Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu

Inoqarfiit qeqertatut pissuseqarnerat innuttaasullu ikittunnguunerat, akit niuernermik tunngavilimmik illoqarfinni amerlanerni nunaqarfinnilu inuiaqatigiinnut pingaarutilinni ineriartorneq ajorput, pisiassanut aalajangersimasunut neqerooruteqartartoq ataasiinnaasarmat ikittuinnaallutilluunniit. Tamanna peqatigalugu inoqarfiit akornanni niueqatigiinneq killeqarpoq, niuerfittut inuiaqatigiit mikinerat nunamut namminermut niuerutissanik sanaartornissaq annikitsuinnarmik periarfissaalluni. Inoqarfiit akornanni imaatigut assartukkat 14%-iinnaraat, sinnerilu 86%-it toqqaannartumik Danmarkimiit nunanilluunniit allaniit apuuffissaminnut toqqaannartumik nassiunneqartarlutik. Aamma nunami namminermi timmisartukkut assartuineq killilerujussuuvoq. Tamakkua qaavisigut silap pissusaata assartuiniarneq ajornakusoortippaa.

Qeqertatut pissusilimmik ingerlatsinerup innuttaasullu ikittuinnaanerisa kinguneranik inuiaqatigiinnut pisarialinnik ingerlatsinermi akit ilumoortut atuutsikkuminaattarput. Taamaammat pisortat pisortalluunniit suliffeqarfiutaasa kiffartuussineq pilersuinerlu ilaatigut ingerlattarpaat, taamatut suliassat nunani Kalaallit Nunaannut assersuunneqartartuni namminersortunit ingerlanneqartartut. Tamanna pisortat ingerlataasa annertuneranut ilapittuutaavoq.

1979-imiit niueqateqarnermi amigartooruteqartoqartarpoq, 1989 eqqaassanngikkaanni.

Inuussutissarsiornikkut aaqqissuussineq suliffissaqarnerlu

2019-imi agguaqatigiissillugu qaammammut inuit nunatsinni najugaqartutut nalunaarsukkat 26.994-it suliffeqarsimapput. Suliffeqarfiit 3.987-iusimapput, taakkunanngalu affaasa missaat aalisarnermik piniarnermillu ingerlatsisut inummit ataatsimit ingerlanneqarlutik. Naleqarnerulersitsineq 2019-imi 32.405 mio. kr.-niusimavoq.

Inuussutissarsiornermi napasut sisamat

Oqaluttuarisaanermi massakkullu Kalaallit Nunaat aalisarnermit isertitanit napatinneqarpoq, avammut tunisat nalingisa 95 %-ii taakkunannga pisarlutik. Taamaammat akit allanngorarnerannit peqassusianillu sunnerneqarsinnaaneq qanittuararsuuvoq. 1980-ikkunnili inuussutissarsiornikkut isaatitsivissatullu allatigut suliniutit tapersersorneqarput. Kalaallit Nunaata siunissami aningaasaqarniarnera »inuussutissarsiornermi napasunit sisamanik« tunngaveqartussaatitaavoq tassaallutik, aalisarneq, savaateqarneq, piniarneq, aatsitassarsiorneq, takornariartitsineq aamma nunami inuussuutissarsiutit. Maannakkut aatsitassarsiorneq takornariartitsinerlu aningaasarsiornikkut suliffissaqartitsinikkullu killilimmik sunniuteqarput.

Ilisarnaataavoq pisortat, qeqertatut pissusilimmik ingerlatsisoqartariaqarnera pissutigalugu, napasunut tamanut akuummata, piginneqatigiiffiit pisortanit pigineqartut aamma ingerlatsiviit aqqutigalugit, tamatuma saniatigut inuussutissarsiornermut tapiissuteqartoqartarpoq aamma aallarnisaasunut. Pisortat ingerlatsinerat kiffartuussinerallu tassaavoq kommunini Namminersorlutillu Oqartussani atorfillit, ilaatigut ilinniartitaanermi, peqqinnissaqarfimmi, isumaginninnermi tekinikkikkullu ingerlatsivinni.

