Qangaanit inuit nunatsinnut peqqaarnerannit illulioriaatsimi ileqquni periutsinilu pinngortitap qanoq issusaa apeqqutaajuaannarsimavoq. Qanga inuit angalaaginnartut illuinit ullutsinnut illunut silaannaap pissusaa nunallu qeriuaannartuunera ilungersuatitsisarsimapput anigorniagassaasartut, ullutsinnilu illulioriaaseq mutiusoq qangaaniilli misilittakkanik tunuliaqutaqarpoq.
Independence aamma Saqqaq-kulturi
Issittumi nunaannarmi inuit illutoqarisimasaasa sinnikuinik ukiunik 4500-nik pisoqaassusilinnik suli takussaasoqarpoq. Illulioriaaseq angalaannartuulluni inuunermut issittumilu inuunermut tulluussarsimavoq. Ukiuni tusintilinni uumasut amii iikkanut, qilaanut siniffinnullu oqorsaatitut oqorsaatissiatullu atorneqartarsimapput. Qissiat qilaanut sukkatut naparutaasarput, iikkat ujaqqanik issunillu sananeqartarlutik. Aput issinnerani atorneqartarpoq. Kiassarnermi orsoq qissiallu atorneqartarput.
Qanga illut avammut immamut isikkiveqartillugit sananeqartarput. Illut tunngaviisa ilusaat amerlanertigut nigaliliusaasarput, tupernullu noqittuusussat ammit nimmussuussat oqitsunnguit atorneqartarlutik.
Illut qeqqaniittarput ujaqqat ataatsimoortut, qitiulluni ujaqqat napasut akileriit marluk igaffiusinnaanngorlugu nappartitat. Ikumatitsivik ujaqqanik issusuunik kaajallallugu inissitanik sanaavoq qaavaniittarluni ujarak nataatut atuuttussaq, kiassarnerlu ujaqqanit pisarluni. Sanariaatsimi qaarajuttutut nigalilittut ilusiliineq silami allanngorartuartumi patajaannersaavoq kiassarniarneralu sukkanersaalluni.
Dorset
Ukiut 1500-it qaangiummata inuit eqimmattat tullii ikaarput illulioriaaseq issileriartorneranut apisarneratalu annertusiartorneranut tulluarsagaq ineriartortilerlugu. Nillernerulernerani illut assigiinngitsut pingasut ineriartortinneqarput.
Illut ukiiviit qarmaat issut iluani amernik oqorsagaapput sukartaat napasut qissianeerlutik imaluunniit arferit saarngi atorneqartarlutik. Illup qeqqa ujaralersugaavoq isaarissamit iikkap tunorliup tungaanut. Katerisimaartarfik itersaanermiittoq kipparikannersuuvoq pingasunut avitaq, qeqqaniilluni killut, sullivik ikummatissaasivillu. Iikkani illugiinni siniffissat sullivissallu inissinneqartarput, taamaalilluni illu pingasoqiusatut ilusilerneqarluni.
Upernaakkut qaammartaleraangat sulili nuna aattalinngitsoq piniariarfinnut aallarfissanngortarpoq. Illup ukiiviup qalia peerneqartarpoq illu silaannarissarlugu, inuttaalu ukiakkut uteraangamik illu nutaamik qalialertarpaat qissianik, amernik kingornalu ujaqqanik issunillu.
Uperniviliarnerup nalaani najugaqarfigigallagassaminnik inissiortarput, ilaatigut illuikkiortarlutik. Aputip qanoq innera tassani apeqqutaalluinnartarpoq sumiiffimmit sumiiffimmut allanngorartarluni.
Aasakkut piniagassat siaruarsimasumiittarput, taamaammat ilaqutariiaat avissaarlutik qeqertat pallimasaanni piniariartarfinniittarput. Najugaqarfissat eqqarsaatigilluakkani inissinneqartarput oqquartamiittarlutik. Tamani aasami najugaqarfiit tassaasarput toqqit, amminik ulillit sinaat ujaqqanik anorimut qularnaarsukkat.
Periaaseq illut naqqisa qeqqini ujarattalersuisarneq ukiut 4000-it atuussinnarluni 1350-ikkut nalaani allanngorpoq.
Inuit kulturiat
Ataatsimoorluni nunassinneq kingulleq 1150-ip missaani pivoq inuit nunatsinnut ikaarmata, illut issinnerusumi najugaqarfiusinnaasut ineriartortillugit. Annertusiartortumik angallatit sakkullu arfanniarnermut uumasunullu anginernut piniariarnermut naleqqussakkat atulernerini atortussat allat nutaat kiassaatissallu allat nutaat pilersinneqalerput.
Illulioriaaseq ukiup qanoq ilinera piniagassallu nutaat periarfissiinerat naapertorlugu silap qanoq ilineranut tulluarsagaalluni aaqqissuunneqarpoq.
Nunasiaataanerup siorna illut ukiiviit sannamikkut sumiissuseq apeqqutaalluni ilusaat allanngorarput, iluserli siornatigutut ippoq, taamaallaat katersuuttarfiit, nateq isaariaasalu portussusaat assigiinngiiaartinneqalerluni.
Isaarissap iluatungaani ineeraliortoqartarpoq iggavittut atorneqarsinnaasumik. Katersuuttarfiit illerillu amernik qalligaapput, allequtaralugit arferit soqqaat amernut masannaveeqqutitut atortut.
Qulliit orsoq aatsillugu issuatsiaanillu iperalerlugu illuni qaammaqqutitut kiassaatitullu atorneqarput, taassumalu qulaani nerisassat uunneqartarlutik. Illut iigaanni igalaaqarpoq aqajaqqut amiinik siaakkanik assikkanik. Ileqquuvoq aasami aasivinni naapeqatigiittarneq. Illut naapeqatigiittarfiit kipparissukajaanngorlugit sanaajupput 8 meterinit 43-meterinut takissuseqarsinnaasut 5 meterit pallillugit silissusillit. Sananeqarnerminni sammivii tassaagajupput avannamut-kujammut sammisut takinersaa avammut sammisarluni. Qarmai ujaqqat 1 meterisut portussuseqarput, isaariaalu illup isuaniittarluni.
Illup iluata naqqata qeqqa 1 meteritut silissusilimmik ujarattalersugaasarpoq ujaraaralersugaasinnaallunili ujaqqanit amitsunik qalligaq. Illut ilaqutariit 30-t missaanniittunik inuttaqarsinnaapput akileriikkaarlugit siniffissalersugaallutik. Takussutissaqanngilaq illu qalligaasimanersoq, silallu qanoq innera apeqqutaalluni nalliuttorsiornerinnarni atorneqartarsimarpasippoq.
Inuit illuisa sannaasa titartarnerat qulaanit isigalugu pingasoqiusaasutut iluseqariarluni kingorna kipparinnerusunngoriartortumik iluseqalerpoq, ilaatigut quungasunik sinarsuligaasarluni.
Kingusinnerusukkut illut sivingasunik qilaallit, annertunerusumik Tunumi apinikkaanerusumi, atorneqarneruleriartorput.
Illut takisuut 20 meterisut takissuseqarsinnaasut illulioriaatsimi malunnaatilimmik allannguutaapput. Tunngavimmigut ilusaa illunut aasiviusartunut assinguvoq, tassani ilaqutariiaat sanileriikkaarlutik ineqartaramik
Isumaqartoqarpoq illut takisuut 1700-kkunni arfanniat nalaanni atorneqaleriartulersimasut. Pukkitsulimmiut februarimi martsimilu tikittartut sinerissami arfanniartarput inuillu niueqatigisalerlugit. Inuit katerinnerusalerput, tamaanilu ataatsimut inissiortalerlutik, aamma niuertoqarfiit eqqaanni, illoqatigiittarnerlu arlalinnik iluaqutitaqarluni ataatsimut ikioqatigiinneq arfanniartarnerlu eqqarsaatigalugit. Ungasissorsuarmut piniariartariaaruppoq, angalaannartuullunilu inuuneq qimanneqariartulerluni, illoqarfiillu ataavarnerusumik najugaqarfigisinnaasat taamaalilluni pilersikkiartuaarneqalerlutik.
