Qaanaaq

Qaanaaq Thulep kalaallisut ateraa isumaqarlunilu »sissami qangattat«. Qaanaaq Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nutaajunersaralugulu avannarpasinnersaraat 619-inik innuttaasoqartoq (2019). Illoqarf­ik danskit naalagaaffiannit 1953-imi pilersinneqarpoq Thuletoqqamit, Uummannamit, innuttaasut nuutsinneqarnerisa kingorna. Thule Knud Rasmussenip Peter Freuchenillu niuertarfeqarfimmik 1910-mi tunngaviliinerisa kingorna atsiunneqarpoq – nunarsuup avannarlersaani qeqertamut pilluarfiusumut itsaq taaguutigineqartoq isumassarsiorfigalugu.

Ukiup annersaani kangerluk sikuugaangat Qaanaap eqqaani nunaviup silaa atugaasarpoq sialoqarpianngivilluni, tamatumanilu issittup avannaarsuani inoqajuitsutut illuni.

Qaanaaq oqaluttuassartaa

Qimusseriarsuup avannaani innuttaasut inunnut allanut sanilliullugit Canadamit kingusinnerusukkut nunasisuupput, imminnullu inughuartut taasimallutik, namminneq oqaaseqarlutik piniarnermilu kulturiat arlalitsigut immikkuullarilluinnarluni. Assersuutigiinnarlugu inughuit Kalaallit Nunaanni kisiartaallutik piniariarnerni illuikkiani najugaqartarsimapput. Inughuit Europamiunit siornatigut polareskimonik taaneqartarsimapput.

Innuttaasut Kalaallit Nunaata sinneranit avinngarusimalluinnarlutik inuusimapput Upernaviup pigisaata avannaamiunik inunnik ilaatigooriarlutik taamaallaat attaveqartarsimallutik 1800-kkullu aallartinnerani ilisimasassarsiortunit ataasiakkaanit tikinneqartarsimallutik. Amerikamiu Robert Peary 1886-imit tamaani arlaleriarluni ilisimasassarsiortarsimavoq, tamannalu USA-p Kalaallit Nunaata avannarpasinnersaanik piumasaqarsinnaaneranik ernumalersitsivoq – tamannalu pissutaaqataalluni Qimusseriarsuakkut 1903-mit 1904-mut qimusserluni Den Litterære Ekspedition ingerlanneqarluni. Asimioqarfiup Uummannap eqqaani niuertarfeqarfik Thule innuttaasunut pilersuineq qulakkeerniarlugu 1910-mi pilersinneqarpoq – sumiiffiup danskinit pigineqarnera aamma qulakkeerniarlugu. Niuertarfeqarfik Knud Rasmussenip Avanersuarmi ilisimasassarsiornerinut aallaaviusarpoq, Kalaallit Nunaatalu kitaata avannaa Qimusseriarsuup avannaa danskisut Thulemik atserneqarluni.

Thule Thulemilu ilisimasassarsiornerit sorsunnerit akornanni Danmarkip imminut isiginneriaasianut isumalerujussuupput, niuertarfeqarfiulli ingerlanneqarnerata naalagaaffimmit tiguneqarnissaanik arlaleriarluni misiliisoqartarsimagaluarluni aatsaat 1937-mi tamanna iluatsippoq, nunasiarlu nunasiatoqqat allat assigalugit inissinneqanngilaq; assersuutigalugu Thule kommunitut iinissinneqanngitsoq piniartut siunnersuisui pilersinneqarlutik.

pilersinneqarlutik. USA-p Thule Air Base (Pituffik) asimioqarfiup Uummannap kangiata tungaani narsarsuarmi kilometerialunnik ungasitsigisumiittumi 1951-imi pilersippaa 1953-imilu asimioqarfiup eqqaanut allinissaq kissaatigalugu. Issittumi suli ukiuusoq maajimi 1953-imi qallunaat atorfilittat inughuit 116-it (ilaqutariit 27-t) ullormik ataatsimik periarfissillugit kalerrippaat qimagutissasut ilisimatillugillu Qaanaami nutaanik illutaassasut. Ilaqutariit 13-it taamaammat 120 km-it missaannik avannamut qimusserput Qaanaaliarlutik ilaqutariit allat nunap immikkoortuani asimioqarfinnut allanut ingerlaartut.

