Niviaq Korneliussen 2021-imi novemberimi Skuespilhusimi Københavnimi nersorniarneqarluni Nordisk Råds Litteraturpris pissarsiaraa atuakkiani Naasuliardarpi nersorneqaatigalugu. MARTIN SYLVEST/RITZAU SCANPIX, 2021

Atuakkiorneq

Ajoqiitissat ilinniartitsisuilu: Terkel Møller, Hans Motzfeldt, Jonathan Petersen, Gustav Olsen, Christian Rosing, Schultz-Lorentzen, palasi Nicolai Edinger Balle, Rasmus Berthelsen, Niels Lynge, Sechmann Rosbach, Jørgen Brønlund aamma Josva Kleist. Nuuk. April, 1899.
JOHN MØLLER/ARKTISK INSTITUT

Atuakkiorneq inunnik paasisassarsiortut oqaluttuaannit nutaaliornermut ineriartorsimavoq, ilaatigut kalaallit kinaassusaat, inuiaassusaat ileqquisalu pissutsinut nutaanut naapitsinerat oqaluttuarineqartalerluni. Annertunerujartuinnartunik inuit ataasiakkaat pineqarnerulerput, taamatullu kalaallit atuakkiortut paqumigisanik qaqitsisalerput kinaassusertillu eqqartorlugu.

1930 sioqqullugu

Nunasiaateqarnerup siornata ilisarnaatigaa oqaluttuat kingornussat oqaluttuaralugit ingerlateqqinneqartarmata, paasissutissanik ingerlatitseqqiineq, taavalu ileqqunik oqaatsinillu eriaginninneq siunertaasarluni. Nunasiaateqarnerup nalaani oqaluasaat oqaluttuatoqqallu katersorneqarput, H. Rinkillu 1857-imi Kaladlit oqalluktualliait/Grønlandske Folkesagn saqqummersippaa ilaatigut Aalup Kangermiup Jens Kreutzmannillu oqaluttuaat malillugit allakkat.

Knud Rasmussenip 1921-25 Sagn fra Grønland saqqummersippaa. Oqaluttuat 1902-1904-imi angalanermit Den Litterære Ekspeditionimik taasami taavalu 1919-imi Den 4. Thule ekspeditiimi oqaluttuarsiat imarai.

H. Rinkip kissaatigisimavaa nuna ineriartortinneqassasoq 1857-imilu naqiterisitsisarfik Nuummi aallartillugu. Tassani atuagaq siulleq, Pok, 1857-imi naqinneqarpoq. 1861-imi aviisi siulleq Atuagagdliutit aallartilluni naqinneqartalerpoq. Ajoqiuneq Rasmus Berthelsen 1861-imit aaqqissuisunngorpoq.

Atuagassiat naqinneqartalersut annertunerusumik upperisamut nunamullu asanninnermut tunngasunik imaqarput.

Atuakkiortut siulliit nutaaliortut

Atuakkiortut taalliortullu siulliiit tassaapput Josva Kleist taavalu Henrik Lund. Henrik Lundip 1912-imi Nunarput Utoqqarsuanngoravit taalliaraa, Jonathan Petersen-imit erinniorneqarluni 1916-imi inuiattut erinarsuutinngortoq. Lundip 1921-mi Erinarssûtit saqqummersippai, taakkulu inuiassutsimut eqeersaaqataapput.

Loven om Grønlands Styrelse 1911-meersoq nunap ineriartortinnissaanut piumasaqaatitaqarpoq. Innuttaasut atuakkiortullu kalaallit kinaassusaat pillugu oqalliseqataapput. Siumukarusunneq atuakkiani marlunni erseqqippoq, tassaallutik Mathias Storchip 1914-imi atuakkiaa Sinnattugaq taavalu Augo Lyngep 1931-mi atuakkiaa Ukiut 300-nngornerat. Nalertik isornartorsiorpaat, allannguinissamik piumasaqarlutik siunissamullu takorluukkersaarlutik, imaralugu Nunarput ineriartorsimasoq pisuujulluni naligiiffiullunilu.