Aalisarneq, savaateqarneq piniarnerlu

Aalisarneq, aalisakkanik tunisassiorneq niueruteqarnerlu ataatsimut sammineqarput, inuussutissarsiummik ingerlatsisut nuimanerit, tamaat suliarisarmassuk – aalisarneq, aalisakkerineq, piseqqusaarineq tuniniaanerlu. Assersuutigalugu pisortat pigisaat Royal Greenland A/S, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annersaat, avataasiutinik sineriassortunillu aalisariuteqarpoq. Nunami aalisakkerivinnik 37-nik kitaani tunisassiorfeqarpoq. Tunisassiorfiit nunatta imartaani pisarineqarsinnaasunik suliaqartarput kinguppannik, qaleralinnik, saarullinnik, saattuanik nipisanillu (suaat) pingaarnertut tunisassiortarlutik. Kalaallit Nunaanni tunisassiorfiit saniatigut Royal Greenland aamma Canadami Tysklandimilu tunisassiorfinnik peqarpoq, aamma allaffinnik tuniniaaviusunik Canadami, Kinami, Japanimi europamilu nunani arlalinni.

Inuussutissarsiornermi tassani namminersortunit pigineqartoq annerpaaq tassaavoq Polar Seafood Greenland A/S, 1984-imi pilersinneqartoq kilisaatinik namminersortunit pigineqartunik usassaarussillutillu tuniniaassussisartutut. Polar Seafood Avannaani qaleraleriffimmik tunisassiorfeqarpoq, aalisartut tamaani najugallit tunissiffigisartagaannik, aamma pujooriviuteqarpoq kinguppanillu poortuivimmik Esbjergimi, Ruslandimi tunisassiorfimmik europamilu nunani arlalinni. Polar Raajat pigisaa Nuummi Aasiannilu tunisassiorfiuteqarpoq, taakku ataatsimut nunarsuarmi kinguppannik qalipaajakkanik annertunerpaamik tunisassiortuupput. Sinerissami qaleralinnik aalisartarneq eqqaassanngikkaanni tunisassiassat piginneqatigiiffiup nammineq kilisaataannit aalisarneqartarput.

Namminersortunik allanik kilisaataatileqatigiittoqarpoq aamma umiarsuaaraatillit arlallit kiisalu umiatsiaararsortut amerlasuut, namminersortullutik inuussutissarsiortutut nalunaarsukkat, sinerissamilu aalisarneqartartut nalingisa pingajorarterutaat sinnerlugu pisaqartartut. Qalerallit eqqarsaatigalugit umiatsiaararsortut tunineqartut nalingisa 60 %-ii tunisarpaat (2018).

Taamaalilluni aalisarnermi namminersortut 1.895-iupput, piniartutut savaatilittullu inuussutissarsiortut ikinnerullutik. Tassa Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit affaasa missaat aalisarnermik aalisakkerinermillu suliaqarput, taakkulu nalitunerulersitsinerup 18 %-iata missaa 2019-imi pilersissimavaat. Suliffissaqartitsineq aningaasarsiornerlu qiviaraanni nunatsinni amerlanerpaat tulleraat, annerpaajulluni pisortat ingerlatsinerat kiffartuussinerallu, pisortat suliffeqarfiutaat ilanngunnagit.

Kalaallit Nunaata aalisarfiusinnaasutut imartaa sinerissamiit 200 sømilinik avasitsigisumut isorartussuseqarpoq. Aalisarneq avataasiornermut sinerissamullu qanittumut (sinerissamiit 3 sømilitut avasitsigisumut) avitaavoq. Avataasiornermi pisarineqartut nalingisa 60 %-iisa missaat pisarineqartarput (2018), sinerissallu qanittuani 40 %-it missaat suliffissaqartitsinerpaajusut.

Avammut tunisat annertunersaat tunisassiaapput suliareqqinneqarsimanngitsut imaluunniit annikitsuinnarmik suliareqqinneqarsimasut. Assersuutigalugu kinguppaat qalipaajagaanngitsut kinguppannik avammut tunisanit nalingi 60 %-it missaanniipput, taamatullu qalerallit ilivitsut qerisut avammut tunisat nalingisa 80 %-iisa missaanniipput. Avammut tunisat taama annertutigisut suliareqqaarneqaratik tunineqartarnerannut pissutaavoq pisiniat suliarineqanngitsunik piserusuttarnerat, aamma nunani suliareqqiiviusartuni akissarsiat tunisassiornermilu aningaasarsiornikkutit appasinnerunerat. Tamatuma kinguneranik naleqalernerulersitsinerup ilarujussua Kalaallit Nunaata avataani pisarpoq. Kinguppaat avammut tunisat qalerallillu avataani pisarineqarlutik avammut tunineqartartut MSC-mik nalunaaqutsigaapput.

