Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera

Uumassusillit assigiinngisitaarneranni ilaapput nunami, imermi tarajuunngitsumi, imaani, sermini iigartartuni aammalu silaannarmi uumassusillit tamarmik. Uumasut Kalaalit Nunaanni uumasuusut, atugassarititaasunut sakkortoorujussuarnut, issittumi silap pissusaata nillerluni, sivisuumik aputeqartarluni sermeqarlunilu aammalu piffissat ilaanni seqineqartarani imaluunniit seqineqartuaannartarluni uumassusilinnut atugassarititaannut, naleqqussarsimapput. Avannaaniit kujataanut, imaani itisuumiit sinerissamut aammalu sinerissamiit Sermersuarmut uumassusilinnut atugassarititaasut nunami sumiiffinni annertuumik assigiinngissuteqarput. Allanngorartut taakkua iluanni uumassusilinnut atugassarititaasut aammattaaq immap sarfarneranit, tarajoqassusaanit, inuussutissaqarneranut tunngasunit, nunap sannaani pissutsinit, nunamit qeriuaannartumit, sermip iigartartup nikikkiartuaaginnarneranit, apisarneranut sermeqarneranullu tunngasunit, kissassutsinit il.il. aqunneqarput. Pissutsit taakkua aamma pingaarnertut pinngorartunut, taamaalillunilu issittumi pinngortitap ataqatigiinnerani inuussutissat pissarsiariuminarnerannut, aalajangiisuupput.

Kalaallit Nunaat Issittumi nunami sumiiffinni ataqatigiissuuvoq, avannamuinnaq-kujammuinnaq isorartussutsimigut annersaalluni (2.600 km-init isorartunerulluni). Nunami sumiiffik silap pissusaanut sumiiffinnut arlalinniippoq, aammalu silap pissusaanut tunngavissarititaasut aallaavigalugit issittorsuarmi, issinnginnerusumi issittullu kiannerusortaani pinngortitap ataqatigiinneranut aggulunneqarluni, aammalu naasoqarfiit assigiinngitsut aallaavigalugit naasoqarfinnut agguloqqinneqarsinnaalluni. Uumassusillit ataasiakkaarlutik naleqqussartarnerisa siaruarnissamullu periarfissaasa kingunerisaannik uumassusillit assigiinngitsumik agguataarsimapput. Uumassusillit ilai nuna tamakkerlugu siaruarsimapput, silap pinngortitamut aalajangersimasumik suussusilimmut atassuteqarput, allallu sumiiffinni ataasiakkaaginnarni ilisimaneqarput.

Imaani uumassusillit assigiinngisitaarnerat

Imaani uumassusillit assigiinngisitaarnerannut erngup kaaviiaarnera aammalu imaani sarfat Atlantikup avannaa tamakkerlugu aammalu issittumi imartani sunniisartut pingaaruteqarput. Atlantikup Avannaani Immap sarfarnera Golfstrømmip nangissutigaa, taannalu kissartuuvoq tarajuullunilu. Sarfaq taanna Issittup imartaaneersumut imaanut nillertumut tarajuuallaanngitsumullu aammalu sinerissap qanittuani kuunniit, sermimit iigartartumiit sermersuarmiillu tarajuunngitsumik immerneqartunut, akuliuttarpoq. Immap sikua, inuussutissat pissarsiariuminarnerat aammalu tigussaasuni ukiup qanoq ilinerata nikerarnera, imaani pinngortitap ataqatigiinnerani pinngorarsinnaanernut pingaaruteqartorujussuupput.

Imartatigut nunami imartat tigussaasuni uumassusilinnilu pissutsit taakkua tunngavigalugit imaani pinngortitap ataqatigiinnerinut annerusunut minnerusunullu aggulunneqarsinnaavoq. Pingaartumik sumiiffiit sinerissap qanittuaniittut tigussaasuni pissutsit pillugit ilisimasat sukumiinerusut aallaavigalugit sumiiffinnut suussutsinut annikinnerusunut (assersuutigalugu ikkannerit, ammalatat, kangerluit sineriallu), pissutsinut pilersitsiviusartunut (assersuutigalugu quajaatinit uumasuaqqaniillu pingaarnertut pinngorarnerit) kiisalu sumiiffinnut imaani uumassusilinnut pingaaruteqartunut (assersuutigalugu nerisassarsiortarfiit, suffisarfiit aamma alliartortarfiit) aggulunneqarsinnaapput.