Nunamut asanninneq

1930-p 1950-illu akornanni ilinniarluarsimasut avataanit sunnerneqarlutik taalliortarput erinniortarlutik, isiginnaagassiorlutik oqaluttualiorlutillu. Ikaarsaariarnermi allannguutit pilermata inuiattut eqqarsarnerup nukittorsarnissaa pisariaqalerpoq kulturikkut kinaassutsikkullu inissisimaneq qulakkeerniarlugu ullut qaangiutilersut, allannguerusunneq imminullu tatiginermik imalinnik qulequtarineqartalerlutik. Frederik Nielsenip taalliani 1943-mi saqqummersippai qulequtserlugit Qilak – nuna – imaq, atuakkiallu allat, soorlu Tuumarsi (1934) aamma Ilissi tassa nunassarsi. Pavia Petersenip quianartulersaarutaa Ikinngutigiit 1934-mi saqqummerpoq, toqoreerneratalu kingorna 1944-mi Niuertorutsip pania, paniup akusap inuunera pillugu oqaluttualiaq. Eqqumiitsuliortup Hans Lyngep oqaluttualiamini 1938-meersumi Ersinngitsup piumasaanik qulequtalimmi nunasiaataanngikkallarnerup nalaani inuusut oqaluttualiarineqarput, pineqarlutik nukariit ataatassaminnik toqutsinerat.

Nunasiaataasimanerup qimakkiartulernera allanngulernerlu

Ole Brandt kalaallini atuakkiortuni nuimanerusut ilagaat, minnerunngitsumillu atuakkiaa Qooqa (1971), tassani oqaluttualiarineqarluni siuaasat pikkorissusaat. Oqaluttuap kalaallit kulturikkut ataqqinaataat kinaassusaallu erseqqissarpaa. Brandt Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisuuvoq Kalaallillu Atuakkiortut peqatigiiffiat aallartillugu siulittaasuuffigalugulu. Uani takuneqarsinnaavoq Aasianni orpiliartut peqataaffigigai (1953 miss.).
NIELS ERIK THYGESEN/ARKTISK INSTITUT

1953-imi inatsisip tunngaviusup atuutilernerata kingorna Kalaallit Nunaat danskit naalagaaffiannut atalerpoq. Kalaallit utaqqiinnartunngoriartorput, atuakkiallu tamatuma kingorna allannguutinut isornartorsiortut takussaalerput. Suli arlallit kingumut qiviartuupput, soorlu Ulloriannguaq Kristiansenip 1954-imi atuakkiaani Nunagssarsiaq-mi, qallunaatsiaat inuillu naapinnerminni akersuunnerat oqaluttualiarineqarluni. Otto Rosingip 1955-imi oqaluttualiamini Taseralik-mi siuaat ataqqiniarlugit allaaseraa qanga 1800-kkut qiteqqunneranni aasivissiortarnerit. Qitiusumut katerisitsiniarnerup nunaqarfiillu qimagartiternerisa nalaanni Ole Brandtip oqaluttualiaani Qooqa-mi (1971) nunaqqatit kaammattorneqarput ineriartortitsinermut sorsoqqullugit namminerlu piginnaanerup upperilernissaa oqariartuutigineqarluni. Otto Sandgreenip atuakkiai avinngarusimasumi utoqqartaasut oqaluttuaat aallaavigalugit allataapput. Oqaluttualiami Isi isimik kigullu kigummik (1967) Tunumi ilaqutariinni angakkortalinni tarnernik tillinneq akiniaasarnerlu pineqarput. Taamatuttaaq atuakkiamini Georg Quppersimaat ilisaritillugu saqqummersitaani Taamani Guutimik nalusuugama-mik qulequtalimmi tunumiup kristumiuussuseq sioqqullugu kuisimanngikkallarnerup nalaani inuunera allaaseraa. Villads Villadsenip taalliani katersorlugit 1965-imi saqqummersitaani qulequtalimmi Nalusuunerup taarnerani, Tunu siulittalu qallunaatsiaanik aporaannerat pillugu saqqummersitsivoq.

