Filmit

Ukiorpassuit Kalaallit Nunaat pillugu filmiliat avataanit suliaasarput allat isaannit kusassagaallutik alutornarsagaasarlutik. Filmiliani aliikkutassiani piviusulersaarusianilu sammisaq allanngoriartorsimavoq, tassa siornatigut Nunarput avataanit isigalugu massakkut annertusiartuinnartumik iluanit isigalugu sammineqartalermat. Nunasiaateqarneq sammineqarpallaarunnaariartorpoq, ulluinnarnili pisut eqqartornissaat inissaqarnerulersimavoq. 2000-ip kingorna nunatsinni filmiliortarneq aallartisarneqalerpoq, anguniarneqarluni kalaallinit tamaat suliaralugu namminneq filmiliortalernissaq.

Ukiut siulliit – avaataanit saqqummiussat

Filmit siulliit Kalaallit Nunaanni immiunneqartut nunani allani suliaapput. Amerlasuutigut allanartutut nutarsarneqanngitsutut inoqqaatut isigineqarlutik imaluunniit Danmarkip nunasiaataata iluani nioqqutissiortuunerat ilanngunnagu takutinniarneqartarput. Piviusulersaarutit siunertarigajuppaat takutissallugu danskit nunarput oqartussaaffigigaat, annermik Danmarkip Norgellu Tunulerngusaallutik assortuunnerisa nalaani.

Filmiliat marluk 1920-ikkunneersut Kongeparrets Grønlandsrejse (1921) aamma Den Store Grønlandsfilm (1922), Thulemit ilisimasassarsiornerit tallimaat pillugu nipitaqanngitsumik filmiliaq Knud Rasmussenimit Peter Freuchenimillu siunnersortaaffigineqartut, nittarsaappaat Kalaallit Nunaat allanartoq, takorannersoq nunasiaatitullu iluatsissimasoq.

Filmiliaq aliikkutassiaq siulleq tassaavoq Walter Schmidthässlerip 1918-imi nipitaqanngitsumik filmiliaa Das Eskimobaby, tassani Asta Nielsen Ivigtut-mik ateqartillugu ilisimasassarsiortumik Knudimik naapitsilluni Berlinimut angerlaassinera pillugu isiginnaagassiaq. Filmip europamiunut saqqummiuppaa nuna takorannersoq Nielsen pinngortitamut akuulluinnarluni meeqqatut pissusilersorluni pisoorsuakkunnut ajornartorsiortitsisoq. Filmimi piviusut annikitsuinnarmik ilisimaneqarnerat maluginiagassaavoq, paatsuukkallu amerlallutik.

1930-mi Georg Schnéevoigts filmiliaa Eskimo norskisut kalaallisullu oqalunnertalik kalaallinik inuttalik ilisimasassarsiortup Ejnar Mikkelsenip oqaluttualiaa John Dale (1921) aallaavigalugu filmiliaq takutinneqarpoq. Oqaatigiumaneqarpoq Nunatsinni inuunerup pingaaruteqarluinnassusia misigisassaasoq, allannguisinnaanera qanorlu inuummarinnartiginera.

Paalup nuliarsarnera

Paalup nuliarsarnera 1934-mi takuteqqaarneqartoq filmiliani siullersaavoqtunumiusut oqaatsit atorlugit isiginnaagassiaq. Knud Rasmussenip najoqqutassaq allappaa tyskeq Dr. Dalsheim filmiliortoralugu. Filmip imaraa asannilersoorneq aappariilernerlu. Aqqummi tassani qanoq iliortoqartarnera ersersinniarneqarpoq, takutinniarneqarluni aaqqiagiinngissutsit qanoq ililluni anigorniarneqartarnersut. Filmi assersuutaalluarpoq Knud Rasmussenip kalaallit kulturiannit takussutissiiniarnermini periutsit assigiinngitsut atorlugit sulisarsimaneranik.

Paalup nuliarsarnerani Knud Rasmussenip tunumiut isiginnaartitsisut ikiortigilluarpai, pinngortitarlu alutornartoq filmimik kivitseqataatillugu.