Qallunaatsiaat
900-kkut ingerlanerini 1400-kkut tungaannut qallunaatsiaat nunatsinnut tikipput nunassikkiartorlutik. Qallunaatsiaat nunaateqarnermik inuussutissarsiuteqarput illuilu amerlanertigut kangerluit iluini qooqqunilu inissinneqartarlutik. Nunaatit annertussusaat angissusaallu assigiinngillat allanngorartuullutillu, illut angisoorsuusinnaallutik ilaallu mikinerullutik.
Nunasiaateqarnermi illulioriaaseq
Nunassittarnerup pissusaa nunasiaateqalernerup kingorna allanngorpoq, inuit nunaqarfimmi ataatsimi uninngaannarnerulermata. Nunap ineriartortinneqarnerata ilutigisaanik najugaqarfiit alliartulerput, siullermik asimioqarfioriarlutik nunaqarfinngorlutik, taavalu illoqarfiit takussaajartulerlutik. 1721-mit ajoqersuisut niuertullu tikittalernerisigut taakkununnga niuerneq aallartisarneqarpoq.
Niuertut illuliorneq tamaat isumagisarilerpaat oqaluffiliorlutik, pisiniarfiliorlutik, sulisut illussaat, napparsimmaviit quersuillu allat sanaartulerlugit. Illut ujaqqanik sanaajusinnaapput, ilaat qarmakkat quassuttuui ersittut, ilaat qisunnik katitikkanik sanaat, tamarmik norgimiut danskillu illulioriaasiannit aallaavillit.
Illut siulliit atortussaat killoreerlugit aaqqissuutereerlugillu nassiunneqartarput apuuffimminnilu ikkussuunneqartarlutik qalequsersornagit kikialersornagillu. Illup toqqavigisarpai ujaqqat, nippussaatinik akoornagit, qisuup aajartupallannginnissaa asiujartunnginnissaalu isumannaarniarlugu. 1900 sioqqullugu illuliani amerlanerpaani taamaallaat kikiassuit qisuillu noqittussat atorneqartarput, kikiaallu nammineq ilusilersukkat assiaqutissanut qalequtissanullu atorneqartarlutik. Illu sumiiffimmi atorneeruttussanngorpat isaterneqartarpoq allamilu nappaqqinneqarluni.
Issunik ujaqqanillu qarmakkanit illunut qisunnik sanaanut
Nunasiasataalernerup aallartinnerani illut issunik ujaqqanillu qarmakkat suli atugaapput, ajoqersuiartortut niuertullu tikinnerannit illulioriaaseq allanngoriartulerpoq.
Ilaqutariit illui siulliit nalinginnaanerusut qanga issunik ujaqqanillu qarmaaneq norskillu qisunnik sanallugit illuliortarnerat akuleriisillugit illuliortarneq aallartippoq. Illumi katerisimaartarfik, igaffik illerillu inimi ataatsimiipput. Iikkami igalaaqarpoq, torsuut allamik naannerusumik portunerusumillu taarserneqarpoq iigaalu qisunnik sananeqartalerlutik. Inimi qilaaq portunerulerpoq, illugiimmik sivingasunngorlugu. Kalaallit issumik ujaqqanillu qamakkanik illui toqqillu taamatut sanaanik taarserneqariartorput. Taamatut sanaat pitsaassutsimikkut siornamut naleqqiullugu ajornerupput. Illut ussiitsuugamik suerlutik qiianarput, tamatumalu kinguneraa nammineq illuliortarnermi qisunnik illuliornissamik ilitsersuunneqarsimatinnani inigisat pitsaanngitsut najorneqartalerneri.