2019-imi inuit 4.400 missaat aalisarnermik, aalisakkerinermik taakkuninngalu tuniniaanermi suliaqarput (aalisartut piniartullu namminersortut ilanngullugit), inuussutissarsiullu taanna sulisut 16 %-iinik sulisitaqarluni.

16 %-iinik sulisitaqarluni. Kilisaatit avataasiutit amerlanersaat illoqarfinni annerni Nuummi, Maniitsumi, Sisimiuni, Aasianni Ilulissanilu angerlarsimaffeqarput. Pisamik ilaat illoqarfinni taakkunani tunisarpaat, pisalli annertuut Kalaallit Nuaanni tunineqaqqaaratik avammut tunineqartarput. Ukiuni arlalissuarni pingaartumik avataasiortuni aqumiunik naammattunik sulisussaqarniarneq ajornartorsiutaavoq, ilaatigut sivisuumik ilaquttat qimallugit avataaniittarnerit pissutigalugit. Taamaammat aqumiut ilarpassui Savalimmiuniit ikinnerusullu Islandimiit aggersuusarput. Nunatsinni inuttalersuinermut nalunaarummi nunaqavissut qanoq amerlatiginissaannik piumasaqaatit aalajangersagaapput: 2021-mi qaamiut 100 %-nissaat aqumiullu 60 %-iunissaat piumasaqaataavoq.

Sulisussaqarnermut inuiaqatigiillu aningaasarsiornerannut sinerissamut qanittumi aalisarnerup sunniutai allanngorarput, sumiiffiillu ilaanni pisassat tunisiffiusinnaasullu annikinnerat pissutigalugu sunniuteqarpiarani. Kinguppannik tunisisarneq pingaartumik illoqarfinni Nuummi, Sisimiuni, Aasianni Ilulissanilu annertuneruvoq, suliffissaqartitsinermullu illoqarfinni nunaqarfinnilu annertuumik sunniuteqarluni Ilulissat, Uummannap Upernaviullu pigisaanni.

Aalisarnerup saniatigut matumani aamma savaatillit piniartullu sammineqarput. 2019-imi Kujataani savaatillit 39-iupput piaqqisartunik 17.374-inik savaqarpoq. Naasorissaasunit taakkunannga sisamat nersussuaateqarput 2019-imi 300-t missaannik nersutaatilinnik. Tuttuutillit marluupput 1.600 missaannik uumasuutillit. Savat, savaaqqat nersussuillu amerlanersaat toqoraavimmi Neqi A/S-imi Narsami toqorarneqartarput, tassanilu aggorneqarlutillu suliareqqinneqartarput Kalaallit Nunaannut tunisassiarineqarlutik.

2019-imi piniartutut allagartallit 1.900-t missaanniipput. Piniartutut allagartaqassagaanni isertitat annertunersaasa piniarnermit aalisarnermillu pissarsiarineqartarnissaat piumasaqaataavoq. Piffissaq piniarfiusoq ukiullu qanoq ilinera apeqqutaatillugit piniartut ilarpassui aamma aalisartuusarput, ilaannullu aalisarneq pingaarnertut inuussutissarsiutaasarluni. Piniartut isertitagaat allanngorartorujussuupput. Aaffaasa missaat 2019-imi 150.000 kr.-nit inorlugit isertitaqarsimapput, pingajorarterutaat 200.000-it sinnerlugit isertitaqarsimallutik, taamaalillutillu sulisartut ilinniagaqarsimanngitsut isumaqatigiissutit naapertorlugit akissarsiaasa annertoqataannik annerusumillunniit isertitaqarsimallutik.