Filmi Knud Rasmussenip toquneranit qaammatit pingasut qaangiuttut takuteqqaarneqarpoq, taamaalilluni tassunga eqqaassutissatut isigineqarsinnaalluni.

Takussutissiilluni filmiliat

1897-imi Peter Elfeltip Fælledparkimi immiullugu naatsumik filmiliaata, Kørsel med grønlandske Hunde-mik taagusikkap, saqqummernerata kingorna danskit arlallit Kalaallit Nunaat pillugu takussutissiillutik filmiliortalerput. Annermik Jørgen Roosip Knud Rasmussenimik soqutiginninnera aqqutigalugu danskit nunatsinnik ilisimanninnerat annertusiartorpoq. Eqqaaneqarsinnaavoq Per Kirkebyp Aqqaluk Lyngellu filmiliaat »Naalakkersuisut oqarput, tassagooq« (1972), tassani Qullissat matuneqarnerat eqqartorneqarluni. Filmi alla Nunatta ineriartorneranik oqaluttuartoq tassaavoq Lene Aidtip Merete Borkerillu filmiliaat Arbejderkvinder i Grønland (1925).

2000-ip kingorna amerliartorput Kalaallit Nunaanni eqqartorneqajuitsut isornartorsiorlugit takussutissiilluni filmiliat. Kalaallit amerliartuinnartut peqataasalernerisa kingunerisaanik Nunatsinnik eqqartuinermi isiginnittarneq allanngoriartorpoq, avataanit isiginagu kisiannili iluanit isigalugu pineqalerluni.

Tamakku ilagaat danskeq, nunasiaataasimanermi pissutsinut isornartorsiuilluni filmiliortoq Ulrik Holmstrup filmiliaalu Hingitaq – de fordrevne (2004), Roositut Lyngesullu nunasiaataanermi pissutsinik ilungersunartunik qaqiliilluni Avanersuarmiunik pinngitsaaliilluni 1953-imi nuutitsineq pillugu filmiliaa. Karen Littauerip eqqaamasalikkersaartitsilluni filmiliaani Jeg husker … Fortællinger fra Grønland (2002) inuit 14-it meeraanilikkersaartinneqarput, taamaalillutillu nuna inuilu ilisaritinneqarlutik.

Sasha Snowip filmiliaani ateqartumi Forbrydelse og straf i Grønland (2002) eqqartorneqarpoq avannaani inuuneq, tassani pinerlunniartarneq qanga ullumilu qanoq paasineqartarnersoq eqqartorneqarluni. Laila Hansenip 2002-mi filmiliaani Inuk Woman City Blues-imik qulequtalimmi nunasiaataasimanermit kingornussat, imerajuttuuneq katsorsaanerlu arnat Danmarkimi najugallit isaannit isigalugu filmiliaavoq. Anne Regitze Wivelip filmiliamini Menneskenes land – min film om Grønland-imi nuna assigiinngitsorpassuarnik pisoqarfiusoq ilisaritippaa, politikkikkut namminersulivinnissamik kinaassutsimillu eqqartuiffiusoq. Ilaatigut kalaallit eqqumiitsuliortut peqataapput, soorlu Angu.

Poul Erik Heilbuthip 2007-imi DR-imi takutitassiaa Flugten fra Grønland oqallitsitsingaatsiarpoq illuinnaasiortumik pissutsinik naammaginanngitsunik taamaallaat saqqummiinini pillugu, filmiliarlu ileqqorissaanngitsutut kukkuneqartutullu isigineqarluni. Sarah Gavronip takutitassiaa 2011-imeersoq Byen ved verdens ende allaanerulluni nunaqarfik avinngarusimaqisoq, taamaakkaluartorli ingerlaannarsinnaasimasoq takutippaa.

Inuk Silis-Høeghip, Emile Hertling Péronardip Ine Urheimillu Sume-kkut pillugit isiginnaagassiaanni.