Illut siulliit norskit periaasaat malillugu qalipanneqartarput qalipaammik orsunik akuukkanik. Kalaallit puisip orsua qalipaatissanik akullugu nipititsissutissatullu kutsummik imissaaserlugu qalipaanermi atorpaat. Nunasiaataalernermi illut qalipaataat tassaagajupput aappaluttut, sungaartut, qaqortut, tungujortut, qorsuit, qernertut sungaartullu. Illut qalipaataat malillugit suunersut kikkunnillu atorneqarnersut ilisarineqarsinnaasarput.
Ujaqqanik qarmakkat
1800-kkut aallartilaarneranni Kujataani immikkuullarissumik illulioriaaseq aallartinneqarpoq, tassa issoq atornagu ujaraannarnik qarmakkat takussaalermata. Niuertoq norskeq Anders Olsen nulianilu kalaaleq meeqqatillu Igalikumut savaatilinngorniarlutik nuupput tassanilu qallunaatsiaat ujaqqat atorsimasaat atorlugit illuliortalerlutik. Illut ujaqqanik Igalikumeersunik ilisarnarluartunik immikkuullarissunik qamakkat nunaqarfimmi suli ilaatigut atorneqarput.
USA-mit atortussat nutaat
Sorsunnersuup kingulliup nalaani Kalaallit Nunaata Danmarkimut atassutai kipineqarput nunarpullu USA-p Tuluillu Nunaata akornani timmisartunit nunnittarfinngorluni. Pisiassat amigaatigineqalersut USA-mit pissarsiarineqartalerput.
Amerikkarmiut timmisartoqarfii sananeqarput, tamatumalu kingorna nammineq sanaartorsinnaaneq allanik periarfissaqalerpoq. Atortussiat nutaat soorlu beton, krydsfiner, qisuit saattut, kiffiutissat, qalipaatit allallu pissarsiassaalerput, tamatumalu malitsigisaanik illut issunik ujaqqanillu qarmakkat sananeqartarnerat annikillivoq.
1950-ip kingorna
Grønlandskommissionen af 1950-ip (G-50) suliniutissatut annertuutut siunniussaasa ilagaat inissiat pitsaanerusut sananeqarnissaat. Inissiat pitsaasuussapput sannaat oqorsarnerilu eqqarsaatigalugit. Init annerusut, igaffik, ini anartarfiillu immikkuussapput. Inissiat kissarsuutinit kiassarneqassapput, kisiannili erngup aqqutissaanik peqanngilaq.
Danmarkimi aningaasat nunap atortulersugaanissaanut atortussat immikkoortinneqarput, inuillu illoqarfinnut katerisikkiartorneqalerput. Nunap avammut ammarneqarnerata kingorna pisiniarfiit nutaat takussaajartulerput. Kalaallit Nunaata ministeriaqarfianit GTO (Grønlands Teknisk Organisation) pilersinneqarpoq, tassanilu pilersaarutit aaqqissuussinerlu katersorneqarput.
Tamatuma kinguneraa 1950-ip kingorna sanaartortitsinerujussuaq aallartimmat. Talittarfiit, imermut aqqutit, quersuit, innaallagissiorfiit, pisiniarfiit, napparsimmaviit, atuarfiit, peqqissaaviit, aalisakkeriviit sulisunullu inissiat sanaartorneqalerput. Aalisarneq nunaateqarnerlu ineriartortinneqalerput. Aalisarnermik inuussutissarsiorneq annertusarniarlugu inuit eqitertinnissaat pisariaqalerpoq, taamaammat inuit illoqarfinnut nutsertinniarlugit ussassaarneqarput namminneq illuliornissaminnut erniakitsunik atorsinnaanerat periarfissanngortinneqarluni.