Aatsitassarsiorneq

Danskit naalagaaffiannut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq suliassaqarfiusimavoq pingaarutilik. Nunasiaateqarnerup nalaaniit 1979 tikillugu aatsitassarsiornerit arlaliusimapput, pingaarnerpaallutik Ivittuuni orsugiassiorfik, Qullissani aamarsuarsiorfik, Maarmorilimmilu marmorimik piaavik kingusinnerusukkullu aqerlumik Zinkimillu piaaffiulersoq kiisalu aqerlumik zinkimillu piiaavik Mestersvigimi tunumiittumi. Ivittuuni orsugiassiorfik tassaavoq aatsitassarsiorfinni 1979 tikillugu inuiaqatigiinnut piffissami sivisuumi aningaasarsironikkut iluaqutaanerpaajusimasoq. Tamatuma saniatigut aatsitassanik uuliamillu ujarlernissamut akuersissuteqartoqartarpoq.

Namminersornerulerneq sioqqullugu aatsitassarsiornermit isertitat tamarmik danskit naalagaaffiannut nakkartinneqartarput, Namminersornerullunili Oqartussaanerup eqqunneqarnerani Kalaallit Nunaat isertitat ilaannik pissarsisinnaalerpoq. Kalaallit danskillu namminersulernissaq pillugu ataatsimiititaliarsuata 2004-meersup isumaliutissiissummini immikkut isiginiagassat pingasut sammivai – taakkununnga ilaalluni aatsitassarsiorneq – nunami pissuussutinut oqartussaaneq namminersulernissaq pillugu isumaqatiginniarnerni Kalaallit kissaataanni qitiutinneqarmat. 2009-mi Namminersornerup atuutsinneqalernerani Namminersorlutik Oqartussat nunami pisuussutinik piginnittussaalerput, taamaalillutillu oqartussaaffigilerlugit atorsinnaalerlugillu. Namminersorneq pillugu isumaqatigissummut ilaavoq, isertitat ukiumut 75 mio.kr.-nit sinnerpatigit sinneruttut Namminersorlutik Oqartussat naalagaafiullu avittassagaat. Danskit naalagaaffiata pissarsiassai ataatsimut tapiissutini ilanngaatigineqartassapput. Aatsitassat pillugit aqutsineq 2010-mi nunatsinni ingerlanneqalerpoq.

Namminersulernerup ukiuini siullerni aatsitassarsiornerup aallartisarneqarnissaa pingaartinneqarpoq taamaalilluni namminersulivinissap aningaasalersorneqarnissaa qulakkeerumallugu. Naak ujarlernissamut akuersissutit arlallit tunniunneqaraluartut manna tikillugu aatsitassarsiorfiit ikittuinnat mikinerillu aallartinneqarsimapput, inuiaqatigiinnut annikitsuinnarmik aningaasarsiornikkut iluaqutaasunik. Naak Kalaallit Nunaat aatsitassanik annertuunik piumaneqartunillu akoqarluartunik peqaraluartoq, piiaanissami nunarsuarmi akit aporfiupput, silap pissusaa, attaveqaatitigullu atortorissaarutit amigarnerat, pilersitsiniarnermik ingerlatsinermillu akisoorujussuanngortitsisut. Tamakku saniatigut aatsitassarsiorfinni anginerpaanngorsinnaagaluartoq, Kuannersuarni Narsap eqqaaniittoq, uranimik akoqarami piaaffigineqarnerani avatangiisinut ulorianarsinnaasoq nunarsuarmilu politikkikkut aporfissalik, taamaalillunilu politikkikkut sammineqarluni.

Taamatulli nunatta imartaani uuliamik ujarlerneq politikikkut aporaaffinngorsinnaavoq. Cairn Energy-p 2010/11-mi Kalaallit Nunaata kitaata avataani qillerinera aningaasaliiffigineqarpoq 5 mia.kr.-nik. Tamatuma kingorna uuliamik ujarlerneq annikitsuinnaasimavoq, 2020-llu qiteqqunnerani uuliamik ujaasinerit arfineq marluk misissueqqaarnissamik akuersissutit ingerlanneqarput, misissueqqissaarnissamullu akuersissutit sisamaallutik. 2021-mi aasakkut Naalakkersuisut aalajangerput uuliamik ujarlerneq unitsinneqassasoq – tamaalillunilu uuliamik gassimillu piiaasinnaaneq aamma periarfissaajunnaarluni.

2019-imi inuit 93-it aatsitassarsiornermi sulisorineqarput, taakkunannga 33-it nunanit allaninngaanneersuupput. Aatsitassarsiornermut tunngasunik suliallit suliffillit 0,3 %-raat. Illoqarfinni ujarassiorfinni sulisut tassunga ilaatinneqarput.

