Pilersaarutit

Kalaallit Nunaanni politikkimi pingaarnertut ingerlaneq namminiilivinnissap tungaanut tikkuussivoq, kisianni akerliusut Naalagaaffeqatigiinneq illersorpaat. 2017-imi Peqatigiiffiup Naalagaaffeqatigiinneq, Christiansborg Slotsplads-imi ikumatitalerlutik ingerlaaqatigiinneq ingerlappaa.
ÓLAFUR STEINAR RYE GESTSSON/RITZAU SCANPIX, 2017

Danskit inuiaqatigiinni pilersaarusiornermi aqutsisimanerisa kingorna, namminersornerunermilu sukkaqisumik akisussaaffinnik tigoraanerup nunatsinnilu pilersitsiortornerup kingunerannik, nunatsinni ukiuni tusintilikkuutaanut nutaanut ikaarsaarnerup kingorna politikkikkut inuiaqatigiillu ineriartornerneranni allanngortoqarpoq. Illuatungaani anguniakkat angisoorsuupput nalagaaffimmik atugarissaarfiusumik namminersortumik pilersitsinissaq, aningaasarsiornikkut imminut napatinneq inuiaallu namminnersinnaasut tamakkuninngalu kivitsisinnaasut, suli anguniagaallutik. Illuatungaanili alloriarnissat tulliit annertuujullutillu oqimaatsuupput, naalakkersuinikkullu tulleriaarinissaq pillugu soqutigisallu oqimaaqatigiisinniarnerat isumaqatigiinngissutaasarlutik.

2009-mi Namminersornerup eqqunneqarnera tulluusimaarutaallunilu piumassuseqalersitsivoq, ukiulli qulit sinnilaarlugit qaangiunneranni taamanikkut qiimmassimaarneq annikillisimavoq. Aalisarnermi aningaasarsiorluarneq nunap aningaasaqarnera peqqissuuvoq, kalaallillu atorfinni qaffasissuni atorfeqartut amerlanerupput, immikkullu ilinniarsimasutut atorfinittarlutik. Akisussaaffinnilli nussuineq unissimavoq, aatsitassarsiornerlu takornariartitsinerlu naatsorsuutigineqaraluartumiit aningaasarsiornikkut iluaqutaanerat annikitsuinnaavoq.

Immaqa Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataqatigiinnermi immikkoortoq nutaaq takullatsiarneqarsinnaavoq; Kalaallit Nunaat nunanut allanut politikkimi aatsaat taama nukittutigilerpoq, aammalu ministeriuneq Mette Frederiksen (S) oqaluttuarisaanermi kapitalinut taarnerusunut utoqqatsissuteqarnissamut piumassuseqarnerorpasippoq. Uani Naalakkersuisut Siulittaasuat, Múte B. Egede (IA) peqatigalugu Nuummi GUX-imi ilinniartut peqatigigaat takuneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut marluusut taakkua Danmarkip qanga Kalaallit Nunaannut atassuteqarsimanerata misissuataarnissaanut ataatsimiititaliamik pilersitsinissaq isumaqatigiissutigaat, aammallu Kalaallit Nunaanni inatsit tunngaviusoq pillugu isumalioqatigiissitaliap, ajornartorsiuterpassuaqareerluni, Kalaallit Nunaannut nammineertumut inatsimmut tunngaviusumut missingiut saqqummiuttussanngoraa.
CHRISTIAN KLINDT SØLBECK/RITZAU SCANPIX, 2022
Marlunngorneq ulloq 6. april 2021 Inatsisartunut qinersisoqarpoq – uani Nuummi timersortarfissuarmi Inussivimmi pisut takuneqarsinnaapput. Inatsisartunut qinersinermi Danmarkimi sumiiffinni nalinginnaasumik allakkatigut taasiviusartuni, allakkatigut taasisoqarsinnaavoq.
EMIL HELMS/RITZAU SCANPIX, 2021

Teknikkikkut ilusilersukkanik inuiaqatigiinni pingaarnersiunissamik misiliisarnerigaluit, assersuutigalugu Inuiaqatigiit aaqqissugaanerat pillugu iliuusissatut pilersaarut 2000-imeersoq aamma nuna tamakkerlugu pilersaarusiassatut missingersuutit naalakkersuinikkut isumaqatigiinnginnerit pissutigalugit saqqummiunneqaannartut atorsinnaanngitsutut nalilerneqartarput ilaannakuinnarmilluunniit timitalersorne­qartarlutik.

