nutarsaavigineqarnerat Pituffimmi sakkutooqarfimmut ulorianartortsiortitsisutut isigaa. Taamaattumik Kalaalit Nunaata illersornissaanut aningaasaliissutit annertuseqquaat, ilaatigut »marloqiusamik atuisinnaaneq« inuinnarnut/sakkutuunullu siunertaralugu. Taamaalillutik Namminersorlutik Oqartussat »nunamut namminermut« tunngasutigut suliaqarfii illersornissamut tunngassuteqalerput, tamatumalu Naalagaaffeqatigiinni oqartussaanerup agguataarsimaneranik nalorninarsisippaa. Naalagaaffiup sunaluunniit aamma sillimaniarnermut tunnganerarlugu tamanna aalajangiuppagu, Namminersornerulluni Oqartussaanermik annikillisaanerussaaq. Illuatungaanili inatsimmik tunngaviusumik paasinninnermut akerliussaaq, danskit illersornissamik kisimiillutik ingerlatsisuusariaqarnerannik aalajangersaaffiusumik, Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiup akuliutinnginnissaanik piumasaqassagaluarpata.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Hans Egede ajoqersuiartornerlu
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Ineqarfiit
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Peqqinneq – Peqqinneq oqimaaqatigiissitsinerlu
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Naalakkersuisunut siulittaasut 1979-2022
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Nunavittap toqqavianut suliniut
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.