Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq

Oqaluttuarisaanermi imaani nunamilu uumasunik miluumasunik piniarneq inuuniarnissamut tunngavigineqarsimavoq, aammalu nunasiaataanerup nalaani piniarneq aalisarnerlu inuussutissarsiutini annertunerpaajusimallutik, 1930-kkut naalernerat tikillugu inuussutissarsiorsinnaasut 80 %-ii sinnerlugit taamatut suliaqarsimallutik. Ullumikkut piniarnermi, aalisarnermi inuussutissarsiutinilu taakkununnga atasuni inuit 4.400-t aammalu innuttaasuni inuussutissarsiorsinnaasut 16 %-ii taamatut suliaqarput.

Aalisarnerup annertunerpaartaa aningaasaqarnermut nalunaarsorneqarsinnaasumut ilaavoq, taamaalillunilu nunami tunisat ataatsimut nalinganni (BNP) toqqaannartumik atuarneqarsinnaalluni, imaani nunamilu uumasut miluumasut, timmissat il.il. annertunerpartai aningaasaqarnermi nalunaarsorneqarsinnaasumi toqqaannartumik ilaatinneqaratik kaaviiaartinneqartarlutik nerineqartarlutillu, taamaattumik pisat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut pingaaruteqaataa immikkut naatsorsorneqarsimanngilaq.

Piniarneq – inuussutissarsiutini pingaarneq

Inuit 2.097-it inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartaqarput, taakkunannga 991-it nunaqarfinni najugaqarlutik (2021). Inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartaqarnissamut piumasaqaataavoq isertitat nalunaarsorneqartut minnerpaamik 50 %-ii piniarnermeersuullutillu aalisarnermeersuussasut. Inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartaq uumasut pisassiissutigineqartut aalajangersimasut pisarinissaannut kiisalu pisat aalisakkallu piniartut illoqarfimmi tuniniaasarfianni »Kalaaliaqqami« tuniniarnissaannut, pisinnaatitsissutaavoq.

Inuussutissarsiutigalugu aalisartut amerlanersaanni aalisarneq inuussutissarsiornermi ingerlataanni isertitaqarfiinilu annertuujuvoq imaluunniit annertunersaalluni, kisianni piniarneq amerlanerit tapertaralugu. Assersuutigalugu Qeqertarsuup Tunuani, Uummannap aamma Upernaviup eqqaanni aalisakkeriviit aalisakkanik allanik annikitsuaraannarmik tunitsiviummata, piniartut 977-it qaleralinniarlutik umiatsiaararsorluni aalisarnermut akuersissummik peqarput. Taakkunannga 39 %-it 10 tons inorlugu tunisisarput, aamma 22 %-ii 5 tons inorlugu tunisisarlutik (2020).

Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik naliliivoq umiatsiaararsorluni aalisartoq imminut akilersinnaasumik aalisassaguni ukiumut qaleralinnik 30 tonsit sinnerlugit tunisisimassasoq, tamannalu umiatsiaararsorlutik aalisartut taakkua taamaallaat 16 %-iisa angusarpaat. Amerlanerpaartaannut annikitsuinnarmik tunisisarneq aalisarnermiillu isertitaqartarneq inuttut pitsaanngitsumik isertitaqarnermut takussutissaanngilaq, kisianni piniarneq tapertarineqarpoq imaluunniit pingaarnertut inuussutissarsiutigineqarluni. Upernavimmi aalisakkeriviup pisortaata oqarneratuut: Umiatsiaararsorlutik aalisartut amerlanersai nammineq pisaminnik pilersorniarlutik aalisartuupput; aningaasat atorfissaqartileraangamikkit aalisartarput, taamaanngippallu piniarneq inuussutigalugu.