2010-kkut ingerlaneranni naalakkersuinikkut paasineqariartulerpoq, aatsitassarsiorneq Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut nappataanut ilalissapput, taava aatsitassarsiorfiit arlaqarnerusut angisoorujussuillu ataatsikkut tunisassiornermikkut inuiaqatigiinnut sinneqaatorutaasumik sivisuumik ingerlanneqartariaqartut.

Takornariartitsineq

Inuussutissarsiornikkut assigiinngisitaarnerumik gerlataqalernissaq siunertaralugu ukiuni qulikkaani takornariaqarnerup inuussutissarsiutitut pingaarutilittut siuarsaavigineqarnissaa siunniunneqarpoq, takornariartitsinerlu arriitsumik annertusiartorsimavoq. 2019-imi nunanit allaniit timmisartorlutik inuit 87.000-it tikissimapput, affaasalu missingi suliffimmut atasumik tikissimapput, soorlu siunnersortitut, ilisimatusartutut, sivikitsumik peqqinnissaqarfimmut suliartortutut kiisalu takornariatut il.il. angalasimanissaat ilimagineqarluni. Umiarsuarnut takornariartaatinut ilaallutik 46.633-it tikissimapput, taakkualu ilaat timmisartorlutik nunatsinnut tikissimapput aallaqqillutillu, taamaammallu timmisartorlutik takornariarsimasut kisinneqarnerannut ilaallutik.

Massakkut takornarianit orninneqarnerpaajusartut tassaapput Ilulissat Kangiatalu sermia aamma Ammasallip pigisaa, Islandikkoortunik ulluinnarlutik takornarianik arlalinnik ttikinneqartartoq. Kalaallit Nunaanni takornariarfissatut piukkunnartut arlalippassuupput, orninneqarsinnaasunili arlalinni attaveqaatitigut periarfissat takornariaqarnerup ineriartortinnissaanut killilersuisuupput. Sumiiffiit taakku ilaat ullumikkut umiarsuarlutik takornarianit ilaatigut orninneqartarput.

Naak takornariartitsisarneq europap avannaani nunanut naleqqiullugu annikitsuararsuugaluartoq, suliffissaqartitsinermut iluaqutaalluni ukiumut suliffinnik unnuisarfinni neriniartarfinnilu 800-t missaanniittunik pilersitsiviuvoq (suliffiit 3 %-ii). Taakkunannga 227-it nunatta avataaneerput (2019). Unnuisut ilarpassui inuussutissarsiutiminnut atatillgu angalasuupput, aamma neriniartarfinnut isertartut ilarpassui nunaqavissuullutik.

Nunami inuussutissarsiutit

Nunami inuussutissarsiutitut ataatsimoortumik taaguuteqartinneqartut tassaapput Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit allat tamarmik taamaalillunilu assigiinngisitaartorpassuullutik. Matuma kingorna inuussutissarsiutit pingaarnerit eqqartorneqassapput.

Sanaartornermik suliaqartut tassaanerupput suliffeqarfiit namminersortut. Sanaartukkat amerlanersaat pisortanit aningaasalersugaapput, namminerlu pigisatut angerlarsimaffiit ikillutik. Tamatuma kinguneranik sanaartugassatut aningaasalersugassat amerlanertigut politikkikkut aalajangersagaasarput, ukiunilu kingullerni qulikkaani illoqarfiit annerit sanaartorfigineqarnerusutut ipput, Nuuk, Sisimiut, Ilulissat Qaqortorlu alliartortussatut toqqarneqarsimallutik. Assersuutigalugu 2010-miit 2019-imut innuttaasunut agguaqatigiisillugu Nuummi najugalik Upernavimminajugalimmut naleqqiulluni 15-eriaammik amerlanerusunik aningaasaliiffigineqarsimavoq aningaasaliiffigitissimavoq. Aningaasaliisarnerup inuiaqatigiiaqqani qeqertarmiutut pissusilinni aningaasalersuinerup nikerarner suliffeqarfinnut sanaartortunut aamma namminersortunut attakkuminaatsuuvoq. Tamanna pissutigalugu suliffeqarfiit sanaartornermik ingerlatallit ikiliartorput, 2019-imilu suliffeqarfiit 6,5 %-erivaat.

Ukiuni kingulliunerusuni pingaartumik Nuummi sanaartornersuaqarpoq minnerusumillu Sisimiuni Ilulissanilu, tamatumalu saniatigut Nuummi Ilulissanilu mittarfiit allilerneqarnerat, Qaqortumilu mittarfiliorneq ingerlanneqarlutik. Illoqarfinni taakkunani suliffissat amerlisimapput, akissarsiallu aammami sanaartornermi akit qaffassimallutik.

2019-imi inuit 2.024-it sanaartornermik suliaqarsimapput (suliffiit 7,5 %-ii), taakkunannga 1,954-it illoqarfinni sinnerilu 70-it nunaqarfinni. Sanaartorneq naleqalersitsisuni pingajuulluni 2019-imi naleqalersitat 12,6 %-iinik pilersitsiviuvoq.

Niuertunik pilersuineq niuertarfiillu inunnit 3.078-init suliffiupput (suliffissat 11 %-ii) naleqalersitallu 7,7 %-iinik pilersitsiviulluni. Illoqarfinni amerlanerni nunaqarfinnilu ataasiakkaani namminersortunik niuertoqarpoq, Kalaallit Nunaannilu niuertunik pilersuisut ataasiakkaajullutik. Niuertunik pilersuineq KNI A/S-imit, Pisiffik A/S-imit Kalaallit Nunaannilu Brugsenimit isumagineqarpoq.

Pisiffik A/S 1992-imi pisortat pigisaannit KNI-mit (Kalaallit Niuerfiat) pigineqarpoq, illoqarfinnilu annerni arfinilinni pisiniarfeqarluni. 2001-imi Pisiffik A/S namminersortunngortinneqarpoq, piginneqataassutsillu amerlanersaat Norgesgruppenimit niuertullu aningaasaateqarfiannit KFI-mit pigineqarput, piginneqatigiissutit 2015-imi danskit pigisaannit Dagrofa-mit pisiarigamikkit. 2001-miit Pisiffik niuertarfinnik immikkut niuerutilinnik pisiortorpoq, niuertarfiit aqqi atatiinnarlugit.

KNI A/S tamakkiisumik pisortanit pigineqarpoq, siunertaasalu pingaarnersaat tassaalluni inuiaqatigiit Kalaallit illoqarfinni nunaqarfinnilu pilersussallugit, imminut akilersinnaasumik niuerfiusinnaanngitsuni. KNI-p ataaniipput Polaroil, Pilersuisoq, KNI Engros, savanik toqoraavik Neqi A/S Narsamiittoq kiisalu nittartakkakkut pisinairfik Pisisa.gl. Polaroil kisermaassilluni uuliamik ikummatissanillu avataaniit pisiniartartuullunilu nuna tamakkerlugu pingaarnertut siammarterisuuvoq, inoqarfiillu tamakkipajaarlugit tankeqarfeqarluni. KNI Engros Pilersuisumut illoqarfiit nunaqarfiillu tamakkipajaarlugit niuertarfilimmut pingaarnertut pilersuisuuvoq, Namminersorlutillu Oqartussat sinnerlugit inoqarfinnik minnernik pilersuisussaatitaanermik aallussisuulluni. Niuertarfiit minnerit ingerlanneqarnerannut amigartoorutaasartut KNI-p niuertarfiinit annernit sinneqartoorutinit matussuserneqarnerusarput. Tamanna pissutigalugu Pilersuisoqarfinni akit, illoqarfinnut unammillerfiusunut amerlanernik niuertarfeqarfiusunut naleqqiullugit qaffasinnerupput. Tamakku saniatigut KNI-p allakkeriveqarneq, aningaaseriveqarneq, qulimiguullit mittarfii kiisalu umiarsualiviit illoqarfinni arlalinni nunaqarfinnilu, ingerlatseqatigiiffiit allat sinnerlugit ingerlatarai. Suliassat tamakku ilaasa naliginnaasumik niueqatigiinnermi atugasssarititaasut naapertorlugit isumagineqarunnanngimmata, Pilersuisoq Namminersorlutik Oqartussanit kiffartuussinissamut isumaqatigiissutit naapertorlugit inuiaqatigiinni suliassanik isumaginninnerminut akilerneqartarpoq.

Kalaallit Nunaanni Brugseni (KNB) 1991-imi pilersinneqarpoq, illoqarfinni arfineq pingasuni Brugsenit peqatigiiffiisa ataatsimoorfiattut. Brugseni 17-inik niuertarfiuteqarpoq. Illoqarfinni arfineq pingasuusuni Brugseni ilaasortanit qinerneqartartunik siulersuisoqarpoq.

Assartuineq assartukkanillu suliaqarneq inunnit 2.079-init suliffigineqarpoq (suliffiit 8,3%-ii), naleqalersitsinerup 10,5%-iannik pilersitsiviulluni. Tamatuma ilagai nunami assartuineq, imaatigut assartuineq, silaannakkut assartuineq kiisalu assartuinermut atasumik suliassat allat.

Nunami assartuineq, illoqarfiit annerit ilaanni kommunit bussiutaasa saniatigut, namminersortunit ingerlanneqarnerusarpoq. Nunami assartuinermi sulisorineqartut suliffiit 1,5 %-iisa missaanniipput.

Imaatigut assartuineq suliffillit 2 %-iinit suliffiuvoq. Pingaarnertut assartuisuuvoq Arctic Arctic Line A/S, pigisamitut Arctic Umiaq Line-tut pisortanit pigineqartoq, taanna inunnik kitaani sinerissap ilaani angallassisartuuvoq.

Silaannakkut assartuineq suliffiit 2,1 %-raat. Pingaarnertut assartuisuuvoq Air Greenland A/S, 2019-imiit tamakkiisumik Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartoq, siornatigullu Namminersorlutik Oqartussanit, danskit naalagaaffiannit SAS-imillu pigineqaraluartoq.

Assartuinermut atasumik ingerlatat sulisut 2,7 %-iinit suliffigineqarput, ilaatigut tassaallutik nassiussanik isumaginnittut, mekanikerit, amutsiviit il.il. Tamakku saniatigut Namminersorlutik Oqartussat pigisaat Mittarfeqarfeqarfiit (1988-imi pilersinneqartoq) timmisartunut suluusalinnut mittarfiit 13-it, qulimiguulinnut mittarfiit arfineq pingasut (illoqarfiunerusuni) kiisalu qulimiguullit miffigisartagaat 36-it ingerlappai, taamalillunilu inuussutissarsiutip taassuma ilaatut pingaarutilittut inissisimalluni.

Kiffartuussiviit allat tassaanerupput paasissutissiisarneq attaveqaqatigiinnerlu, 643-nik sulisulik sulisulik (sulisut 2,4 %-ii), allafissornikkut kiffartuussineq ikiorsiinerillu allat 437-init suliffigineqartut (sulisut 1,9 %-ii) kiisalu nukissiorneq imermillu pilersuineq 451-nit suliffigineqartoq (sulisut 1,7 %-ii). Kiffartuussinerit allat naleqalersitsinerup 20,1 %-ii pilersittarpai. Tusass (Tele Post Greenland) tassaavoq paasissutissiinermi attaveqatigiinnermilu suliallit pingaarnersaat, piginneqatigiiffik pisortanit pigineqartoq. Tusass A/S-ip allakkeriveqarneq, internet, mobilikkut allatigullu silaannakkut attaveqarneq isumagisaraa inuillu 400-t missaanniittut sulisoralugit. Kalaallit Nunaanni nukimmik imermillu pilersuineq pisortat pigisaannit Nukissiorfinnit sulisuinillu 400-t missaanniittunit isumagineqarpoq.

Pisortat ingerlatsivii kiffartuussiviilu nunatsinni suliffinni amerlanersaapput (sulisut amerlassusaat naapertorlugu), 2019-imi 11.238-it sulisorineqarlutik (sulisut 42 %-ii) taakkulu naleqalersitsinerup 28,7 %-ia pilersittarpaat. Pisortat tassaapput kommunit tallimaasut aamma Namminersorlutik Oqartussat, taakkulu isumagisaat tassaallutik allaffissorneq, peqqinnissaqarfik, ilinniartitaaneq, isumaginninneq, eqqartuussiveqarneq aamma illersornissaq. Eqqartuussiveqarneq illersornissarlu danskit naalagaaffiannit isumagineqarput. Pisortat ingerlatsineranni kiffartuussinerannilu isumaginninnermi ingerlatsiviit amerlanerpaanik sulisoqarput, suliffilinnit tamanit 16 %-iullutik, ilinniarfiit 9 %-iullutik, pisortatigoortumik allaffissorneq 8 %-iullutik peqqinnissaqarfillu 6 %-nik sulisoqarluni.

Suliffeqartarneq, suliffeqarneq suliffissaaleqinerlu

Agguaqatigiissillugu qaammammut sulisinnaassusillit 2019-imi 27.141-simaapput. Taakkunannga 25.754-t suliffeqarput, sinnerilu 1.387-it suliffissarsiortutut nalunaarsugaasimallutik. Inuiaqatigiinni sulisinnaasutut ukiullit (18-niit 65-inut) 36.552-iusimapput.

Sinneri 9.411-t suliffeqanngitsut inuiaqatigiinni sulisinnaassuseqartutut ukiulit sisamararterutigaat. Taakkunannga sisamararterutaasut siusinaartumik soraarnerussutisiaqarput, sulisinnaasutut ukiullit 6,5 %-ii. Tamanna ilaatigut pissuteqarpoq kommunit ilaasa piffissami aalajangersimasumi, sivisuumik suliffeqarsimanngitsut siusinaartumik soraarnerussutisialertimmatigit, suliffissaaleqisunut tapiissutit kommunit akilertarmatigit, siusinaarlutilli soraarnerussutisiaqartut namminersornerusunit/namminersorlutik oqartussanit aningaasalersugaallutik. 2015-imiit aningaasartuutit Namminersorlutik Oqartussat kommunillu avittalerpaat.

Inuit innarluutillit aamma erninermut atatillugu sulinngiffeqartut, sulisinnaassusillit suliffeqanngitsut tallimariaatigaat, taakku amerlaqatigiipajaarput.

Sinneri 3.000-it sinnilaarlugit amerlassusillit sulisinnaassusillit suliffeqanngillat, ilinniartuunatik. Taakkunannga 18-iniit 25-nut ukiullit 2.000-it missaanniipput. Taakku oqaatigineqartarput, isumaginninnikkut aningaasaqarnikkullu ulorianartorsiortutut isigineqarlutik. Misissueqqissaarnerit arlallit takutippaat sivisuumik suliffeqarsimanngikkaanni ilinniagaqanngikkaanniluunniit, inuunermi kingusinnerusukkut imminut pilersorsinnaaneq ajornakusoortartoq.

18-iniit 65-inut ukiullit akornanni 2019-imi suliffeqartarneq nuna tamakkerlugu 70,5 %-iusimavoq. Kommunit akornanni assigiinngissuteqartoqarpoq, suliffeqartartut Qeqqata Kommuniani qaffasinnerulluni 72,9 %-iusimasoq, Kommune Kujallermilu appasinnerpaajulluni 64,4 %-iusimalluni.

Suliffeqartarneq 2014-imiit qaffakkiartorsimavoq. Suliffissarsiortutut nalunaarsuiffimmiilissagaanni piumasaqaataavoq innuttaasoq suliffissarsiuussisarfimmut suliffissarsiorluni saaffiginnissimassasoq, qaammammilu tassani siusinnerusukkut suliffissaaleqisutut nalunaarsimannginnissaq.

2020-mi suliffissaaleqisut amerlassusaat Kalaallit Nunaannut assersuunneqartartuni suliffissaaleqisunut assinguvoq, assersuutigalugu nunani avannaamiusut taaneqartartuni. Tamanna ilutigalugu ilinniarsimasunik sulisussaqarneq assut amigaataavoq, taamaattumillu sulisussanik tikisitsisarneq annertulluni. Suliffillit 12 %-ii nunatta avataani inunngorsimasuupput. Suliffissaaleqisut 5,1 %-iusut innuttaasullu sulisinnaassusilittut ukiullit sisamararterutaasa suliffeqarnerup avataaniittuunerat kiisalu avataaniit sulisussanik pisariaqartitsinerup takutippaa, suliffeqartarneq allatut aaqqissuuttariaqartoq aamma minnerunngitsumik ilinniarsimassutsip qaffattariaqarnera.

Paasissutissat allat

• Illulioriaaseq
• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Ineqarfiit
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Attaveqaatit
• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Kommunerujussuit tallimat
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.