Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq

Nunami pinngortitaq ataani sananeqaatinit aalajangerneqarpoq aammalu sermeqarnerata nalaani neriuinerit aammalu kinnerit inisseqqittarnerannit ilusinitsinneqarluni. Sermeqarnerata kingulliup nalaani ukiut 20.000-it matuma siorna sermip nuna tamarluinnangajaat ulissimavaa aammalu maannakkut sinerissap killingata avataanut ungasilaartumut ingerlaannartuusimalluni. Sermeqarnerata nalaani imeq annertoorujussuaq serminnguussimavoq, nuna ammut naqillugu, aammalu immap qaava kingullermik sermeqarnerata nalaani maannakkorniit 150 m missaannik annikinnerusumik siammarsimanerat annertunerpaasimalluni.

Sermeqarnerata nalaani tamatumalu kinguninngua sermeq aammalu sermip aannera nunap qiterpasissortaaniit sumiiffinnut ullumikkut ikkattuni aalisagaqarfiusunut sinerissap avataani 200 meterinit ikkannerusuniittunut kinnernik annertoorujussuarnik pilersitsisimavoq. Kalaallit Nunaanni nunap isikkuisa amerlanersai qaqqaapput, qoororsuullutik, sermip aanneraneersunik nuna ilusinitsinneqarluni, sermimik uninngaannartumik nuna ilusinitsinneqarluni aammalu sermip aannerinik narsaamaneqarluni, kangerloqarluni aammalu ikkarloqarluni ullumikkut taamatut pisoqarsimanerinut takussutissaasunik. Sermip tunuariartulernerani sinerissami sumiiffiit arriitsumik qattuninitsitersimapput, taamaattumillu sineriak sinerlugu sumiiffippassuarni siusinnerusukkut sinerissap killingisa sinnikui 140 meterinik portussusilinni sissami ippittut sinerissamilu ippittut iluseqarlutik takuneqarsinnaapput.

Nuna qeriuaannartoq

Sermersuaq ukiukkut issinneranut oqorsaalluartuuvoq, Nunarsuup nammineq kiassarnerata Sermersuup ataani nunamik qeriuaannartoqalinnginnissaa isumagisarlugu. Nuna qeriuaannartoq – issoq kinnerillu, minnerpaamik ukiut marluk tulleriit qerisimasut – taamaalilluni taamaallaat sumiiffinni sermeqanngitsuni, ukiut 10.000-it missaasa matuma siorna kingullermik sermeqarnerata nalaani sermeq aakkiartoqqilermat, pilerfigisimasaminni takussaapput. Taamanikkulli Kalaallit Nunaanni nunap qeriuaannartup annertunerpaartaa issuninngoriartulersimavoq. Kalaallit Nunaata kitaani Qeqertarsuarmi nunap qeriuaannartup issussusaa 350 meterinut uuttorneqarpoq aammalu Kalaallit Nunaata avannaani Qaanaami nunap qaavaniit ammut 450 meterinut uuttorneqarluni. Kalaallit Nunaata kujataani nuna qeriuaannartoq taamaallaat naqinnerni imaluunniit qaqqani portusuuni takussaavoq.

Nunap isikkua kingullermik sermeqarnerata nalaata naalernerata tungaanut pilersimasoq, tamatuma kingorna qeriartorneranit-paneriartorneranit apummillu, ataatsikkoorlutik sermip killingani nunap isikkuninneranik taagorneqartunik immikkuullarilluinnartumik pilersimasunit, sunnerneqarsimavoq. Issoq uninnganngitsoq, assersuutigalugu sermip kiggigunnerani, erngup aattup nunami qerisut quppaanni kuuaalerneranni aammalu ukiuuneri tamaasa arlaleriarluni allisarnerani, issut qallersai nunap ataaniittup qerisup qaavani aalaannalertarput. Taamaaliornermi sermit kiggigussimasut iluseqalersimasarput, qulaaniit isigalugit polygonitut iluseqarlutik allalittut takuneqarsinnaallutik.

Nunap isikkuata allanngorneri aamma silap pissusaata allanngornerinut atasuupput. Nuna qeriuaannartoq aattulerpat, imeq aattoq kuussaaq, nunap isikkuata ilai nakkassapput, aammalu neriorneqarneri annertusissallutik.

Taamatut nunap isikkuata nungujartornera silap pissusaata allanngornerini sukkatsissinnaavoq aammalu Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaanni, assersuutigalugu illut, ruujorit, aqqusernit eqqaaveqarfiillu qajannarsisinneqarpata imaluunniit aserorneqarpata, attaveqaasersuutinut annertoorujussuarnik sunniuteqalereersimalluni.

Gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsineq

Sermersuaq ullumikkut aakkiartoqqilersimavoq, aammalu nunami pinngortitami nuisuni nutaamik nuna qeriuaannartoq pilertarpoq. Naasut siulliit ukiualuinnaat ingerlaneranni issup ineriartornerani sukkasuumik naalertarput naallualertarlutillu. Naasut naalernerat aammalu nunami avatangiisit pilernerat, imminnut qanimut atasuupput. Nunami naasuniit kulstof-it katersuutsinneqalertarput, peqatigisaanillu nunami pinngoqqaatit uumassusillit nungujartortuaannalertarput kiisalu nunap allatigut aalaakkaasortai aajartuaaginnalertarlutik. Nalinginnaasumik nillertumiinnerat pissutigalugu naasussat nungujartornerat ukiup ilaani naasarfiini naasoqaleriartortarneraniit arriinnerusarpoq. Tamanna issittumiittut nalinginnaasumik kultof-eqarnerulertarneranut ilisarnaataaneranut pissutaavoq. Taamaattoq Kalaallit Nunaanni nunap isikkui pisoqaannginnerummata, pinngoqqaatit uumassusillit amerliartortarnerat, assersuutigalugu Siberiami issoqalertarneri 10 meterinit annertunerusinnaalluni pisartunit, nunap isikkuinut pisoqaanerujussuarnut sanilliullugu meterip affaa tikillugu issoqalertarluni, killeqarneruvoq.

Nunami avatangiisini pinngoqqaatit uumasusillit amerliartortarnerat aammalu nunarsuup agguaqatigiissillugu kissatsikkiartorneranit sukkanerusumik kissatsikkiartornera pissutaalluni, Issittoq sivisuumik gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik pilersitsisartutut sivisuumik ukkatarineqarsimavoq. Taamaattoq nunami Kalaallit Nunanni pinngortitaq, silaannarsuup gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik akoqarneruleriartorneranut taasarialinnik ilapittuinngitsoq, arlalitsigut malunnarpoq. Pissusissamisoortumik kuldioxid-inut naatsorsuutit annertunerpaatigut 0-nik inerneqarput (tassa imaappoq naasut nunamiit aniatinneqartut annertoqqataannik tigusisartut), nunamiittuni annertuumik panertuni metaneqalertarnera, masarsoqarfinniit metaninik aniatitsinermit annertuneruvoq, aammalu nunami avatangiisini kvælstofit annikitsuaraapput, lattergassinik aniatitsineq annikitsuaraalluni.

Nunami pinngortitami aasimanerit

Pinngortitap isikkui aamma tigussaasuni sananeqaatinilu arriitsumik nungujartorput. Nunap sannaaniittut annertoorujussuarmik assigiinngitsuunerat pissutigalugu, nunap isikkui qanoq sukkatigisumik aajartussanersut taamaalillutillu nungujartussanersut, annertoorujussuarmik assigiinngissuteqarpoq. Sumiiffinni amerlasuuni nunap qaava qaarsuuvoq, tamaanilu aajartorneq arriitsuaqqamik pisarpoq. Kisianni Kalaallit Nunaata kitaani Qeqertarsuarmi nunap sannaa aallaaviatigut basalt-iuvoq, qaqqat anitsisartut ujaraaneerluni, taakkua sukkasuumik aajartortarlutik aammalu saviminissaq annertoorujussuaq kaanngartarluni, nunap isikkuinik kuunnillu aappaluttunik qalipaatinitsitsisumik. Kalaallit Nunaata avannaani nunap sannaani aallaaviusut taaneqartarput karbonat-ineersut ujaqqat, assersuutigalugu dolomit, assersuutigalugu gnejs-init qaarsumiit sukkanerujussuarmik aasartoq.

Nunami naasut uumasullu

Nunami uumassusillit kingullermik sermeqarnerata nalaani Kalaallit Nunaanni annertunerpaatigut tammarsimapput, immaqa ataasiakkaanit sumiiffinnit pukkitsuneersut aammalu qaqqat qaarpiai sermimik ulissimasut eqqaassanngikkaanni. Taamaattumik nunami uumasut naasullu ullumikkut uumassusillit nunasiartornissamut aammalu tamaani pissutsinut naleqqussarnissamut periarfissaannik aalajangiisuusarput, ilanngullugit silap pissusaanut tunngasut sakkortoorujussuit ukiukkut issittarluni, apisarluni, sermeqarluni aammalu taarluni kaperlattarluni.

