Upernavik

Upernavik isumaqarpoq »aasaanerani piniariartarfik« illoqarfillu qeqertami ateqataani angingitsunnguamiippoq. Upernaviup pigisaani innuttaasut amerlanerpaartaat nunaqarfinni najugaqarput katillugit 1.655-it nunaqarfimmiuullutik illoqarfik 1.076-inik innuttaasoqartoq. Taamaalilluni nunap immikkoortuani innuttaasut 61 %-ii nunaqarfinni qulingiluaasuni najugaqarput – tamannalu Kalaallit Nunaanni immikkuullarippoq. Issittumi sinerissami sila tamaani atorpoq taamaammallu siallernikkaalluni.

Upernaviup oqaluttuassartaa

Nunasiaatip Upernaviup sumiiffia inuit tamaani piniariartarfigisimavaat, kangerliumanerlu umiarsuarnit tingerlaatilinnit anorip sammivigigajuttagaanut oqquiffissaqqinnera pillugu kisarfigineqartarsimalluni. Danskit nunasiaataasa ilamininngui assigalugit Upernavik kalaallisut atserneqarpoq.

Upernavik danskit nunasiaattut siullermik 1772-imi tunngavilerniarneqaraluarpoq silalli peqqarniinnera kujataanilu nunasianit imaatigut tikinneqartannginnera pissutigalugit nunasisut sumiiffik arlaleriarlutik qimassimallugu. Upernavik Qeqertarsuup ataani 1823-mi niuertoruseqarfinngorpoq 1826-milu namminerisamik nunasianngorluni. Upernavik danskit Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik najorlugulu nunasiaanni avannarlersaavoq, Avanersuup pigisaatalu 1937-imi akisussaaffigilernissaata tungaanut, Nunasiaat sorsunnersuit akornisa tungaannut maanna Upernaviup pigisaata ilaannaraa; Kiatassuup avannaani sumiiffik ilaatigut asimioqarfik Kullorsuaq »inuilaarsuarmiittoq« ilanngullugu. Upernavik 1939-imi 240-nik innuttaasoqarpoq 1948-mi 367-inut amerlisimallutik, nunap immikkoortua tamakkerlugu 1.459-inik innuttaasoqartoq.

Ukiut sorsuffiusut kingorna danskit aqutsisut naliliipput nunap immikkoortua – Ummannaq assigalugu – inuussutissarsiornikkut siunissaqanngitsoq nunallu immikkoortuani innuttaasut amerlanerpaartaasa saarullinniaqataanissaat imaluunniit aalisakkerivimmi sulinissaat siunertaralugu Qeqertarsuup Tunuanut kujasinnerusumulluunniit nuunnissaat kissaatigalugu. Innuttaasut ilaasa nuutsinnissaat iluatsippoq – amerlanersaalli iluatsitsinngillat taamaammallu uterlutik. Ilutigitillugu innuttaasut asimioqarfinnut ikinnerusunut eqiterunneqarput, 1938- mi asimioqarfinnit 24-nit ullumi nunaqarfinnut qulingiluanut Upernavimmilu siuariarneqangaatsiarluni, 2003-mi innuttaasut amerlanerpaammata 1.218-iullutik.

Upernavik piniartoqarfiunerusutut ingerlaannarpoq Kalaallit Nunaannilu ukiorpassuarni piitsuunerpaanut ilaasimalluni. Namminersornerullutik Oqartussaqarneq 1979-imi eqqunneqarmat qitiusumit aamma oqaluuserineqarpoq inuttaasut ilaat qanoq kujavartertinneqarsinnaanersut. 1980-ikkullu naaneraniit qaleralinniarneq aallartikkiartuaalerpoq Upernavillu innuttaasut ataasiakkaarlugit uuttorneqarneranni sinerissamut qanittumi qaleralinniarnermut avammullu tunisinermut ukiuni arlaqartuni tunniussaqarnerpaasimalluni. Qaleralinniarneq nunap immikkoortuani isertitanut tunngaviusunik qaffaavoq, inoqutigiillu isertitaat agguaqatigiissikkaanni piffissap ilaani Upernaviup nunaqarfiisa ilaanni qaffasinnerpaasimalluni.

Nunap immikkoortuani 400 km-inik isortartussuseqartumi qaleralinniarnerup annersaa aasakkut umiatsiaaqqanik pisarpoq ukiuuneranilu sikumiit ningittakkersorluni. Tamanna pissutigalugu aalisarfiit najukkanilu tunitsiviit qanittunnguamiittariaqarput, taamaammallu Upernavimmi nunaqarfiinilu arfineq marlunni aalisakkeriveqarluni. Nunap immikkoortuani piniartut amerlanersaat aalisarnermik kiisalu puisinik, aavernik, qilalukkanik, nannunik timmissanillu nammineq atugassanik nunallu sinneranut tunisassanik piniarnermik akuleriissitsipput, tamannalu sunniutilimmik suli pingaaruteqarluni.

Kommunit 2009-mi kattussuunneqarmatali, Upernavik 1.157-inik taamani innuttaasoqartoq, qimagarneqalaarpoq ilaatigut allaffissornikkut suliffissat Ilulissanut nuunneqarnerat pissutaalluni.

Upernaviup illoqarfittut ineriartornera nunallu sananeqaataa

Upernavik qeqertaarannguamiippoq nunap immikkoortuani isorartuumi qeqertarpassuit akornanni imaanut sammisumi iigartartunillu arlalinnik sermeqartumi inissisimalluni.