1960-ikkut naajartulernerannit 1979-ip tungaanut, taassumalu kingorna, akerliuneq inuusuttut kamassarlutik oqaasertalersorpaat. Akerliulluni taalliorneq Europami inuusuttut aalassatsitsisimaarnerat assigalugu kalaallinik Danmarkimi ilinniartunit Aqqaluk Lyngemit, Moses Olsenimit Aqissiaq Møllerimillu siuttuuffigineqarpoq. Angerlarserneq qulequtarisarpaat, kisiannili aamma Danmarkip Kalaallit Nunaannik aqutsinera isornartorsiorneqarpoq. Periaaseraat kiinarsisitsineq, pineqarnerullunilu nunasiaateqarniarnermut akerliuneq. Qulequtaraat nutarsaanerup kingunipilui, oqaatsillu atorneqalersut ilagaat kinaassutsimik annaasaqarneq nunagisamilu takornartatut inissisimalersimaneq.

Taalliorneq politikkikkut sorsunnermi sakkutut atorneqarpoq, soorlu tamanna takuneqarsinnaasoq Moses Olsenip naatsumik oqaluttualiaani Aamma uagut taamaappugut? – atuakkami taallanik oqaluttualianillu katersani Allagarsiatni (1970). Tassani nutarsaaniarnerup kingunipilui inuillu naqisimaneqartut eqqartorneqarput. Aqqaluk Lyngip taalliani ataatsimoortut 1982-imi saqqummersup qulequtserlugit Tupigusullutik Angalaarput. Tassani taallat ilaanni, qulequtalimmi Ode til Danaiderne, danskit angusaat quiassuaatigai. Danskit pissaaneqarniartuupput kalaallinik atorunnaarsitsisut inuppalaanngitsumillu nunasiaateqarniartuusut. Aqqaluk Lynge Jens Geisler Aqissiaq Møllerilu assigalugit danskit tikkuarlugit allattarpoq.

Inummut tunngasulersaarutit avataanillu sunnerneqarneq

1979-imi Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarput. Atuakkiortut allanngortoqalerneq taarsiorfiusartoq eqqartortaraat aamma allat ajornartorsiutit inunnut ataasiakkaanut tunngasut sammisalerpaat. Kristian Olsen Aaju-p 2010-mi pinerluttulersaarusiaq Kakiorneqaqatigiit saqqummersippaa. Hans Anthon Lyngep saqqummersippai Umiarsuup tikinngilaattaani (1982), Allaqqitat (1997), taavalu Lysets hjerte-mi (1997) allaqataalluni.

Arnat kalaallit atuakkiortut siulliit ilaata, Mâliâraq Vebækip, atuakkiamini marlunni: Bussimi naapinneq (1981), taavalu Ukiut trettinit qaangiummata (1992) eqqartorpai kalaallinut arnanut naqisimanninneq, taavalu kalaallit danskillu naapinneranni ajornartorsiutinik pilersitsisoqartarnera. Grethe Guldager Thygesenip atuakkiaani qulequtalimmi Kalaaleq arnaq (1984), taavalu Dorthe Nathanielsenip oqaluttualiaani qulequtalimmi Aani (1986) eqqartorneqarput arnat inuunerat.

Sørine Steenholdtip atuakkiaa siulleq Zombieland Nordisk Råds Litteraturpris 2016-imut innersuunneqarpoq. Oqaluttualiani sakkortuuni Steenholdt inuiaqatigiinnut isornartorsiuivoq tamanik eqquilluni. Silarsuaq tarrajuttoq eqqumiitsuliortup Maja-Lisa Kehlet Hansenip assitalersugaanit ilalersorneqarpoq. MAJA-LISA KEHLET (ILLU. COVER) OG ULANNAQ INGEMANN (PORTRÆT) /MILIK PUBLISHING, 2015

Isummat suli sakkortusarsinnaagaluartut Namminersornerup 2009-mi eqqunneqarnissaata tungaanut isummersuutit allat takussaaleriartorput. Assigiinngissutsimik ineriartortitsinermi paquminartut, inunnut ataasiakkaanut tunngasutilinnik oqaluttuat allatullu eqqumiitsuliornerit takussaalerput. Jessie Kleemannip nutaaliortumik pissuseqarluni saqqummertarnera mamiatsatsitsisarpoq oqqassaarisuusarami, aamma 1997-imi taallanik saqqummersitaani qulequtalimmi Taallat-ni.