Issittumi uumasut

Issittumi uumassusillit assigiinngisitaarnerat, ilanngullugu aamma Kalaallit Nunaanni, ataatsimut isigalugu sumiiffinnut kissarnerusunut kiattunullu sanilliullugu uumassusilinnik peqannginneruvoq, kisianni issittumi uumassusilippassuit silap pissusaani pissutsinut imaannaanngitsunut Issittumi atuuttunut naleqqussarsimanerminni asseqanngitsuupput.

Uumassusillit amerlasuut Kalaallit Nunaanni takuneqartartut aamma Issittumi sumiiffinni allani siammarsimasarput. Taamaattoq aamma uumassusilinnik peqarpoq taamaallaat Kalaallit Nunaanni takussaasunik (uumassusillit sumiiffimmi killimmiittartut), kiisalu uumassusillit nunarsuup ilarujussuani uumasuusartut Kalaallit Nunaanni uumasuullutik (uumassusillit nunami namminermi akisussaaffigineqartut). Naalakkersuisut (Namminersorlutik Oqartussat) akuttunngitsumik Kalaallit Nunaanni uumasunut nungutaaqqajaasunut allattuiffik nutartertarpaat, taanna taaneqartarpoq Nungutaaqqajaasunut allattuiffik, tassani pingaartumik uumasut sumiiffimmi aammalu uumassusillit nunami namminermi akisussaaffigineqartut sammineqarlutik.

Pinngortitamik allanngutsaaliuinermut inatsit aammalu nunani tamalaani isumaqatigiissutit aqqutigalugit Kalaallit Nunaat nunami uumassusillit assigiinngisitaarnerannik illersuinissamut immikkut pisussaaffeqarpoq, taamaattumik pisortat ingerlatsineranni pingaartumik uumasut nungutaaqqajaasut allassimaffianniittut sammineqarlutik.

Pinngortitaq piffissap ingerlanerani inuit issittumi silap pissusaani aniguiniartarnerannut toqqammaviliisimavoq, taannalu suli inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut, kulturimut, peqqinnissamut atugarissaarnermullu annertoorujussuarmik pingaaruteqarpoq. Inuit pinngortitamik atuinerat uumassusilinnut aamma pinngortitap ataqatigiinneranut sunniinerlussinnaavoq. Tamanna tassaasinnaavoq piujuartitsiviunngitsumik aalisarneq piniarnerlu imaluunniit uumasut najortagaasa allanngortinnerisigut (assersuutigalugu natersiuutinik kilisanneq, nunalerineq, aatsitassanik piiaaneq aamma attaveqaasersuutinik pilersitsinerit), mingutsitsineq (najukkami mingutsitsisunit aamma akuutissanit ungasissumut siaruartartunit), uumassusilinnik takornartanik peqalernera, assartuinermit nipiliorneq imaluunniit allatut ilusilimmik akornusersuineq.

Silap pissusaata allanngoriartornera aamma uumassusillit assigiinngisitaarnerat

Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma silap pissusaata allanngoriartorneranit sunnerneqarpoq. Ullumikkut siammarsimassusaanni pisartut, naasoqarfiit naggorissut allanngornerannut aammalu »pinngortitap ataqatigiinnerani tulluanngitsunik« takussutissaqalereerpoq – naasut piffissami naasarfii piffissatigut nikingalerlutik, taamaalilluni assersuutigalugu tuttut piaqqisarnerannut sullinerillu pinngortarnerannut naleqqukkunnaarlutik.

Kiannerulernerani uumasut kujasinnerusumiittut siammarsinnaapput aammalu Kalaallit Nunaanniilersinnaallutik, pissusissamisoortumik imaluunniit inunnit ikiorneqarlutik, taakkualu uumasunut ullumikkut nunatsinneereersunut navianartorsiortitsilersinnaapput. Avannamut issittorujussuarmi pinngortitap ataqatigiinnera silap pissusaata allanngoriartorneranut immikkut sunnertiasuuvoq. Uumasut ilai silap pissusaata annikinnerusumik allanngorneranut naleqqussarsinnaassasut naatsorsuutigineqarsinnaavoq, allat avannamut siammarnissaminnut periarfissatik killeqalerneranni anigorniagassaqalertussaallutik. Taamaattumik siunissami silap pissusaata allanngoriartornera issittorsuarmi pinngortitap ataqatigiinneranut navianartorsiortitsisinnaasussaavoq.