GTO-p illut qalipaataannik aalajangersimasunik qalipaasersuisarneq 1800-kkunninngaanneersoq ingerlateqqippaa. inissiallu periutsimut ilanngunneqarmata illut assigiinngiiaartunik qalipaatigissaartut takussaallualerput. Illoqarfinni inissiat qalipaatit aappaluttoq, sungaartoq, qorsuk tungujortorlu atorlugit alutornarluartunngorlugit napparneqartarput.
1960-ip kingorna
Grønlandsudvalget af 1960-ip isumaliutissiissusiaani 1964-imi saqqummersumi ilaatigut siunniunneqarpoq nunaqarfiit ilaat matoorarneqassasut inuillu illoqarfinnut kateriffissanut Paamiunut, Nuummut, Maniitsumut Sisimiunullu nutsertinneqarlutik.
Inissiat assigiiaakkaat typehusit takussaajartupiluulerput 1960-ikkut qiteqqunneranni qaliallit amerlillutik. Qitiusumit kiassarneqarsinnaapput, imilerneqarlutik, uffarfeqarlutik kiassaateqarfeqarlutillu. Illoqarfinni nunatat amerlanerpaanik illuliorfigineqarsinnaanerat pilersaarusiorneqalerpoq, taamaallat ikuallattoorsinnaanermi sillimaniarneq eqqarsaatigalugu qanippallaarnatik inissinneqartarlutik.
Nunap atortulersorneqarnissaa nunatsinni imaannaanngitsuuvoq. Aqqusinniornissaq, kuuffiliornissaq naleqquttumilu illup inissisimanissaa pissutigalugit illut toqqavii cementikkat ilaatigut portusuujusariaqartarput.
Typehusit siulliit paarliarannguaqartarput, kingusinnerusukkut torsuusaqalerlutik. 1960-ikkunni illutsialak immikkut igaffeqarpoq, ineqarluni perusuersartarfeqarlunilu, qaliaqarluni, torsuusaqarluni pequusiveqarlunilu, kuuinnartunik imeqarluni gasitortumillu kissarsuuteqarluni. Matu isertarfik anorip sammivinnaavi malillugit avannamut-kujammut sammisussanngorlugu inissinneqartarpoq. Avammut isikkiveqarnissaq pingaartinneqartaqaaq.
1970-ip kingorna
1970-ikkunnit eqimasunik pukkitsunik illuliortarneq takussaagaluttuinnalerpoq. Inissiaq quleriikkaaliat nunap ilusaanut tulluarsarlugit napparneqartarput, assigiinngitsuunissaat pingaartinneqartarlerluni ataatsimullu periarfissanik avatangiiseqarnissaat eqqarsaatigineqartarluni.
Illoqarfinni illuliortiterneq imaaginnavikkaluartoq nunaqarfinni inigisat pitsanngorsarnissaat ilungersunarneruvoq. 1970-ikkut aallartinnerannit illut nammineq sanaassat neqeroorutigineqartalerput, killoriikkat katersoriaannaat kalaallisullu ilitsersuutitallit, inuit namminneq suliarisinnaasaat. Taakku pilerigineqarput annermik nunaqarfinni, kingusinnerusukkut allanngortilaarlugit aaqqissuunneqartut.
Illuliornissamut ilitsersuutit sumiiffinnut ataasiakkaanut naleqqussagaapput, soorlu Tunumi piterartarnera eqqarsaatigalugu allatulaaq sananeqartussaallutik.
1977-imi nunap qanoq atorneqartussaaneranut, illoqarfiit ineriartortinneqarnissaannut illuliornissamullu inatsit siulleq atuutilertinneqarpoq. Inatsit siornatigut ileqqut malillugit suliarineqarpoq, soorlu nunataq toqqavilluunniit pisiarineqarsinnaanani, akuersissummillu peqqaarluni illuliortoqarsinnaasoq. Nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermut suleqatigiissitaq pilersinneqarpoq ilaatigut aalajangerneqarluni kalaallit suleqatigiissitaq aqqutigalugu nunamik atuisinnaanermut sunneeqataasinnaanerat qulakkeerneqassasoq. Tamatuma kingorna kommunit pigisaannik nunaqarfinni amerlanerni kiffartuussivinnik sanaartortoqarpoq. Siunertaavoq nunaqarfimmiut angerlarsimaffimminni periarfissanik amigaateqarunik taakkunani atuisinnaalissasut, soorlu errorsinissamut periarfissat, uffarsinnaaneq allatullu inuit amerlanerusut katerisinniaraanni atorneqarsinnaasut. Kiffartuussivinni aamma soorlu sanaluttarfiusinnaasunik neqeroortoqartarpoq.
