Maniitsoq

Maniitsoq 2.486-inik innuttaasoqartoq qeqertarpassuit akornanni qeqertamiippoq, illoqarfiullu ilaa ikerasannik avinneqarsimavoq qeqertat ikaartarfinnik atassutilerneqarsimallutik imaluunniit ujaqqanik issumillu matoorneqarsimallutik. Nunap immikkoortuaniipput nunaqarfiit pingasut 570-inik innuttaasoqartut.

Maniitsup nunataata qanoq ittuunera ateqaataavoq. Qaqqajunnat qaqqajunnanik taarserarneqarput taamaalilluni illoqarfiup tummerarpassuit takisuut pisuinnarnullu ikaartarfippassuit ilisarnaatigalugit. Illoqarfik timaani qaqqarujussuarnit ungaluneqarsimavoq. Illoqarfiup danskisut aterisimasaa Sukkertoppen, Hollandimit arfanniat nunasiaatip inissisimaffigeqqaarsimasaanik taaguutigisaannik danskisuunngortitaavoq.

Maniitsup oqaluttuassartaa

Niuertarfeqarfik nunasiaallu Sukkertoppen tunngaviusumik 1755-imi tunngavilerneqarpoq niuertumit Norgemiumit Anders Olsenimit maanna nunaqarfiup Kangaamiiut inissisimaffigisaani, 1782-imili qeqertamut Maniitsup maanna inissisimaffigisaanut nuunneqarpoq tamaani arfanniarnissamut periarfissarissaarnerummat. Anders Olsen aamma taannaavoq niuertarfeqarfinnik Qeqertarsuatsiaanik Qaqortumillu tunngaviliisoq. Niuertup Jens Larsen Smidtip nuussinissaq 1779-imi siunnersuutigaa taamaalillunilu Maniitsup maanna inissisimaffia tunngavilerlugu.

Danmarkip Kalaallit Nunaannik Sorsunnersuup Aappaata kingorna nutarsaaneranut atatillugu Maniitsoq illoqarfinnut sikuneq ajortunut pingaarnernut sisamanut ilanngunneqarpoq. Illoqarfillu aalisarfinnut pingaarutilinnut, ilaatigut Attup Uummannaata Avataanut, tunngatillugit inissisimalluarmat Grønlandskommissionip G-50-imik pilersaarusiarujussuani eqqarsaatigineqarpoq nunami allaffissornikkut qitiusoqarfik Nuummiit Maniitsumut nunneqassasoq. Nuunnissarli unitsiinnarneqarpoq. G-60-imilli kingorna pilersaarutini Maniitsoq Grønlands Tekniske Organisationimi (GTO) pingaarutilimmik salliussassatut inissisimavoq. Umiarsualivik tassungalu atatillugu aalisarnermik suliffissuaq innuttaasullu amerliartortut inissaat annertusarujussuarneqarput.

Aalisarluarneq, ilaatigut qeeqqanik, saarullinnik kapisilinnillu illoqarfiup aningaasaqarnikkut ineriartorneranut iluaqutaavoq, kisianni 1980-ikkut naanerani saarulliit tammarmata aningaasaqarneq ajorsiartorpoq inuit kigaatsumik nussornerannik nassataqartumik. Aalisakkanik Tunisassiornermut Ilinniarfik (ATI) 1989-imit 2010-mut Maniitsumiippoq.

Maniitsumi attaveqaqatigiinneq, kulturi peqqinnerlu

Nunap maniilasuunera pissutigalugu inissiarsuit 1960-ikkunneersut-70-ikkunneersullu Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut allanut sanilliullugit siaruaqqanerupput illoqarfimmilu inissiat quleriiaat illullu uiguleriiaat amerlallutik.

Maniitsumi mittarfiup qulimiguulinnut mittarfiusimasoq 1999-imi taaserpaa. Nuummut, Sisimiunut Kangerlussuarmullu, tassanngaanniillu nunap sinneranut nunanullu allanut, sapaatip akunneranut arlaleriarluni timmisartuussisoqartarpoq.