Uumassusillit assigiinngisitaanerannut paasiniaanissaq, nunap angissusaanit aammalu taamatut misissuinissamut aningaasassanik atugassaqarnissamit unammilligassaqartitsivoq. Pingaartumik tassunga atatillugu uumasut siammarsimassusaat (assersuutigalugu alliartortarfii, piaqqisarfii, neriniartarfii, peroriartortarfii, isasarfii apisseqarfiilu pingaaruteqartut) pillugit, uumasut akornusersuinernut silallu pissusaata allanngoriartorneranut sunnertiassusai (assersuutigalugu uumasut nungutaaqqajaasut) pillugit ilisimasat aammalu pinngortitamiittut immikkuullarillutik asseqanngitsut (assersuutigalugit sumiiffiit annertuumik pingaarnertut pinngorarfiusartut, puilasut uunartut aamma tatsit taratsumik imallit) pillugit ilisimasat pingaaruteqarput.

Uumasut atorluarneqartut amerlanersaannut paasissutissanik nalunaarsukkanik pitsaasunik peqarluni, uumasut allat pillugit ilisimasat annikitsuinnaapput. ilisimatuut sumiiffiit uumassusillit assigiinngisitaarnerannut tunngatillugu pingaaruteqartutut isigineqartut paasiniareersimavaat.

Pinngortitap aqutsivigineqarnera

Pinngortitaq silap pissusaata allanngoriartorneranit aammalu akornusersuinernit inuit pilersitaannit arlalinnit sunnerneqartarpoq. Taamaattumik Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerannik illersuiniarlutik inatsisinik nalunaarutinillu pinngortitamik atuinermut illersuinermullu maleruagassiiviusunik atuutsitsilerput.

Pinngortitamik allanngutsaaliuineq, pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 29, 18. december 2003-meersoq (Pinngortitamik allanngutsaaliuinermut inatsit) tunngavigalugu pingaarnertigut isumagineqarpoq, kisianni aamma inatsisit allat arlallit pinngortitap aqutsivigineqarneranut toqqaannartumik tunngassuteqarput. Kalaallit Nunaanni uumassusillit assigiinngisitaarnerannut aqutsineq ullumikkut Naalakkersuisoqarfiit arlallit, eqqissisimatitsinermut suliniuteqarnermut atatillugu pinngortitamik avatangiisinillu allanngutsaaliuinermik aammalu pisuussutinik uumassusilinnik, aatsitassanik timimilu kingornuttakkanit pisuussutinik atuinermut atatillugu isumagisaqartut, akornanni agguagaavoq.

Pinngortitami sumiiffinnik allanngutsaaliuineq

Pinngortitami sumiiffinnik allanngutsaaliuinikkut uumasunillu illersuinikkut, pisuussutinik uumassusilinnik atuinerup maleruagassiivigineratigut kiisalu ingerlatassat pinngortitamut sunniinerluttussat maleruagassiiviginerisigut pinngortitaq aqutsivigineqarpoq. Pinngortitami sumiiffinnik allanngutsaaliuinermi ilaatinneqarput sumiiffiit eqqissisimatitat, eqqissisimatitsinermut nalunaarutini toqqagaasut, sumiiffinnik uumasunut aalajangersimasunut pingaaruteqartunik aalajangersimasunik eqqissisimatitsineq (assersuutigalugu timmissanik illersuiffiusut, timmissat imarmiut ineqarfii, aarrit nunamiittarfii, nannut apisseqarfii aammalu sumiiffiit aalisarnermut imaluunniit aalisarnermi periaatsinik immap naqqanik ajoqusiisartunik atuinermut matoqqatinneqartut), pinngortitap aalajangersimasumik qanoq issusaanik allanngutsaaliuineq aammalu uumasunik sumiikkaluanilluunniit illersuineq (assersuutigalugu puilasut uunartut, tatsit tarajullit, uumasut eqqissisimatitat), sumiiffiit aatsitassarsiorluni ingerlatanut attuumassutilimmik killilersuiffigineqartut kiisalu sineriak sinerlugu, puilasunut uunartunut aamma tatsinut tarajulinnut illersuinermut killeqarfiit.