Tunngaviusumik Inatsisitaaq 5. juuni 1953-imeersoq tunngavigalugu Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffiata sinneranut pisortatigoortumik naligiissinneqarpoq. Tuaviuussamik nuutsitsineq tamanna Tunngaviusumik Inatsimmik aporfeqartinneqannginnissaanik kissaateqarnermik pissuteqarnersoq kingorna oqaluuserineqartarsimavoq.

Qaanaap illoqarfittut ineriartornera nunallu sananeqaataa

Qaanaamut tikinnermi soqanngilaq. Juulip ingerlanerani atortussat sanasullu umiarsuarmik aatsaat tikisinneqarsinnaalermata Thule nutaaq, nunap immikkoortuani qitiusoqarfittut nutaatut toqqarneqartoq, pilersinniarlugu tuaviinnaq aallartinneqarpoq.

Inughuarnut taarsiutitut illuaqqat 14­24 m²-it akornannik angissuseqartut sissap sinaani sanaartorneqarput septembarimilu aatsaat ukiuunerata aallartinnerani piareerlutik – tamatuma tungaanut ilaqutariit tuperni najugaqarlutik. Danskit najugaqarfiat inuiaqatigiinni attaveqaqatigiinnikkut pisariaqartinneqartut, soorlu atuarfik, pisiniarfik, nalunaarasuartaateqarfik il.il. kiisalu danskinut atorfilinnut ilaqutaannullu inissiat aqquserngup pingaarnersap sinerissamut teqeqqoqaqqissaartumik inissinneqarsimasup sinaa atuarlugu 1954-imi aasakkut sanaartorneqarlutik. Danskit illoqarfittaanni suliffimmut atatillugu inissiat anginerujussuupput Kalaallillu Nunaanni siullersaallutik kiassaateqarfimmit kiassagaallutik, taartitut illut aamarsuartortunik kissarsuuteqartut. Illoqarfiup attaveqaqatigiinnikkut inuiaqatigiinni kuup kangiani aaqqissuussaanera attanneqarsimasutut oqaatigineqarsinnaavoq, annertusaanerup annersaa kuup kitaani pisimalluni.

Qaanaaq sivinganermi sermip nassataanik nunamiippoq qeriuaannartumi kuup aasap qaammataani sisamani kuuttartup ukiulli sinnerani paqqeqqasartup eqqaani. Imermut tankerujussuit marluk kuummit imermik aasakkut immerneqartarput ukiumi peqqumaatissatut pisariaqartinneqartumulli naammanngerujussuarluni. Sikumi ilulissanik dumperit gummigedillu atorlugit aallertoqartarpoq sermerlu aatsitsivimmi aatsinneqartarluni. Suliassaq tamanna silap allanngoriartornerata sikullu saaliartornerata nassatarisaanik navianarsigaluttuinnarpoq ilutigitillugulu akisoorujussuulluni kubikmeterimut imeq 700 kr-it missaannik akeqarluni. Kuummit imermik toqqorsivissamik imermut tanki nutaaq pilersinneqarsimavoq 2021-mi ukiakkut piareerneqartumik.

Illoqarfik perusuersartarfinnut kuuffeqanngilaq, illoqarfimmilu tamarmi napparsimmavik ilanngullugu perusuersartarfiit imaartakkat anartarfilerinerlu atorneqarlutik. Illoqarfiup kangiata tungaani errortuutikumut sammiveqatigiinnik aqquteqarpoq. Tamarmik napparsimavimmit aallaaveqarput. Kangiata tungaaniittut kisimik, tamatumunnga meeqqat atuarfiat ilanngullugu, attaveqarput 2021-milu nutarsaanerup kingorna tamakkiisumik atorneqarsinnaallutik. Illoqarfiup sinnerani errortuutikoq nunaannarmut kuutsinneqarpoq ukiumi illut silataanni serminnguuttartumik.

