Qeqertarsuaq

Qeqertarsuaq qeqertap qeqertarsuup kujataata tungaaniippoq qeqertallu aqqa ateqaatigalugu. Qeqertarsuaq qeqertarsuup Tunuanut aamma ateqaataavoq. Illoqarfiup danskisut ateraa Godhavn – Danmarkip Kalaallit Nunaanni nunasiaatigisimasaani kisiartaalluni inoqarfimmik nassuiaavoq, illoqarfik kangerliumanermiimmat qanga umiarsuarnut tingerlaatersortunut oqquiffissaqqillunilu illersuilluarluni. Qeqertaq Qeqertarsuaq Sjællandimit anginerulaarpoq ilarujussualu basaltiulluni. Illoqarfiup eqqaaniipput puilasut kissartut naasoqarluarneranut ilapittuutaasut. Qeqertarsuaq 838-nik innuttaasoqarpoq nunaqarfittaalu aqqanilinnik innuttaasoqarluni.

Qeqertarsuup oqaluttuassartaa

Qeqertarsuup eqqaa arfeqarluarpoq, puiseqarluarluni imaanilu miluumasunik allanik peqarluarluni, Kalaallit Nunaannullu nunaseqqaat tikillugit itsarnisarsiuut arlalinnik nassaaqarlutik. Qeqertarsuup Tunua 1600-kkut 1700-kkullu ingerlaneranni Europamiut arfanniarnerannut qitiulluinnartumik inissisimavoq, Hollandimiullu Qeqertarsuup illoqarfittaata kitaani stationeqarsimallutik Hollænderhavnimik – Hollandimiut umiarsualiviannik – taaneqartartumik.

Danskit Qeqertarsuup eqqaani 1773-imi arfannianut katersuuttarfimmik pilersitsipput. Taamaaliornikkut danskit arfanniarnerat pitsanngorsarniarneqarpoq nunallu allat arfanniarnerat inunnillu niuernerat annikillisinniarneqarluni. Qeqertarsuaq nunasianngortoq arfivinnik piniarnermut qitiulluinnartumik pingaaruteqarpoq.

Puilasut assigiimmik kissassuseqartut (homoterme) naasullu kiisalu nunap sananeqaataani atugassarititaasut pissutigalugit 1800-kkut naanerata nalaaniit ilisimatuussutsikkut misissuiartortut arlaqarsimapput, 1906-imilu naasorsiooq Morten P. Porsild pinngortitamik ilisimatusarfimmik pilersitsivoq ilisimatusarnermut assigiinngitsunik sammivilinnut qitiusimasumik. Ilisimatusarfik Arktisk Stationimik atserlugu Københavns Universitetimit ullumikkut ingerlanneqarpoq.

Illoqarfimmi Avannaani naqiterivik 1913-imi pilersinneqarpoq 1925-miillu 1950 tikillugut Avannaata aqunneqarnera Qeqertarsuarmiit ingerlanneqarluni. Taamaappoq nunasiaat 341-nik innuttaasoqarluni Avannaani 1947-mi innuttaasukinnerpaat aapparigaluaraat. Allaffissornikkut pingaarnertut illoqarfiulluni Qeqertarsuaq illoqarfinnut allanut ilinniagaqassutsikkut qaffasinnerusumik inissisimasunut sanilliullugu nunasiaateqarnerup nalaani salliunneqarsimavoq. Pinngortitamit isumalluutit ilanngullugit inuussutissarsiornikkut nalinginnaasumik tunngavissaqarluarpoq.

Sorsunnerup kingorna nutaanngorsaanermi aalisartut Qeqertarsuarmeersut siulliit ilagalugit Qeqertarsuup Tunuani kutterinik raajarnialerput, Qeqertarsuarlu 1963-imi raajaleriffeqalerluni, Godhavn Shrimp A/S-ilu raajanik 1981-imi 200 tonsinik tunisassiorpoq 20­25-nillu sulisoqarluni. Tamatuma saniatigut Disko Laksimi kapisilinnik, puisinik, arfernik nataarnanillu tunisiffigineqartartoq sisamanit tallimanut sulisoqarpoq.

Kutterimik raajarniarneq illoqarfiup aningaasaqarneranik ineriartortitseqataavoq innuttaasullu amerliartorluarnerannut iluaqutaalluni, taamaalilluni illoqarfik 1994-imi innuttaasoqarnerpaammat 1.125-nik innuttaasoqarluni ingerlalluartutullu nalinginnaasumik isigineqarluni. Raajaniarneq 1990-ikku aallartinneraniit eqiterunneqarput pisassiissutillu angallatinut ikinnerusunut anginerusunullu agguaanneqarlutik. Kutterinik raajarniarneq Qeqertarsuarmi tammarpoq raajanillu tunitsivik Aasiannut 2001-imi nuunneqarluni. Illoqarfiup raajaleriffiata matuneratigut suliffissarpassuit annaaneqarput inuillu noorarnerat aallartilluni.

Raajaleriffimmut taarsiullugu qalerallit avaleraanik tunisassiorfimmik Royal Greenland 1999-imi pilersitsivoq. Avaleqqanik tunisassiorneq 2008-mi taamaatippoq sulisullu 30-t missaannittut suliffitsik annaallugu. Aalisakkerivik Greenland Spring Water ApS-imut tunineqarpoq illoqarfiullu eqqannguani puilasumit imermik maqiterivinngortinneqarluni. Imermik tunisassiorniarneq iluatsinngilaq fabrikkilu maanna Royal Greenlandimit attartorneqarluni upernaakkut nipisat suaannik tunisassiornermut.