1980-ip kingorna
Piginneqatigiilluni inissialiorsinnaaneq 1980-ikkunni periarfissanngorpoq. Soqutiginninnerup aallaavigivaa pisortat inissialiortarnerat kisiat isumalluutiginagu nammineq perusussuseq ikorfartuutaasinnaasoq. Aammattaaq kissaatigineqarpoq nammineq ileqqaarsinnaaneq annertusarneqarsinnaasoq, inissiaatileqatigiinni annertunerusumik sunniuteqarsinnaaneq, akisussaaffeqarneruneq, taavalu akissaatit annikillisarneqarsinnaanerat. Illoqatigiiaarneq ataatsimullu atuisinnaaneq nunatsinni illulioriaatsimut tulluartuuvoq.
1994-imi inissiaatileqatigiiffik siulleq pilersinneqarpoq, ullumilu init attartortittakkat amerlanerit tassannga aqunneqarput. Inissiat tassaasinnaapput init quleriiaat imaluunniit sanileriiaat. Inissiat igaffeqarput, uffarfeqarlutik, perusuersartarfeqarlutik queqarlutillu.
2000-ip kingorna
Illoqarfiup pingaarnersaanut pilersaarut 2016-imi saqqummiunneqarpoq. Illoqarfiit pingaarnersaata ineriartortinneqarnissaanut tunngaviliisuuvoq. Nuuk nussorarfigineqartorujussuuvoq, nunallu atortulersugaanera ineriartupiloorpoq.
Pilersaarummi Nuuk Issittumi piujuaannartitsinissaq eqqarsaatigalugu malitassaqqilluni ineriartortinneqassaaq. Nukissiorneq ataavartoq, soorlu ullumikkutut erngup nukinganik atuineq, inerisarneqartuassaaq, periarfissalli allat soorlu seqerngup qinngorneranit nukissiorneq, brint taavalu nunap iluanit nukissiorsinnaaneq, kissap/nukiup suliffissuaqarfinni ikuallaavinnilu atunngitsuukkap atorneqarnerulernissaa eqqarsaatigineqarnerulluni annertusarneqassasut.
Illoqarfinni illut portusuuliat sanileriiaat napparneqartalerput. Igalaarujussuit ilaatigut imminnut sammisut takussaalerput, innisimasullu ikittuinnanngoriartorput avammut illoqarfiullu tungaanut isikkiveqartut. Sanaartornermi kulturi kingornussatsinni erseqqarinnerpaat ilagaat. Naak atortut nutaat eqqussuunneqaraluartut illulioriaatsillu allanngoraraluartut tamakku kalaallit kulturiannut naleqqussarneqartuarput. Avalequsiipput pinngortitami peqqarniissinnaasumi, qangaanit aallaaveqartumik. Ullumikkut igaffik kaajallallugu najorneqarsinnaasoq kaajallallugulu oqaloqatigiiffigineqarsinnaasoq qanga kalaallit igaffiannut naleqqiullugu takornartaanngilaq.
Paasissutissat allat
- Oqaluffiit
- Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
- Ineqarfiit
- Attaveqaatit
- Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
- Palæo-inuit
- Pilersaarutit
- Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
- Namminersorluni oqartussaaneq
- Silap pissusaa
- Kommunerujussuit tallimat
- Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
- Qallunaatsiaat
- Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq
- Nunaqarfiit
- Ileqqut oqaluttuallu
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.