Illoqarfiup avatinnguani ikkarloqarpoq sineriammik qaffianernut illersuisumik, kisianni tamanna aamma pissutigalugu suut tamarmik prammit atorlugit assartorneqartariaqarput itinerusumik umiarsualiveqanngimmat. Prammimik assartuinerit eqaannerulersinniarlugit ikkarlummut sapusiorluni 2020-mi nunniortoqarpoq.

Illoqarfik qeriuaannartumik tunngaveqarpoq tamannallu silap allanngoriartuinnarneratigut ajornartorsiortitsisorujussuulluni. Illut amerlanerit toqqavii, pingaartumik kuup kitaaniittut, annertuumik ajoquteqarput, ilai ima ingasatsigisumik allaat najugaqarfigineqarsinnaanatik. Illoqarfimmi inissaaleqinerujussuarmut pissutaaqataapput, inuusuttorpassuit angajoqqaamik illunnguinini mikisuni najugaqaannartariaqartarlutik aamma meeqqiulereeraluarlutik.

Immap sikua ukioq naangajallugu atasartoq umiartornissamut annikitsuinnarmik periarfissiivoq, taamaammallu Qaanaaq nunaqarfiilu pingasut ukiumut marloriaannarlutik pajuttunit juulimi septembarillu aallartinnerani tikinneqartarput.

Illoqarfiup kitaata tungaani 7 km-it missaannik ungasitsigisumi Ujaraaqqanik mittarfik 2001-imi pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaata sinneranut pitsaanerusumik attaveqalernissaq qulakkeerniarlugu. Tamanna tikillugu Pituffimmut qulimiguulimmik taamaallaat attaveqarpoq tassanngaanniillu timmisartumik, tamannalu killilersuisorujussuuvoq Amerikamiullu sakkutuuinit akuersissuteqarnissamik piumasaqaatitaqarluni. Akerlianilli nunami angallannikkut katersuuffimmut angalaneq maannamit akikinneralaarsuuvoq, assersuutigalugu Nuummut uterlugulu maanna 18.500 kr.-it missaannik akeqarluni siumut utimullu aamma unnuisoqartariaqarluni. Aasakkut sakkortuumik aattulernermi siallerujussuarneraniluunniit illoqarfiup mittarfiullu akornanni aqqusineq ilaanni supineqartarpoq.

Qaanaami inuussutissarsiornermut tunngaviusoq

Tunngavilerneqarmalli illoqarfik allisimavoq innuttaasullu 2011-mi amerlanerpaagamik 678-iullutik. Innuttaasut amerlassusaat kingorna apparialaarpoq ilaatigut kommunit 2009-mi kattussuunneqarnerisa malitsigisaanik allaffissornikkut atorfiit arlaqartut Ilulissanut nuunneqarmata.

Pingaarnertut inuussutissarsiut – imaluunniit angutinik amerlanerpaamik suliassaqartitsisoq – 2000-ip aallartinneranit imaani miluumasunik piniarnerusimavoq, soorlu puisinik, aavernik, qilalukkanik qaqortanik qernertanillu kiisalu umimmannik, tuttunik, nannunik timmissanillu. Piniaqqusinnginnermik aalajangersakkat piniarnermik killilersuipput CITES-imillu killiliineq amernik tuugaanillu avammut tunisisinnaanermik annikinnerulersitsivoq, ilutigitillugulu innuttaasut amerlillutik. Piniartut isertitaqarsinnaanerannik tamanna annikinnerulersitsivoq. Piniarnerli ilaqutariinnut arlaqartunut inuussutissarsiornissamut pingaarutilimmik suli tunngaviuvoq illoqarfiullu inuussutissanik pilersorneqarneranut iluaqutaasorujussuulluni. Nunap immikkoortuani piniarnermik inuussutissarsiuteqarlutik nalunaarsimasut 75-it missaanniipput.