Aalisartut aalisakkanik allanik aalisarnerulerput. Saattussat pingaartumik ukiuni siullerni pingaaruteqarsimapput, soorlu aamma qalerallit nipisaalluunniit ukiuni ataasiakkaani aningaasaqarnikkut tunniussaqarluarsimasut, kisianni raajanik tunisisarsimanernut assersuunneqarsinnaanngitsunik.

Qeqertarsuaq Qaasuitsup Kommunianut ilaalerluni kommunit 2009-mi kattussuunneqarnerisa malitsigisaanik, allaffissornikkut suliassat ilarpassui Ilulissanut nuunneqarput, tamannalu illoqarfik qimallugu noorartunut annertusaataaginnarluni. Qeqertarsuaq 2018-imi Kommune Qeqertalinngortumut ilaalerpoq.

Qeqertarsuup illoqarfittut ineriartornera nunallu sananeqaataa

Qeqertarsuaq manikannersumi qeqertaasamiippoq portusuunik aappaluttunik basaltinik qaqqanik tunuliaquteqarluni, illoqarfiullu eqqannguani puilasumiit arlalinnik kooqarluni anginerusumillu kooqarluni. Nunasiaataanerup nalaani illut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqartut umiarsualiviup eqqaani illoqarfiup qeqqanniipput. Tamaaniippoq aamma oqaluffik, Naalakkatta Pilikkilivianik taaguuteqartoq. Inissiat amerlanerpaartaat ilaqutariinnut ataasiakkaanut illuupput annikinnerusumillu illut uiguleriiaat. Illoqarfik kangimut sissaq sinerlugu ingerlaqqippoq, illoqarfiullu avatinnguaniilluni Arktisk Stationi, Geofysisk Observatoriumi kiisalu Ionosfærestationiusimasoq maanna angalaartunut akunnittarfiusoq. Sissami qernertunik sioraqartumi Siorarsuarniippoq illoqarfiup arsaattarfia ivigaaraasalik qulimiguulinnullu mittarfik.

Aasaanerani ilaasunik Qeqertarsuarmut umiatsiat angivallaanngitsut atorlugit angallassineq Disko Linemit isumagineqarpoq, ukiuuneranilu illoqarfik Air Greenlandip qulimiguuliinit timmisartuussiffigineqartarluni. Siorarsuarni mittarfiliortoqarnissaa arlaleriarluni pilersaarutigineqartarsimavoq sissarlu timmisartunut minnernernut ilaanni miffigineqartarsimalluni.

Qeqertarsuarmi puilasoqarluarnera pissutigalugu imeqarluarpoq. Taamaakkaluartorli illoqarfiup ilaannaa imermik pilersuinermut attavilerneqarsimavoq – illut sinneri imiisiveqarput imermillu aggiussivigineqartarlutik imaluunniit illoqarfiup kuutsitsiviinut nammineq dunkinut imertartarlutik. Illoqarfiup ilamininngua taamaallaat kuuffileersugaavoq illullu amerlanersaanni perusuersartarfiit imaartakkat anartarfilerinerlu atorneqarlutik. Illoqarfimmi dieselimik ingerlatsissutilimmik innaallagissiorfeqarpoq. Aqquserngit pingaarnerit asfalterneqarsimapput sinnerilu ujaraaqqanik qallerneqarsimallutik.

Qeqertarsuaq mikinerusumik napparsimaveqarpoq ilaannikkooriarluni nakorsaqartartumik, meeqqanullu atuarfeqarluni, inuuttunulli ilinniarfiit ingerlaqqittumillu ilinniarfiit allani ingerlanneqartariaqarlutik.

Ataatsimik pisiniarfissuaqarpoq mikinerusunillu arlalinnik pisiniarfeqarluni.

Qeqertarsuarmi inuussutissarsiorneq

Suliffeqartut affaasa missaat pisortat ingerlatsiviini, kiffartuussivinni ilinniartitsinernilu suliffeqarput, sisamararterutaasa missaat aalisarnermik aalisarnermullu tunngassuteqartuni suliffeqarlutik, qulerarterutaanillu sinneqartut suliassaqarfinni mikinerusuni arlalinni suliffeqarlutik, soorlu sanaartornermi takornariaqarnermilu (2019).

Qeqertarsuarmi takornariaqarnermut periarfissarpassuit inerisarniarlugit 1980-ikkunnili sulissutigineqarput, ilaatigut iluatsittunik. Takornarissat unnuinissamut arlalinnik periarfissaqarput, ilaatigut Hotel Disko, soorlu aamma takornariartitsinernik arlalinnik neqerooruteqartoqartoq, soorlu pisulluni umiatsiamillu angalaarnerit, ukiumi aasakkullu qimusserneq Uunartuarsuup Sermiani qimussertoqartarluni. Siornatigut takornarissat Qeqertarsuarmut tikittartut amerlasimagaluarput, illoqarfimmulli angallannerup tungaatigut attaveqaatilunneq pissutaalluni takornariaqarneq ukiuni kingullerni qaangerniagassaqarsimalluni.

Paasissutissat allat

• Aasiaat
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Kangaatsiaq
• Kommune Qeqertalik
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Qasigiannguit
• Kommunerujussuit tallimat
• Nunaqarfiit
• Arferit suussusai aammalu arfanniarneq

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.