Sume – lyden af en revolution (2004) oqaluttuarisaanermi pissutsit apeqqusersorneqarput. Sume-kkut namminersornerulernissap sorsuutigineqarnerani nipilersortartuupput isummersueqataallutillu. Filmimi oqaluttuarisaanermit assit, nipilersuutit oqaloqatiginninnerillu atorlugit kalaallit kiffaanngissuseqarumanerat, tassani takutinniarneqarluni kalaallit kinaassusaata eqqartorneqartarnerani paatsoorutaasartut. Kenneth Sorentup aaqqissueqataatalu Jørgen Chemnitzip filmiliaani 2020-imeersumi Kampen om Grønland-imi kalaallit inuusuttut pitsaanerusumik inuuneqalerunnertik eqqartorpaat, takutinneqarlutik namminiilivinnissaq pillugu oqallinnerit taavalu Danmarkimut atassuteqarneq.

Nivi Pedersenip 2020-mi takussutissiaa Pilluarneq Ersigiunnaarpara, tassani kinguaassiutitigut atornerlunneqarnerup kingorna inuuneq eqqartorneqarpoq Naalakkersuisullu akiuiniarlutik suliniutaat Killiliisa eqqartorneqarluni.

Ukiut suleqatigiiffiit

1950-ikkut qiteqqunnerannit 1990-ikkut naanerannut Danmarkip Nunattalu filmiliortarnermi suleqatigiittarnerisa ilisarnaatigaa. Qivittoq 1956-imi Erik Ballingimit ilitsersuisuuffigineqarpoq, takutinniarneqarluni nunatsinnut tikittartut Danmarkimi nakkaatereerlutik maani imminnut nassaareqqittarnerat. Taamattaaq piniartuunermit aalisartuunermut ikaarsaarneq takutinneqarpoq. Filmi aamma kalaallinik inuttaqarpoq, soorlu Niels Platou alutorineqarluartunngortoq.

Suleqatigiittarneq Palle Kjærulff-Schmidtip filmiliaani Tukumami ingerlateqqinneqarpoq Kjærulff-Schmidt, Klaus Rifbjerg Josef Tuusi Motzfeldtilu oqaluttualiortoralugit, tassanilu ilaatigut isiginnaartitsisartut Tuukkaq Teaterimeersut inuttaallutik. Eqqartorneqarput inuttut ajornartorsiulerneq, imminoriartarneq nunatsinnullu imminut nassaariniarluni nuuttarneq.

Nivi Pedersenip 2020-mi takussutissiaa Pilluarneq Ersigiunnaarpara, tassani kinguaassiutitigut atornerlunneqarnerup kingorna inuuneq eqqartorneqarpoq Naalakkersuisullu akiuiniarlutik suliniutaat Killiliisa eqqartorneqarluni.

Imminut ilisaritinneq suleqatigiinnerlu

1980-ikkunni 1990-ikkunnilu danskit kalaallillu suleqatigiillutik filmiliaat takussaajartulerput, nunatsinni nunanilu allani pisartut qulequtaasarlutik. Lysets hjerte 1998-imi Jacob Grønlykkemit filmiliaq Grønlykke Hans Anthon Lyngelu oqaluttualiortoralugit sanaaq allannguisuuvoq: Nunatsinni filmiliaavoq, oqaatsit atorneqartut tassaallutik kalaallit oqaasii kalaallinillu inuttaqarluni. Nunasiaateqarneq, imerajuttuuneq pinngortitamilu inuuffigiuminaassinnaasumi kinaassutsimik ujaasineq ilaqutariinnermi ajalusoornermik kinguneqartoq takutinniarneqarpoq.

Suleqatigiittarnerit kinguneraat kalaallit filmiliortartut amerliartuinnalermata. Filmit kalaallinit peqataaffigineqartarnerat takussaanerulerpoq: oqaluttualiortut, ilitsersuisut, saqqummiisut isiginnaartitsisartullu. Inuusuttuni kinguaariinni nutaani qulequttat qaqinneqartartut allanngoriartorput nunasiaataaneq kisimi pineqarunnaarluni.

Inuk Silis Høeghip filmiliaani marlunni Sinilluarit (1999) aamma Eskimo Weekend (2002) nunami ajornartorsiutit eqqartorneqanngillat, taakkunani pineqarluni inuusuttut silarsuaanni asanninneq tassanillu ajornartorsiutaasinnaasut. Kalaalerpalussutigivaa inuusuttut marluk qangatut iverlutik aaqqiiniarnerat.