Sinersortaammik attaveqarluarpoq angallataatillillu namminersortut nunaqarfiit, Nuuk Sisimiullu ingerlaarfigisarlugit. Maniitsoq illoqarfiuvoq ukiumi sikuneq ajortoq aalisarnermik piniarnermillu nukittuumik ileqqoqartoq, sunngiffimmilu angallatinut angisuumik ingerlalluartumillu tulattarfeqarluni kangerlummi ajornanngitsumik angalaarnissanut sumiiffimmilu qangaaniilli aasarsiortarfippassuarnut aqqutissaqarluartitsisumik.

Nukissiorfiit dieselimik atorluni innaallagissiorfia illoqarfiup ilaanut kiassaateqarfimmit kiassarnermik pilersuivoq, imerlu illoqarfiup avatinnguani avannaata tungaani sapusiorluni tasiliamit aaneqartarluni.

Illoqarfiup kitaata kangiatalu tungai tamakkiisumik kuuffilersorneqarsimapput, arsaattarfiulli nalaaniittut kuuffinnut atassutilerneqarsimanatik.

Maniitsumi peqqissaaveqarpoq Sisimiuni nunap immikoortuani napparsimmavimmut atassuteqartumik. Illoqarfiup meeqqanut atuarfia 1. klassemit 10. klassemut atuartunut 440-t missaanniittunut inissaqarpoq. Angajullerni atuartut kommunimi nunaqarfinnit minnernit sisamanit atuartunik ilaqarput – atuarfiup atuartunut ineqarfiani najugaqartunik. Kangaamiuni Kangerlussuarmilu atuartut atuarnertik tassani naammassisarpaat.

ATI-usimasumi efterskolemik ilinniartunut inissiartalimmik 2011-mi pilersitsisoqarpoq. Efterskole nuna tamakkerlugu atuartunik 70-it tikillugit amerlassusilinnik atuartuuteqarsinnaavoq.

Maniitsumi marlunnik akunnittarfeqarpoq tamarmik illoqarfiup qeqqaniittunik. Angineq Hotel Maniitsoq umiarsualivimmut ikerasammullu Maniitsumi takornarianit takusarneqarluartartunut arferpassuaqartumut isikkiveqarpoq.

Oqaluffitoqaq 1864-imik ullulerneqarsimasoq illoqarfiup qeqqaniippoq. Ujaqqanik qarmagaavoq oqaluffillu nutaaq 1981-imi piareermalli kommunimi naapittarfittut atorneqarsimalluni.

Maniitsumi katersugaasivik illoqarfimmi illuni pisoqaanersaat ilaanniippoq 1800-kkut qiteqqunneranni ullulerneqarsimasunik. Piffissami 1970­78 tamaani sanaqqinneqarput 1982-imilu eqqissisimatinneqalerlutik. Aallartinnerani sannavittut (1874-ip missaani sananeqartoq), pilisanik niuerfittut (illup saarngi katiterlugit sallilikkanik qalligaq 1850-ip missaani sananeqartoq), niuertussap illuatut (quassuttuut qaleriiaarlugit illuliaq pingajuat qeqqanik quleriilik 1844-mi sananeqartoq) kiisalu napparsivik (ujararujussuarnik qarmarlugu illuliaq 1840­50 missaani sananeqartoq) atorneqarsimapput.

Maniitsumi innuttaasut ineriartornerat inuussutissarsiornerlu

Maniitsoq sorsunnersuit akornanni nunami illoqarfiit annersaasa ilagaat 1950-imiillu 2009-p tungaanut Maniitsup Kommuniani pingaarnertut illoqarfiusimalluni. 2009-mi illoqarfik Qeqqata Kommunianut ilaalerpoq ingerlatsiviillu ilarujussuat pingaarnertut illoqarfimmut Sisimiunut kingorna nuunneqarlutik. Innuttaasut 1991-imi amerlanerpaagamik 3.197-iupput. Taamanili ikiliartulerput – 2002-mi 2.905-iullutik 2010-milu innuttaasut 2.784-iullutik.