Teknikerit pilersaarusiaanni naalakkersuinikkullu oqallinnermi utikattumik oqaluuserineqartartut ilagaat pisortat ingerlassaasa annertussusaat. Pisortat inerlatsinerat isornartorsiorneqartarpoq inuiaqatigiinnut taama mikitigusunut annertuallaarnerarlugu – tamannalu Kalaallit Nunaata naalagaaffiit anginerit assigalugit tamanik ingerlatsilernissaanut anguniakkamut aporfiusarpoq, mikisunik ingerlatsineq pissutigalugu. Namminersortut annertunerusumik ingerlatsilernissaannik kissaateqarneq aamma mikisunik ingerlatsinerup aporfeqartittarpaa inuiaqatigiiaqqat 71-it qeqertarmiutut pissusilimmik ingerlanneqartariaqarnerat pissutigalugu. Ilaatigut inuiaqatigiiaqqat ima ikitsigisarput ingerlatsiniartumut ataasiinnarmulluunniit ikippallaarlutik.

Tamatumunnga taarsiullugu naalakkersuinikkut inuiaqatigiit immikkoortuini ataasiakkaani aaqqissuuseqqinnerit aallunneqartarput, aningaasaqarniarnikkut naammassisaqarnerunissaq, inuttut piginnaasat ineriartortinnissaat imaluunniit attaveqatigiinnikkut periarfissat nutarsarniarlugit. Aaqqissuusseqqinissamik pilersaarutit (soorlu aalisarneq pillugu) aaqqiilaarnertut inerneqartarput soqutigisaqaqatigiit nalunnginneqartut nutsoriinnerisa kinguneranik (aalisartitseqatigiiffiit angisuut avammut tuniniaanermut nunallu karsianut iluaqutaanerat; sinerissamut qanittumi aalisarnerup kulturitsinnik inoqarfinnillu attassisuunera; nunami tunisassiorfiit suliffissaqartitsinerat). Allat anguniagaannanngortarput qaffasissut, nukissaqartinneqanngitsut (soorlu tuluttut allamiut oqaasiinik siullertut oqaaseqarnissaq, ilinniartitaanikkut aaqqissuusseqqinnissaq). Corporate Social Responsibility (CSR) immikkuullarissoq tamakku tunuliaqutaralugit isigisariaqarpoq. Nunani allani CSR namminersortunit ingerlanneqartarpoq, tunisassianik kiffartuusinermillu piumaneqartunik tuniniaaginnaratik, kisiannili aamma inuiaqatigiinni naleqartitanik soqutiginnittuullutik tamanna pisisartunit piumasarineqarmat. Kalaallit Nunaanni CSR annertuumik pisortat suliffeqarfiutaannit ingerlataavoq. Suliassamik pisortanit suliakkiissutaasut suliarinerisa saniatigut, CSR aqqutigalugu ingerlatseqatigiiffiit piginnittaasa tulleriiaarinissaraluat imaluunniit siunertaminnik naammassinniniaraluarnerat suliariniarsarisarpaat.