Aliikkutassiaq Hinnarik Sinnattunilu (2009) Angajo Lennert-Sandgreenimit ilitsersorneqarlunilu inuttaaffigineqartoq meeeqqanit nuannarineqarluaqaaq. Aka Hansenimit Malik Kleistimillu saqqummersinneqartoq nammineq suliffeqarfiannit Tumit Productionsimit slet. Ukioq taanna aamma saqqummerpoq Nuummioq Torben Bechip Otto Rosingillu filmiliaat, ilisarnaatigalugu qanga ajornartorsiutinik pilersunik eqqartuinnginnami soorlu Lysets Hjertimi, taavalu franskit kalaallillu suleqatigiillutik filmiliaanni taaguuteqartumi Inuk (Le Voyage d’Inuk) taamassimasoq. Qulequtaa avatangiisaalu eqqarsaatigalugit Nuummioq allaavoq, tassani Kalaallit Nunaat pillugu nutaartaqanngitsumik eqqartuineq qimanneqarmat, pineqarlunili inuit ataasiakkaat misigisagaat nalinginnaasut, soorlu asanninneq nappaammiluunniit eqqorneqarneq.

Nunarput pillugu filmiliat ilaat nunasiaataasimanermut isornartorsiuisoq tassaavoq Eksperimentet 2010-meersoq Louise Friedbergip ilitsersugaa Rikke de Fine Lichtilu peqatigalugu allassimasaa. Filmimi oqaluttuarineqarput kalaaliaqqat 22-t 1951-imi misileraaffigineqarlutik Danmarkimut aallartinneqartut kingorna siuttunngornissaat siunertaralugu. Filmi Tine Bryldip Per Folkversillu atuakkiaat I den bedste mening (1998) isumassarsiorfigalugu suliaavoq.

Saqqummersitsisarnerup ukiui siulliit

Inuusuttunut amiilaammernartuliat siullersaat Qaqqat alanngui (2011) Malik Kleistimit ilitsersuisuuffigineqarpoq. Amerikarmiut annilaammisaarnartulioriaasiannit ajornerunani aamma kalaallit ilisarisinnaasaannik imaqarpoq, tassa inuartutut qivittoq inuttaatinneqarpoq, pinngortitami inuilaami inuusuttunik ataasiakkaaraluni toqoraasoq.

Taamattaaq Kleist ilitsersuisoralugu Unnuap Taarnerpaaffiani saqqummersinneqarpoq 2014-imi. Taanna aamma kalaaliinnarnit suliarineqarpoq. Naak annilaammisaarnartortai nunani allani takornartaanngikkaluartut imarisamini allaalaarpoq inuit oqaluttuatoqaannit uumasupalaat nalunnginneqartut ilaatikkamikkit. Filmit aliikkutassiat nutaanerit ilaat Anori (2018) Pipaluk Kreutzmann Jørgensenip oqaluttualiaralugulu, saqqummersillugulu ilitsersuisuuffigaa. Filmimi asanninneq ajalasoortinneqartoq pineqarpoq, tassanilu inuit oqaluttuatoqaat akuutinneqarput, Nukâka Coster-Waldau Anoriulluni, sinnattuni assit assigalugit Nunat­sinni New Yorkimilu angalaartinne­qartarluni.

Filmit taakku aallaavigalugit filmiliortarfiit nutaat takkussuupput, soorlu Tumit Productions, film.gl aamma Polarama Greenland, siunertarineqarluni akissarsiutigalugu filmiliorsinnaalernissaq kalaallillu tamakkiisumik filmiliorsinnaalernissaat anguniarlugu. Oqaatsit atorneqartut allanngorarput kingumut, ullumimut siunissamullu isigisuullutik.

Paasissutissat allat

• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Oqaatsit
• Makka Kleist
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
• Tusagassiorfiit
• Issittumi ilisimasassarsiortartoq Knud Rasmussen
• Isiginnaartitsineq qitinnerlu
• Ileqqut oqaluttuallu

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.