Pinngortitami pisuussutinik atorluaaneq

Pisuussutinik uumassusilinnik atuineq (ass. qaleruallit, aalisakkat, timmissat aamma uumasut miluumasut) aalisarneq pillugu inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-imeersumi (kiisalu tamatuma kingorna allannguutini) aammalu piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 29. oktober 1999-imeersumi (kiisalu tamatuma kingorna allannguutini) maleruagassiivigineqarpoq, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunit isumalluutinik atuineq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit tamatumunngalu atatillugu suliniutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 3, ulloq 3. juni 2016-imeersumi maleruagassiivigineqarluni. Nalunaarutit taakkua ataanniittut oqartussanut killilersuinernik aammalu atuinermut tunngavissarititaasunik, assersuutigalugu pisassiinertut aallaaniarnermullu piffissatut ilusilinnik, aalajangersaanissamut periarfissiipput.

Nunani allani ingerlatat mingutsitsipput

Kalaallit Nunaanni pinngortitaq nunani allani ingerlatanit toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik aamma sunnerneqartarpoq. Nunarsuarmi gassinik silaannarmik kissatsitsisartunik aniatitsineq allatigullu mingutsitsineq, pinngortitap ataqatigiinnerani uumasunullu sunniisarput. Mingutsitsineq taakkununnga silaannakkoortumik imaluunniit imaata sarfarnerani pisinnaavoq aammalu nerisareqatigiinnikkoortumik annertusiartorsinnaalluni. Saffiugassat oqimaatsut ungasissumut ingerlanneqartartut ilai taamaalillutik uumasuni Kalaallit Nunaanni nerineqartartuni arlalinniilertarput, ilanngullugit pinngoqqaatit inuit peqqissusaannut ilikkarsinnaassusaannullu sunniisartutut ilisimaneqartut, ilaatigut kviksølv aamma cadmium.

Piujuartitsiviusumik atuineq

Kalaallit Nunaanni uumasooqatigiit atorluarneqartartut amerlasuut aamma nunani allani atorluarneqarput, assersuutigalugu aalisakkat, imaani uumasut miluumasut timmissallu. Taamaattumik uumasooqatigiinnik taakkuninnga piujuartitsiviusumik atuinissamut, nunat taakkua uumasooqatigiinnik ataasiakkaanik atuisartut, akimorlugit ataatsimoortumik piujuartitsiviusumik atuisarnissaq pisariaqarpoq. Tamanna Kalaallit Nunaata pinngortitamut avatangiisinullu suliassaqarfimmi nunani tamalaani suleqatigiinnermi eqeersimaartumik peqataaneranut pissutaasunut ilaavoq, ilaatigut Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu nunani tamalaani isumaqatigiissummi, Issittumi Siunnersuisooqatigiinni suleqatigiissitaliani kiisalu aalisarnerup piniarnerullu iluanni nunani tamalaani, nunani assigiinngitsuni nunallu marluk akornanni isumaqatigiissutini suleqatigiinnernilu, assersuutigalugu nunani tamalaani arfanniarnermut ataatsimiititaliarsuaq aamma aalisarnermut kattuffiit.

Sumiiffiit eqqissisimatitat allanngutsaaliusaasullu

Pinngortitamik allanngutsaaliuinermut inatsit eqqissisimatitsinermut nalunaarutinik suliaqarnissamut inatsimmi tunngavissaliilluni, Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik eqqissisimatitanik toqqaasarnermut killissaliivoq. 2021 tikillugu nunami namminermi eqqissisimatitsinerit 12-it piviusunngortinneqarput. Pinngortitamik allanngutsaaliuinermut inatsimmi tunngavilimmik aammattaaq masarsoqarfiit nunani tamalaani pingaarutillit 12-it toqqarneqarput (Ramsar-eqarfiit), taakkunannga ilai nunami namminermi eqqissisimatitsinernut 12-inut taakkununnga qalleraallutik. Sumiiffiit taakkua ataatsimut katillutik 1.002.514 km²-itut annertussuseqarput (Kalaallit Nunaata nunaminertaata 41,6 %-iata missaa, Sermersuaq ilanngullugu aamma imartaata 4,2 %-ia). Kalaallit Nunaata Avannaarsuani Nuna allanngutsaaliugassatut immikkoortitaq kisimi 970.579 km²-itut annertussuseqarpoq (nunami immamilu).

Tunngavissarititaasut nunani tamalaani kattuffinnit aamma nunani tamalaani isumaqatigiissutinit aalajangersarneqartut tunngavigalugit sumiiffiit illersugaasut ilai aamma immikkut nunani tamalaani pingaaruteqartutut inissisimapput. Kangia (Ilulissat Kangia) Sermersuarmiit sermeq iigartartoq sukkasuumik nikikkiartorluni aammalu kangerluup paavani iluliarujussuit ikkarlittarlutik, sumiiffiup asseqanngitsumik isikkoqarnera pissutigalugu UNESCO-mi Nunarsuarmi kingornussassaqarfittut toqqagaavoq. Ramsar-imi nunani tamalaani isumaqatigiissutip ataani 2016-imi Ramsar-eqarfiit 12-it toqqarneqarput. Kalaallit Nunaata Avannaarsuani Nuna allanngutsaaliugassatut immikkoortitaq (1974-imi pilersinneqartoq) UNESCO-mi Uumassusillit najortagaattut 1977-2018 toqqagaasimavoq, tamatuma kingorna toqqaasarnermut tunngavissarititaasut allanngornerat, Kalaallit Nunaata tungaaniit sumiiffimmi naammassineqarsinnaanngitsutut isumaqarfigineqartoq, pissutigalugu nunani tamalaani pingaarutilittut inissisimanera atorunnaarsinneqarluni.

Inatsisit allat tunngavigalugit sumiiffiit aamma pinngortitamik, uumassusillit assigiinngisitaarnerannik imaluunniit uumasunik aalajangersimasunik atuinissamut imaluunniit najortakkat aserorterneqarnissaannut illersuinissamik siunertaqartut, toqqarneqarsimapput. Taakkunani ilaatigut ilaatinneqarput sumiiffiit aalisarnermik aalajangersimasumik suussusilimmik inerteqquteqarfigineqartut, timmissanik illersuiffiusut 40-t (2019) kiisalu timmissat ineqarfiinik illersuineq, aarrit nunamiiffigisartagai aammalu nannut apisseqarfii. Tassunga ilanngutissapput aatsitassanik piiaanermut tunngatillugu uumasut sunnertiasut najortagaannik pingaarutilinnik illersuineq kiisalu illersuinermut killeqarfiit sinerissamik, kuunnik, tatsinik tarajulinnik aammalu puilasunik uunartunik, atuivallaarnissamik allatullu aserorterinissamik illersuiffiusut.

Kalaallit Nunaanni kommunit kommunip maleruaqqusaasigut aqqusinertigut angalanermut, pisuussutinik atuinermut, illuliortiternernut il.il. sumiiffinni erseqqinnerusumik aalajangersagaasuni killilersuinernik suliaqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut najukkani aalisartut/piniartut akornanni sumiiffinni aalajangersimasuni atuinerup maleruagassiivigineqarnissaa pillugu pisortatigoortuunngitsumik isumaqatigiissusiortoqarsinnaavoq.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
• SineriakNunap sannaa
• Eqalussuaq
• Naatsiviinni nunalerineq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Umimmaliilluni nuussineq
• Kalaallit nunaata imartaani puisit
• Tunup avannarsuani ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni mingutitsisarneq
• Tulleriissaartumik periaaseqarluni avatangiisinik alapernaarsuineq
• Silap pissusaa
• Imeq tarajuunngitsoq
• Sermersuaq
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Kalaallit nunaata avannaani tunumilu allanngutsaaliugaq
• Nanoq
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit
• Orpinik ikkussuineq
• Arferit suussusai aammalu arfanniarneq
• Nunarsuarmi kingornussassaq: Aasivissuit – Nipisat

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.