Kalaallit Nunaanni nunami uumassusillit assigiinngisitaartut nalinginnaasumik kujasinnerusumi nunami sumiiffinniit ikinnerupput, aammalu kujataaniit avannamut ikiliartorlutik. Ilaatigut silap pissusaani, nunap naqqani aammalu inuussutissanik pissarsisinnaanermi najukkani assigiinngissutaasut, pinngortitap suussusaasa assigiinngitsuunerannut pissutaapput (assersuutigalugu sinerissap nunallu timaasa akornanut aamma qaqqat qooqqullu akornat). Kalaallit Nunaanni naasut uumasullu taamaalilluni allanngoriartorput, Kalaallit Nunaata kujataani issittup kiannerusortaani orpikkanit naggorissunit, Kalaallit Nunaata avannaani issittorujussuarmi issittumi inoqajuitsumut.

Silap pissusaata kiatsikkiartornera ilutigalugu naasut uumasullu siammarsimassusaanni takuneqartartut allanngornissaat naatsorsuutigineqarpoq. Orpikkat orpiillu alliartortarput aammalu imeqartillugu naammattunillu inuussutissaqartillugu siammariartornerusarlutik. Kissatsinneruleriartornerani kujasinnerusumiittut avannarparternissaat aammalu nillertunut naleqqussarnerusimasut, sapinngisamik avannarparternerullutik imaluunniit kissassutsinut siallertarneranut nittaattarneranullu tunngasut naleqqussarfigisatik malillugit nuuttariaqalertussat, siammarsimassusaat illikartissagaat, naatsorsuutigineqarpoq.

Ukiup ilaa piaqqiviusartoq sivikippoq, taamaattumik atugassarititaasut eqqortut atuutilerneranni piareersimasariaqarpoq. Taamaattumik timmissat aallartartut tikittarfii, tuttut umimmaallu piaqqisarfii sullernillu takkuttarfii, ukiup qanoq ilinerani nikinnernut naasullu naajartulertarfiinut tunngatillugu naleqqussaqqissinnaasimapput. Oqimaaqatigiinneq silap pissusaata allanngoriartorneranit aammalu siusinnerusukkut nikerarnerusumillu aputip aakkiartortalerneranit unammilligassaqartitsilersoq.

Nunami uumasut miluumasut

Nunami uumasut miluumasut pinngortitami takussaasartut arfineq marluinnaapput: umimmaat, tuttut, amaqqut, terianniat, ukaliatsiat, issittup ukalia aammalu avinngaq (nanoq imaani uumasutut miluumasutut naatsorsuunneqarpoq). Tamatumunnga pissutaavoq nunap immikkoorluni inissisimanera, nunami sumiiffinnut allanut atatillugu immap sikuatigoorluni nunassinnissamut periarfissat killeqarlutik.

Amaqqut ikittuinnaapput aammalu Kalaallit Nunaata avannaata kitaani, Kalaallit Nunaata avannaani aamma Tunup Avannaarsuani qaqutigut takussaallutik. Umimmaat, ukaliatsiat aamma avinngat taamaallaat Kalaallit Nunaata Avannaani aamma Tunup Avannaarsuani pinngortitami, tuttut taamaallaat Kalaallit Nunaata kitaani (ukiup 1900-p missaani Tunup Avannaarsuani nungunnerisa kingorna) takussaapput, teriarniaq aamma issittup ukalia nunap annerpaartaani siammarsimalluni. Tuttut umimmaallu Kalaallit Nunaata kitaani sumiiffinni arlalinni ajornartorsiortinneqarput ilaatigut Kangerlussuarmi, tassani umimmaat 1962­63-imi uumasut 27-t inissinneqarneranniillu uumasut tuusintilippassuanngorlutik amerlisimallutik.

Kalaallit Nunaanni paarmortooqanngilaq naraserloqaranilu.

Sullernit allallu uumasuaqqat

Sullernit allallu uumasuaqqat akornanni uumasut assigiinngitsut amerlassusai nalorninarpoq. Kalaallit Nunaanni ullumikkut sullernit, aasiaat, midet aamma niorpaallit 1.200-init amerlanerusut nalunaarsorneqarsimapput. Nunap timaani sumiiffinni nalunaaquttap akunnerpassuini seqinnertartuni aammalu nalinginnaasumik aasaanerani kiannerusartuni sullernit uumasuaqqallu allat sinerissami sumiiffinnit assigiinngisitaarnerujussuupput. Sullernit uumasuaqqallu Kalaallit Nunaannut Amerikamit avannarlermit Europamiillu nunassissimapput, kisianni Kalaallit Nunaat qeqertaammat immikkoortoq, assigiinngisitaartut ikittuaraapput.