Pisanik kaaviiaartitsineq

Pisat ilai pisortatigoortumik aqqutissatigoortumik, soorlu »Kalaaliaqqami« kiisalu pisiniarfissuartigut, tunineqartarput. Tamanna arferit pisassiissuteqarfigineqartut, soorlu tikaagulliit aamma arfiviit neqaasa annertunerpaartaanni atuuppoq, kisianni aamma imaani nunamilu uumasut miluumasut allat, aalisakkat, timmissat, paarnat il.il. tunineqartarlutik. Taamaaqataanik puisit amerpassui Great Greenlandimi suliarineqartussanngorlugit tunineqartarput. Ataatsimut katillugit tuniniaaneq tunitsivinnullu tunisineq piniartut ataasiakkaat inuussutissarsiutigalugu piniartutut allagartaqarnissamut naammattumik kaaviiaartitsivittut uppernarsarneqartarput. Kisianni annertunerpaartai inuit attaveqarfii aqqutigalugit internet-ikkullu tunineqartarput. Taamaalilluni assersuutigalugu nuannattoqarniartillugu nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata qeqqani kujataanilu mattaat (qilalukkat qernertat amii), Upernavimmi imaluunniit avannarpasinnerusuni pisarineqarsimasuneersut sassaalliutigineqartarput. Tassunga ilanngutissaaq ilaquttanut nammineerlutik piniarsinnaanngitsunut, imaluunniit nunaqarfinni minnerusuni nunaqqatinut allanut neqinik pajuttortarneq suli ileqquuvoq.

Pisortatigoortuunngitsumik ilaquttanut aammali allat aqqutigalugit tuniniaaneq »aningaasaqarnertut akileraartitsisunut nalunaarutiginngisatut« nalinginnaasumik isigineqanngilaq, kisianni kulturikkut atugarineqarluni. Nunap immikkoortuiniit allaniit nioqqutissanik pitsassuarnik paarlaasseqatigiittoqartuaannarsimavoq, tamannalu nunatsinni savaatillit 39-t tuniniaasarnerannut sanilliunneqarsinnaavoq.

Inuussutissarsiutigalugu piniartut saniatigut inuit 5.205-it sunngiffimmi piniartutut allagartaqarput (2021), ilaatigut puisinniarnissamut aammalu killilimmik tuttunniarnissamut, umimmanniarnissamut timmiarniarnissamullu pisinnaatitsisumik.

Ataatsimut katillugu 2021-mi ilaatigut puisit 64.000-t, niisat 3.300-t, tuttut 9.500-t, umimmaat 1.800-t kiisalu timmissat il.il. pisarineqarsimasut nalunaarsorneqarsimapput. Uumasunut pisassiivigineqartanngitsunut, soorlu puisinut, kisitsisit ilisimaneqanngitsut annertoorujussuunissaat ilimanarpoq. Tassunga ilanngutissapput tikaagulliit 158-it aamma arfiviit pingasut. Ataatsimut katillugit innuttaasunut 56.000-nut neqit annertoorujussuupput, aammalu uumasut taakkua arlaannaalluunniit pisortatigoortumut avammut nioqqutigineqartanngillat.

Taamaalilluni pisat neqinut imaluunniit inuussutissanut allanut annertoorujussuarnut, taarsiunneqartarput, taamaanngippat eqqussuunneqartussaagaluartunut, aammalu Issittumi Inuuniarnermi atugassarititaasunik misissuinermi, SLiCA-mi (2004‑06) ilaqutariit pingajorarterutaasa missaasa oqaatigaat neqinik aalisakkanillu atuinermik affaata missaa nammineq pisaninngaaneersoq.

Arfiviit, tikaagulliit, qilalukkat qaqortat aamma qernertat, tuttut, umimmaat, nannut aarrillu pisassiivigineqartarput. Pisassiissuteqarnermi uumasut piniartut aallaaniartartullu pisarisinnaasaasa amerlassusaat maleruagassiivigineqartarpoq. Inuit aallaaniarnermi piniarnermilu peqataarusuttut tamarmik atuuttumik piniarnermut allagartaqartussaapput, aammalu sunngiffimmi piniartut taamaallaat killilimmik tuttunik umimmannillu pisaqarsinnaapput, uumasut allat inuussutissarsiutigalugu piniartunut pisassaritinneqarlutik

Paasissutissat allat

• Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Piniartuunermi kulturi
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Kalaallit nunaata imartaani puisit
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq
• Nanoq
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat
• Nunaqarfiit
• Arferit suussusai aammalu arfanniarneq

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.