Maniitsup avannaata kangianiipput nunami erngup nukinganik nukissiornissamut periarfissaqarnerpaat ilaat, ilaatigut Tasersiami Tarsartuullu Tasersuani. Nukissiornissamut periarfissat atorluarumallugit 00-ikkunni Maniitsumi aluminiumimik aatsitsiverujussualiortoqarnissaa pilersaarutaagaluarpoq 2015-imi unitsiinnarneqartoq. Inuussutissarsiornissamut periarfissat allat maanna sulissutiginiarneqarput – pingaartumik aalisarnermi, takornariaqarnermi aatsitassarsiornermilu. Maniitsup pigisaa ilaatigut nikkelimik, kanngussammik, saffiugassanik qaqutigoortunik, niobiumimik, uranimik, fosfatimik, kuultimik, platinimik peqarluarpoq. Minelco 2005-imiit 2010-mut Niaqornami olivinimik aatsitassarsiorfimmik ingerlatsivoq. Kangerluup paava Maniitsup kujataani nunaqarfiup Atammiup eqqaaniippoq.

Maniitsup qeqertaata kangiani, nunami sikoqanngitsumi Sermersuup tungaanut itisuunik arlalinnik kangerloqartumi nunami pissanganartumi sikumit qangarsuaaniit ilusilersorneqarsimasumi nunamut qaqqamullu pisunnissamut periarfissaqarluarpoq. Sumiiffimmi ukiukkut sermertat, qaqqat portusuut qoororujussuillu ujakkaarnissamut sangusaarnissamullu immikkuullarissumik periarfissiipput. Qulimiguulimmit sisorarnerit nunarsuarmi sisorarnermik nuannarisaqarluartunit soqutigineqaluarpoq akianilli ernumassuteqanngitsunuunerulluni. Kalaallit Nunaanni aasakkut sisorartarfiit siullersaat pitsaanersaallu Apussuarniippoq, illoqarfiup kangiani 30 km-isut ungasitsigisumiittoq.

Illoqarfiup aalisakkerivii marluk ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni 35-init 100-nut amerlassusilinnik suliffissaqartitsipput. Royal Greenland ilaatigut saarullinnik, qaleralinnik, suannik aalisakkanillu panertunik tunisassiorpoq, Maniitsoq Fish ApS-ilu Polar Seafood & Sermersooq Seafoodimit pigineqartoq saarullinnik, qaleralinnik, qeeqqanik, eqalunnik suannillu tunisassiortoq. Najukkami aalisartut aalisakkeriviit unammilleqatigiinnerat pissutigalugu tunisigaangamik akigissaartitsinerupput.

Sisimiuniit Paamiunut aalisartut ukiuini kingullerni Nutaaq-saarullinnik aalisarput. Aalisakkat bundgarnimik pisarineqartarput pingaartumik sinerissami kangerlunni, qassutinillu ungalusanut nuunneqartarlutik. Aalisakkat ungalusaniittarput naarmiusa nalinginnaasumik ullut 10-14-it qaangiunneranni nungunnissaasa tungaannut. Taamaalilluni aalisakkat nerpii pitsaalluinnartumik pitsaassuseqalerlutik qaqqorissisarput. Kingorna aalisakkat angallammit imiisivittalimmit aaneqartarput aalisakkeriviullu eqqaani umiarsualivimmi tasinngortitamut nuunneqarlutik, tassani eqqissiteqqaarlugit aalisakkerivimmi tunisassiarinissaanut assartorneqartarlutik. Royal Greenland 2020-mi Nutaaq-saarullinnik 4.500 tonsit missaannittunik tunisassiorpoq, nunarsuarmi kisiartaalluni Maniitsumi tunisassiarineqartunik.

Paasissutissat allat

• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Kangerlussuaq
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Qeqqata kommunia
• Sisimiut
• Kommunerujussuit tallimat
• Sermersuaq
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Imaq kangerluillu

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.