Naasoqarnera

Naasoqarnera issittumi pisartuuvoq, tassa imaappoq pingaartumik ukiuni arlalinni naasut naasartut orpikkallu. Naasut amerlanerpaat tassaapput orpikkat aamma avaalaqiat, sumiiffinni immikkut illersugaasuni 2 meterinit portuninngorsinnaasut. Taamaallaat Kalaallit Nunaata kujataani kangerlunni ilorpasinnerusuniittuni, silap pissusaani issittup kiannerusortaanik taagorneqartuni, avaalaqianik orpinnik pukkitsunik orpippassuaqarpoq. Nunap isorartunerujussua naasunut assigiinngitsunik atugassaqartitsivoq, aammalu kujataaniit avannaanut assigiinngisitaartut ikiliartorput.

Naasut suussusaasa amerlassusaanni uumassusillit nunami sumiiffiisa assigiinngitsuunerannik takutitsivoq, tassami Kalaallit Nunaata kujataa kippasinnerusuniit kangisinnerusumi amerlanerusunik peqarfiulluni nunap immikkoortuini kisiartaavoq. Naasut siammarnissamut periarfissaanni, salliusussaaffiini aammalu avatangiisini assigiinngissuteqarput, suussutsit siammarnissaannut aalajangiisuusunik. Naasut ilai silap pissusaani assigiinngitsuni tamaginni annertuumik siammarsimapput (assersuutigalugu seernaaqqat), allat pinngortitami aalajangersimasumik suussusilimmiittarlutik aammalu sumiiffinni ataasiakkaaginnarni ilisimaneqarlutik (assersuutigalugu ulannerusat). Naasut assigiinngitsut 520-it missaanniittut nalunaarsorneqarsimapput, taakkunannga 30-t missai sumiiffimmi annikitsuinnarmiillutik.

Pupiit, orsuaasat issuatsiaallu siammarnissaannut qaamaneq, isugutak, kiassuseq, naatsitsivissallu imminnut ataqatigiinnissaat pisariaqarpoq aammalu pupinnut tunngatillugu naasoqarfeqartariaqarluni. Naliliisoqarpoq pupiit assigiinngitsut 1.600-it missaanniittut, orsuatsiaat assigiinngitsut 1.000-ngajaasut aammalu issuatsiaat assigiinngitsut 600-it missaanniittut. Pupiit inerittussartai anormit siammartikkuminarput, taamaattumillu pupiit annertunerpaatigut sumi tamaani takussaapput. Orsuatsiaat ujaqqamik, issumi imaluunniit allani nunap qaavani soqanngitsuni naasarput, aammalu piffissani sivisuuni nillertuniis- sinnaapput panertumiissinnaallutillu. Issuatsiaat annertuumik siammarsimapput aammalu silap pissusaaniit nunap naqqa pinngitsoorsinnaannginnerullugu.

Kalaallit Nunaani naasut nalinginaasut 10

Kalaallit Nunaat pinngortitamiittunik naasunik assigiinngitsunik 500-it missaanniittunik naasoqarpoq. Naasut naasoqarfinni ataannartuniipput, issittorujussuarmiillutik, issinnginnerusumiillutik aammalu kiannerusumiillutik. Naasut amerlassusaat, avannarparteriartorneq ilutigalugu ikiliartorput. Naasut matumani siammarsimassusaat qanorlu akulikitsigisumik takuneqartarnersut aallaavigalugu toqqarneqarput. Tamatuma saniatigut taakkua naajartornerminni assigiinngitsunik iluseqarput, assersuutigalugu orpikkat pukkitsut, naasut aammalu ivikkat, peqatigisaanillu ilisariuminarlutik amerlanertigullu sumiiffinni naasarfiini ilisarnaataasarlutik.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
• Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
• Sineriak
• Nunap sannaa
• Naatsiviinni nunalerineq
• Attaveqaatit
• Kujataa – Nunalerineq Sermersuup sinaani
• Avinngaq issittumi nerisaqaqatigiinnermi pingaarutilinnut ilaasoq
• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Umimmaliilluni nuussineq
• Tunup avannarsuani ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni mingutitsisarneq
• Tulleriissaartumik periaaseqarluni avatangiisinik alapernaarsuineq
• Silap pissusaa
• Imeq tarajuunngitsoq
• Sermersuaq
• Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
• Kalaallit nunaata avannaani tunumilu allanngutsaaliugaq
• Qallunaatsiaat
• NunaqarfiitOrpinik ikkussuineq
• Nunarsuarmi kingornussassaq: Aasivissuit – Nipisat

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.