Ilaqutariinnut ataasiakkaanut illorpassuit kiisalu illut marloqiusat illullu uiguleriiaat ataasiakkaat qaqqap sivingarnaniipput, pisiniarfik, aalisakkerivik pisortallu illuutaasa amerlanersaat umiarsualiviup eqqaaniillutik. Aqqusineqarpianngilaq aqquserngillu annertunerusumik ujaraaraapput sivingasuut. Illut aqquserngup sininnguaniipput kussiornissamut periarfissaqarani tamannalu aattulernerani kinnikunillu ajornartorsiuteqartitsigajuttarpoq.

Illoqarfimmi innuttaasut taama amerlassuseqaraluartut imermik pilersuinermik pilersitsisoqarsimanngilaq, taamaallaallu illoqarfiup napparsimmavia utoqqaallu illuat imeqarlutik. Illoqarfimmi inoqutigiit tankbilinit imermik aggiussititsisarput, tamannalu aaqqiissut akisuujulluni, imaluunniit kuutsitsivinnut nammineq imertartoqartarluni. Imermik pilersuisoqannginneranut innuttaasullu atuinikinnerannut pisariaqartinneqartumik tamakkiisumik naammassinnissinnaanngitsumik erngullu pitsaanerpaajuaannanngitsumik pilersuisumik qeqertami mikisunnguamik imeqarfimmik taseqarnera pissutaasoq oqaatigineqaarsinnaavoq. Ilutigitillugu imermik isumalluutip killeqarnerata nassatarisaanik Royal greenlandip aalisakkerivia qaleralinnik ilivitsunik taamaallaat qerititsisinnaavoq, taamaalillunilu aalisakkanik suliareqqiinermik isertitsissutigineqarsinnaasut atorluarneqarsinnaanatik. Qeqertami sanianiittumi Akiani kangiata kujataanut kilometerinnguamik ungasitsigisumi taserujussuaqarpoq, tassanngaanniit imermik naammattumik pilersuisoqalersinnaalluni.

Upernavik kuuffilersugaanngilaq, perusuersartarfiillu imaartakkat anartarfilerinerlu atugaallutik, ilaatigut imissaaleqineq pissutigalugu.

Angallatinut containerinullu inissiivissat ikittuinnaapput inissaaleqinerlu namminersortunut illoqarfimmilu suliffeqarfinnut ajornartorsiutaalluni.

Upernavik taamaallaat maajip qeqqanit novembarip naanerata tungaanut umiarsuarmik tikinneqartarpoq. Piffissami tassani Royal Arctic Linep pajuttaataa Upernavimmut sapaatip akunneranut ataasiarluni tikittarpoq, tikittussanilu siulleq kingullerlu sikoqarnera pissutaalluni taamaatiinnariaasarluni.

Nunami mittarfinni qullasinerpaami inissinneqarsimasoq Upernavimmi qaqqap qaaniippoq ukiuuneranilu Ilulissanut sapaatip akunneranut marlussoriarluni timmisartumik attaveqartarluni aasakkullu akulikinnerusumik.

Illoqarfik avannaanut allineqarpoq, tamannalu ilaatigut Polar Seafoodip sanaartortitaanik aalisakkerivimmik pioreersup aappassaanik inissaqartitsilerpoq. Inuussutissarsiorfissanut, eqqakkanik tigooraasarfissamut inissianullu periarfissiiniarluni kommunip aqqusineq tallileruttorpaa. Eqqakkanik tigooraasarfissap siunertaraa eqqaavissuup ammaannartup ikuallaaviullu illoqarfiup kujataata tungaani oqaluttuarisaanermullu tunngassuteqartuni tipiliortup ullutsinnullu naleqqutinngitsup atorunnaarsinneqarnissaat.

Upernavimmi innuttaasut inuussutissarsiornerlu

Nunap immikkoortuani innuttaasunit 1.769-iusunit sulisinnaasut 400-ngajaat inuussutissarsiutigalugu piniarnermik allagartaqarput taamaalillutillu isertitaat tamangajammik – tamakkerlutilluunniit – piniarnermit aalisarnermiillu pisarlutik. Inuussutissarsiorsinnaasuni 200-t missaat aalisakkerivinni qulingiluaasuni suliffeqarput taamaalillunilu aalisarneq pingaarutilerujussuulluni.

Upernavimmi meeqqat atuarfiat, angajullerni atuartuni nunaqarfiit amerlanersaanni atuartunik atuartitsinermik isumaginnittoq, atuarfik tassungalu atatillugu atuartut angerlarsimaffiat illoqarfimmi arlalinnik aamma suliffissaqartitsivoq. Allaffissornermi kiffartuussinermilu kiisalu annikinnerusumik sanaartornermi aamma suliffissaqarpoq. Illoqarfimmi umiarsualiviup eqqaani ataatsimik pisiniarfissuaqarpoq (Pilersuisoq) kiisalu pisiniarfeeqqat marluk atisaarniarfillu.

Upernavik uummaarissutut ingerlalluartutullu isigineqarpoq attaveqaqatigiinnikkut ajornartorsiuteqaraluarluni. Illoqarfimmut aasakkut ukiukkullu takornariat amerliartuaarput pingaartumillu »Kalaallit Nunaannik allanngorsimanngitsumik« nunaqarfippassuaqarlunilu piniartutut aalisartutullu inuusunik misigisaqarusuttunik. Nunaqarfiit akornanni aasakkut imaatigut angalaartoqartarpoq qeqertarpassuillu akornanni qajartortoqartarluni, ukiukkullu qimusserluni takornariartitsisarneq annertusiartorluni. Najukkami suliffeqarfiit namminersortullu siniffinnik 40­50-inik neqerooruteqarput, ineeqqatut, inissiatut illutulluunniit attartortinneqartunik.

Paasissutissat allat

• Avannaata Kommunia
• Ilulissat
• Attaveqaatit
• Piniartuunermi kulturi
• Qaanaaq
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq
• Nunaqarfiit
• Uummannaq

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.