1980-ikkut naaneranni Qaanaami aalisakkeriveeqqamik pilersitsisoqarpoq, taamanimiillu sikumit ningittakkersorluni qaleralinniarneq annertusiartorsimalluni. Tamanna piniartorpaalunnut aningaasaqarnikkut tapertaalluarpoq. Aalisakkerivik arlaleriarluni allineqarsimavoq taannalu Royal Greenland najukkamilu ingerlatseqatigiiffik Inughuit Seafood suleqatigiissutigalugu ingerlanneqarluni. Aalisarfiup nalaani ukiukkut aalisakkerivimmi aqqaneq marluk missaat suliffissaqartinneqarput.

Ilutigitillugu illoqarfimmi nunaqarfiinilu pingasuni kommuni 55-inik suliffissaqartitsivoq Namminersorlutillu Oqartussat attaveqaqatigiinnermut suliffeqarfiutaanni suliffissat 40-llutik, taakkulu saniatigut sanaartornermik suliffeqarfik ruujorilerinermillu suliffeqarfik 15-it tikillugit suliffissaqartitsillutik, kiisalu akunnittarfeeraq ilaannilu pisiniarfeeraq assinganillu suliffeqarfeeqqat suliffissaqartitsillutik. Piniartut ilanngukkaanni nunap immikkoortuani sulisinnaasunit 474-iusunit (2021) 230-it missaat suliffissaqartinneqarput.

Ataatsimut isigalugu Qaanaaq Kalaallit Nunaanni piitsuunersaavoq inoqutigiit agguaqatigiissillugit isertitaat appasinnerpaajullutik, ilutigitilluguli agguaqatigiissillugu isumaginninnikkut ikiorsiissutinit takuneqarsinnaanani innuttaasut ilarpassui suliffeqanngitsut, tamannalu piniakkat imminullu pilersornerup qanoq isumaqartigineranik takussutissiivoq.

Takornariaqarneq

Qaanaap pigisaa issittumi pinnersorsuarmik pinngortitaqartoq nunani tamalaani immikkoortunut annertusiartortunut takornariaqarnermik inerisaanissamut immikkuullarissunik periarfissarpassuaqarpoq. Aasakkut ilaatigut piniartunik misilittagalinnik qaannamit suli qilalugarniartartunik peqateqarluni qajartorluni angalaarnissamik kiisalu sivisunerusumik immaqa puisinniarnermik tuttunniarnermilluunniit ilallugu angalaarnissamik periarfissaqarpoq. Immap sikuunerani, juulip qeqqata tungaanut, seqerngup kaaviinnarnerani ungasissumut qimussertoqarsinnaavoq. Piniartut arlaqartut tuperni unnuisarluni piniariarluni qimussernermik neqerooruteqarput sapaatit akunneri arlallit tikillugit sivisussuseqartunik, imaluunniit sikumiit ningittakkersorluni qaleralinniarnermut peqataasoqarsinnaalluni.

Angalaneq akisoorujussuugaluarluni Qaanaaq takornarianit amerliartuinnartunit pinngortitamik kulturimillu immikkuullarilluinnartumik misigisaqarusuttunit tikinneqartarpoq. Aalisarnermik inuussutissarsiuteqarnermut ilassutitut takornariaqarneq inughuit – nunarsuarmi nunap inoqqaavini avannarpasinnerpaat – inuussutissarsiornikkut inuunissamullu tunngaviinik inerisaanermut qulakkeerinninnermullu iluaqutaasinnaavoq.

Paasissutissat allat

• Avannaata Kommunia
• Ilinniartitaaneq
• Ilulissat
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Nunaqarfiit
• Upernavik
• Uummannaq

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.