Inunni ataasiakkaani ajornartorsiutaasinnaasunik paqumigisanillu eqqartuisuni sunniuteqartut nutaanerusut ilagaat Vivi Lynge Petrussen, atuakkiaani Naalliutsitaanerup Pissaanerani (2001) eqqartorneqarluni inooqatigiinnerup iluani nakuuserneq. Kelly Berthelsenip atuakkiamini marlunni: Misigissutsit – Taallat (2000) aamma Tarningup ilua (2001) eqqartorpai kinguaassiutitigut atornerluineq, imerajuttuuneq ikiaroorajuttuunerlu.

Otto Steenholdtip qiiaamminartuliaani atuakkami Inuillisimasup ikioqqunera (2001/2014) qivittut eqqartorneqarput. Oqqassaarisartup Ole Korneliussenip atuakkiamini marlunni: Tarrarsuummi Tarraq (1999) taavalu Uumasoqat (1992) fænomenologi, eksistentialisme aamma inuup pissusaanik eqqartuineq atuakkiornermini atorlugit eqquppai. Taalliortoq Marianne Petersen Nordisk Rådip atuakkiortunut nersornaasiuttagaanut nersornaatisisussatut 1993-imi innersuunneqartoq taalliamini illarnartut quiasaarnerlu ingasattajaartoq atorpai.

Atuakkiortut arlallit aamma assilialiortarput, allallutik nipilersortartuullutillu, soorlu Frederik Kunngi Kristensen, aamma taalliaminik tusaamaneqartoq.

Inunni ataasiakkaani ajornartorsiutit paquminartunillu qulaajaaneq

2012-imi 2014-imilu NAPA, Nunatta Atuagaateqarfia, NUIF (Nuuk Ungdom i Fremdrift) aamma Milik Publishing inuusuttunut 15-it 25-illu akornanni ukiulinnut unammisitsipput taaguuserlugu Allatta! Tassannga atuakkat marluk oqaluttualianik nutaaliortunik imallit saqqummersinneqarput, tamatumalu malitsigisaanik soorlu Niviaq Korneliussen atuakkiorpoq taaguutilimmik HOMO sapienne (2014), tassani oqaluttuarineqarluni arnaqatiminoortarnerup kinaassuserilersimasatut nassaarinera, taavalu atuakkiaq alla Sørine Steenholdtip atuakkiaa Zombiet nunaat (2015), oqaluttuarineqarluni sanngiitsunik navianartorsiortitsineq kinguaassiuutitigullu serlersaarineq. Alla saqqummersoq tassaavoq Pivinnguaq Mørch atuakkiaalu Arpaatit Qaqortut (2015), inuunermi pisartut unammillernartut eqqartorneqarlutik.

Niviaq Korneliussen siullersaavoq Danmarkimi Statens Kunstfondimit itigartitsissummik nalunaarfigineqareernermi kingorna naammagittaalliutigigamiuk akuerineqartoq, tamassumalu kingorna legat atorlugu atuakkiorluni atilik Naasuliardarpi (2020). Atuakkiaq taanna Nordisk Råds Litteraturpris 2021-imi ajugaassutigaa, tassani eqqartorneqarluni imminortarneq pillugu aliasuuteqartarneq allaasutullu misigisimasarneq.

Atuakkiortut inuusuttut taakku kinaassutsiminnik ilisimaarinnilluarlutik angajoqqaat, inuiaqatigiit nunaqqatillu isornartorsiorsinnaavaat. Paqumigineqartunik qulaajaasuupput, isikkiviannillu inuit ataasiakkaat najugaqarfimmi nunaniluunniimmi allani ajornartorsiutigisinnaasaannut tappiffeqarput, eqqartueriaasii imarisamikkut periutsimikkullu nutaaliortuullutik.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.

  • Jette Rygaard

    (in. 1948) Ph.d., mag.art. aamma atuakkialerinermi nunanilu avannarlerni oqaasilerinermi cand.mag., Aalborg Universitet. Lektor emerita, Ilisimatusarfik.

  • Aviaq Fleischer

    (in. 1985) Oqaasilerinermi, atuakkialerinermi tusagassiuutilerinermilu cand.mag. Adjunkti Oqaasilerinermi, atuakkialerinermi tusagassiuutilerinermilu instituttimi ph.d.-nngorniartoq, Ilisimatusarfik.