Ineriartortitsinissamik takorluukkat angisuut siumukarunnaartarput, suliniutit piviusunngunngikkaangata (soorlu Alcoa­p alumiuniumik aatsitsiviliorniarnera aatsitassasiorfissarpassuillu allamiut aningaasaataannik tunngaveqartussat). Aaqqissuusseqqinniarnerit ilaat nunap immikkoortuini angorusutat pissutigalugit naallerneqartarput, ilaatigut alliartorfiusut ilaanni suna tamarmi Nuummi pissasoq aarleqqutigineqartarmat toqqaannanngitsumilluunniit, aningaasaliissutissat kikkut tamaasa iluarisaannik piumalluni, ima annertutigilersarmata ingerlatsinissaq imminut akilersinnaajunnaarluni. Piffissap ingerlanerani suliniutit piviusorsiunngitsut akisusimaqaat. Siunnersortit nalunaarusiarpassuaqaraluartut, innuttaasunik tusarniaanerpassuugaluartut allaffissornikkullu ullorpassuit atorlugit naalakkersuisoqarfinni piginneqatigiiffinnilu pisortanit pigineqartuni sulisoqartaraluartoq, naggataagut naalakkersuinikkut aalajangigassaavoq mittarfiliorneq imaluunniit aatsitassarsiorfik inuiaqatigiinnut iluaqutaassanersoq aserorsaataassanersorluunniit upperissanerlugu.

Taamatulli naalakkersuinikkut toqqagassaassaaq, nammineersinnaanerup imminullu ataqqinerup iluaqutissartai nalorninermit pissaanilissuillu uteriisernerinit naleqarnerunersut, Inatsit Tunngaviusussaq pillugu Isumalioqatigiissitat inatsisissamik siunnersuuteqarpata. Siullermik Isumalioqatigiissitat inatsisissanik marlunnik suliaqaqqusaagaluarput: ataaseq danskit Inatsisaata Tunngaviusup atuunnerata nalaani atorneqarsinnaasoq, allalu Kalaallit Nunaata namminersortup tunngavissaa. Tukattumik ingerlareernerup kingorna aallartisarniarnerlu kinertoq aqqusaareerlugu, isumalioqatigiissitami ilaasortat kinguaattooqqaqisut kingulleq kisiat suliassarilerpaat. Ilimagineqarporli tunngaviusumik inatsisissaq periarfissiisasoq assersuutigalugu Danmarkimik peqateqarneq »free associationitut« aaqqissuunneqassasoq. Taamaattoqassappat Danmarkimut isumaqatigiinniarnerit nutaat aallartisapput. Isumasiunerit naapertorlugit inuuniarnikkut atukkat ajorseriannginnissaat aalajangiissaaq.

Imminut napatinnissamik namminersulivinnissamillu anguniagaqarneq aaqqissuusseqqinnernut piviusunut aallaaviusimavoq, pingaartumik namminersornerunerup nalaani, aaqqiissutissat Kalaalllit Nunaanni pissutsinik aallaaveqarnissaasa oqarluartaarutigineqarnerata nalaani. Oqarluartaarnerit tamakku tunuliaqutaralugit inuusunnerit alloriarnerit tulliit qanoq ittuunissaannut nunani allani isumassarsiorput: Namminersornerunissamik kissateqarneq, pisinnaatitaaffiit, namminersorneq imminullu aqunneq aatsaat paasineqarsinnaapput, nunarsuarmi nunasiaataarukkiartuaarneq, nunat inoqqaavisa nunani tamalaani nikikkiartulernerat aamma atlantikup avannaani inuiaat allat Københavnimut attaveqaatit kipisimanerannik misilittagaqarnerat ilisimagaanni. Aningaasaqarnikkut imminut napatikkusunneq pillugu pilersaaruterujussuit taamaallaat nunani tamalaani ineriartornerup nassatarisaatut paasineqarsinnaapput – alloriarnerillu arlallit inuiaat nunallu allat misilittagaannik sunnigaalluni pisarput, nunat tamakku Kalaallit Nunaata Danmarkip ajornartorsiutaanit assigunerusunik ajornartorsiuteqarput. Tamakku namminersornerunermi namminersornerullu nalaani iluatsittumik Danmarkimik pinngitsuuisinaannginnerup annikinnerulernissaanik suliaqarsimanertut isigineqarsinnaapput, tassalu Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit kalaallisut aaqqiivigineqartariaqartut. Imminuinnaq isiginani avammulli isiginikkut.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.

  • Ulrik Pram Gad

    (in. 1973) Ph.d. aamma cand.scient.pol. Dansk Institut for Internationale Studier-imi ilisimatusartuuneq.