Peqqinneq – Peqqinneq oqimaaqatigiissitsinerlu

Eqqumiitsuliorluni assiliisartumut Jukke Rosing-imut anersaamut tunngasut kalaaliunermut ilisarnaataapput nukittuumik. Assimi kalaallit pinngortitaq ataasioqatigisarpaat, kisianni aamma silaannarmi qatasinnaaneq, taamaattoq nunamut attaveqarnertik annaanagu, takutinniarsaraa.
JUKKE ROSING, 2016

Peqqinnermut kalaallisut oqaaseq, peqqinneq, inissaminiittoqartoq aammalu ataqatigiittoqartoq, innersuussivoq. Amerlasuut peqqinnermut ataatsimut isiginnillutik paasinnittarput, naleqartitat soorlu assersuutigalugu tunuarsimaarneq, maniguunneq, nukittuffiit, ataqqinninneq aammalu inuup imminerminit anginerusut soriarsinnaanngikkai, assersuutigalugu Sila (isumaqartoq sila, ilisimasat aamma sianissuseq) aamma Pinngortitaq qitiusutut inissisimallutik.

Kingornuttakkat, uumassusilerineq, inuuniarnermi atugassarititaasut, ilinniartitaaneq, ineqarnermut tunngasut isertitaqarnerlu tunngavissaapput ilisimaneqarluartut, imminerminni aamma Kalaallit Nunaanni peqqinnissamut pingaaruteqartut. Kisianni innuttaasut peqqissusaasa kulturikkut naleqquttumik isigineqarnissaa isumannaarneqassappat, peqqinnerup atitunerusumik isiginissaa aamma taamatut pingaaruteqartigaaq. Tassami Peqqinneq aamma ataatsimoornermut, ilaqutariinnermut, avatangiisinut misilittakkanullu innersuussivoq. Peqqinnerup oqaatsitut atorneqarnera, taamaalilluni nunani killerni »peqqissuseq « »nappaatinut« sanilliullugu oqaluuserineqarnerusarluni, nalinginnaasumi nakorsaanermi peqqinnerup paasineqartarneraniit, allaaneruvoq.

Ataasiakkaanuttoqqaaneq peqqinnartoq pingaaruteqassappat, peqqinnerup paasineqartarnerata innuttaasut naleqartitaannut nukittuffiinullu naapertuunnissaa, aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq. Kalaallit peqqissutsimik paasinnittarnerisa iluanni inuttut ilivitsutut ajunnginnissaq pingaartinneqartarpoq, taamaalillunilu timi, tarneq anersaarlu oqimaaqatigiittussaallutik. Ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaanni peqqinnissap ilisimatusarfigineqarnerani timikkut eqqarsartaatsikkullu peqqissuseq imminnut ataqatigiittut eqqumaffigineqarnerulersimavoq, anersaakkut peqqissuseq taamatut annertutigisumik oqaasertalersorneqarani. Anersaakkut peqqissuseq Guutimut uppernermik innuttaasut utoqqaanerusut nassuiartarpaat, kisianni aamma anersaaq iliuutsip ilaatut, inuusaatsitut imaluunniit eqqarsartaatsitut, inuit imaluunniit ataatsimooqatigiit ilisarnaatigisinnaasaannut imaluunniit nassuiarneqarnerannut ilisarnaataasinnaalluni.

Pinngortitaq amerlasuut inuunerminni qitiutitamittut nassuiartarpaat. Pinngortitaq aallaaniarnikkut nerisassanik aallertarfiuvoq, aammalu pisanik piliffiusartoq. Pinngortitaq aamma nukissanik, eqqissisimanermik amerlasuut aallerfigisarpaat aammalu nukissaqaqqilerfigisarlugu. Aasaanerani sivisuumik ukiornissaanut peqqumaatissanik katersiviusarpoq. Pinngortitamut asanninneq, akuersaarneq ataqqinninnerlu inuup peqqissutut ilisarnaatigisinnaasaasa ilaattut naatsorsuutigineqartarpoq.

Kulturi oqaatsillu peqqinnissamut aalajangiisuulluinnartut ilagaat oqaatsit ilitsoqqussat atorlugit oqalunneq, inuup inuulluataarneranut aammalu inuulluataarnermut nappaammullu ersiutit oqaasertalersornissaannut periarfissaqarneranut pingaaruteqartorujussuuvoq. Oqaatsit Kalaallit Nunaanni peqqinnerup napparsimanerullu paasineqartarnerannut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarput.

Ilaqutariit, attaveqarfiit ataatsimooqatigiinnerlu peqqinnissamut pingaartitani qitiupput; ilaqutariit imminnut qanittuaraanerat nanertisimanermut misigissutsikkut illersuutaasinnaapput, aammalu ilaqutariit taamatullu qanimut atassuteqarfiit inuiaqatigiinni nukittoqutaapput aammalu innuttaasunut ataasiakkaanut isumalluutaallutik. Taamaattumik aamma suliniutissanik pitsaaliuisussanik peqqinnerulersitsisussanillu ineriartortitsinermi ilaqutariit tamakkerlugit eqqarsaatersuuteqarnermi ilanngunneqartarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq.

Najukkami naleqartitat nukittuffiillu illoqarfimmiit illoqarfimmut, illoqarfimmiit nunaqarfimmut kiisalu aamma nunaqarfimmiit nunaqarfimmut assigiinngitsuusinnaapput. Najukkani naleqartitat illoqarfimmi imaluunniit nunaqarfimmi pisartunut, ataatsimooqatigiinnermik misigititsisartunut aammalu innuttaasut akornanni anersaaqaqatigiilersitsisartunut, attuumassuteqarsinnaapput. Naleqartitat nukittuffiillu aamma sumiiffiup eqqaani pinngortitamut aammalu najukkami piniariarnissamut sammisaqarnissamullu periarfissaqarnermut tunngassuteqarsinnaapput.

Kalaalimerngit tassaapput, innuttaasut aperigaanni, nukissamiit vitamiininiillu annertunerusut. Pinngortitaq aammalu kalaalimerngit imminnut ataqatigiilluinnarput. Kalaaliminertorneq amerlasuut peqqinnartumik toqqaanertut isigisarpaat, aamma imaani uumasut miluumasut aalajangersimasut akornanni mingutsitsinermeersunik akoqartoqartoq mianersoqqusisoqaraluartoq. Kalaalimerngit misigissuserpassuarnut attuumassuteqarput aammalu kinaassuseqaqatigiilluni misigisitsisarluni, pissutigalugu allatnereqatigalugit amerlanertigut nuannarineqartarmat.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.

  • Christina Viskum Lykten Larsen

    (in. 1980) Ph.d. aamma cand.scient.soc. Kalaallit Nunaanni Inuttaasut peqqissusaannik ilisimatusarfimmi (SDU) ilisimatusartuuneq aamma pisortaq aamma Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisimatusarfimmi adjunktitut ilisimatusartuuneq, Peqqissutsimut Pinngortitamullu Ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik.

  • Ingelise Olesen

    (in. 1961) Ernisussiortoq, MSU. Innuttaasut Peqqissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermut ataqatigiissaarisoq, Statens Institut for Folkesundhed (SDU), Peqqissaanermik Pinngortitamillu ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik.