Inuit qangaaniilli nipilersuutaat qilaat suli atorneqarpoq, qanga katersanit immiussani pigineqarluni nutaamillu nipilersukkanut allanut ilaatillugu atorneqartarluni. Qangaanit arfanniat nipilersuutit eqqussatik atorlugit nipilersortalermatali tamakku nutaat kalaallit ileqquinut akuutinneqartalerput. Inuit qangaaniilli nipilersuutaat qilaat suli atorneqarpoq, qanga katersanit immiussani pigineqarluni nutaamillu nipilersukkanut allanut ilaatillugu atorneqartarluni. Qangaanit arfanniat nipilersuutit eqqussatik atorlugit nipilersortalermatali tamakku nutaat kalaallit ileqquinut akuutinneqartalerput.
Nipilersornerup oqaluttuassartaani tamanna ilaatigut takuneqarsinnaavoq 1970-ikkunnit Sumikkut nipilersugaanni taavalu Tarraap rapperluni erinarsugaani.
Erinarsoqatigiit tussiarnerlu
Hans Egedep qatanngutigiinniallu kingorna erinarsoqatigiinneq kalaallit nipilersornikkut kulturiannut ilaalerpoq. Ajoqersuiartortut protestantiupput, erinarsoriaaserlu atugaat kalaallinit ilaarneqarluni kalaallit tussiusiornerini atorneqalerluni.
1800-kkut qiteqqunnerani tussiusiortut, soorlu Rasmus Berthelsen, namminerisaminnik ullumimut suli tussiarnerup erinarsornerullu silarsuaani pingaartinneqartunik tussiusiortalerput inuiaassuserlu pillugu erinarsuusiortarlutik. Berthelsenip erinniorlugulu taalliaa Guuterput Qutsinnermiu juullikkunni pingaartinneqartaqaaq, assersuutaalluni arriitsumik inuttoorluni erinnersaarneq kalaallit erinarsoriaasianni ilisarnaataalluartoq.
Oqaluffimmi ileqquuvoq tulleerluni tussiartarneq, tassani ilagiit tussiarnerminni tussiutit atortarpaat tulleertorsuullutik. Naak ullumi tamanna qaqutigoorneruleraluartoq tulleertarneq inuiattut kulturimut pingaaruteqartuuvoq, ullumikkullu erinarsoqatigiit arlallit immiussisarput maani nunanilu allani angalaarlutik tusarnaartitsisarlutik.
Vaigat
Vaigatimi nipilersoriaaseq ilisimaneqarluartoq sorsunnersuup kingulliup nalaanit amerikamiut coutry & westernimik nipilersoriaasiannit isumassarsiorfigineqarluni ingerlanneqalerpoq. Erinnat ilaat assilillugit kalaallisuunngortillugit ilaarneqartarput. Nipilersoriaaseq Vaigatimi Nuussuup Qeqertarsuullu akornanni atorneqartoq Qullissanut attuumassuteqarpoq, tassani ingerlanneqarlunilu aallartinneqarami.
1950-ikkunni tusarsaalerpoq nipilersoqatigiit Jens Hendriksen siuttoralugu nipilersortalermata, nipi ilisarnaataat tassaalluni hawaii-guitarimit ataasiakkaarpalaaq nipilersoqatigiinnut ilisarnaataalluartoq.
Qullissat 1972-imi matuneqarmat nipilersoriaaseq politikkikkut sunniuteqalerpoq matusinermut isornartorsiuinermik eqqaasitsissutaalluni, naak siornatigut aliikkusersoqatigiinnerni qitinnernilu atorneqaraluarluni.
Rock’n’roll
1960-ikkut ingerlanerani rock’n’roll Nunatsinnut apuuppoq. Nipilersortartut arlalialunnguupput ilaatigut Nuummi unamminerni peqataasartut. Ilisimaneqarnersaraat The Eskimos Nuummi Aleqap Kaffebariani taavalu katersortarfimmi nipilersortartut. Saqqummersitsivik Grønlands Indkøbsrings Pladeselskab Kajak aqqutigalugu 1966-imi nuutinik marlunnik saqqummersitsipput. Nipilersoqatigiit Barselaj Danielsen (guitarertoq erinarsortorlu) taavalu Peter O. Petersen (tumerparpaartoq) patajaannerusutut inuttarai. Nipilersoqatigiit unipput Danielsen Danmarkimut ilinniariartorluni aallarmat.
The Eskimos qallunaatut tuluttullu erinarsortarput atortagaat nunani allani nipilersortartut atortagaannut assingullutik, saniatigut kalattuut rockimi nipilersuutit atorlugit nipilersortarlugit, aamma namminneq ataasiakkaanik sanaaqarlutik.
1960-ikkunni nipilersortartut allat rockerneq aallunneruaat.
Sume kalaalinngorsaanerlu
Namminersornerulernissap 1970-ikkunni eqqartorneqalernerani nipilersoqatigiit Sume nipilersornikkut siuttuupput. Malik Høegh Per Berthelsenilu nuimanersaralugit nuussuaq Sumut 1973-imi saqqummersippaat. Nipilersugaat rockit kalaallisut taallallit kalaallillu kulturiannik oqaluttuartuusut nuannarineqaqaat, inuillu ilisarnaataannik imaqarmata alutorineqarlutik. Taamattaaq taallat ilaat danskit sunniutaannik isornartorsiuisuupput. Nipilersoriaasiat nunarsuarmioqatigiit nipilersoriaasiat atorlugu nipilersorneq suli ullumi kingornunneqarluni allanit ingerlanneqarpoq.
Sumikkut nuusiaat marluk siulliit nuusiorfik socialistiskiusoq nunasiaateqarniarnermillu akerliusut nuusiortitsisarfiat DEMOS suleqatigalugu saqqummersinneqarput, kingornalu 1970-ikkunni aamma Rasmus Lyberthip nuusiaa Erningâ (1975), taavalu Juaakap nuusiaa Kalaaleqatikka aamma tassani saqqummersinneqarlutik, naak nipilersoriaasiat folkemusikkimut eqqaanarnerugaluartoq.
Socialistit nunasiaateqarnermullu isornartorsiuisut periaasiat Sumikkut ingerlataat allanit ingerlateqqinneqarpoq, soorlu Inneruulat Piitsukkullu taamaaliortut. 1980-ikkut qiteqqunneranni Zikazakkut taavalu Ole Kristiansen tusaamaneqarnerpaanut ilanngupput nuusiaat pisiariumaneqartaqalutik, soorlu Miki Goes to Nuussuaq (1986) taavalu Isimiit Iikkamut (1989). Taakku isummat aporaaffiusinnaasut pinerunagit ulluinnarpalaarnerusunik imalinnik taallartaqarput. Taamaakkaluartoq imarisaat kalaallit inuunerannit aallaaveqarput, kalaallisut taallaqarlutik kalaallillu ilisarnaataannik atuillutik oqaluttuaataannit aallerfillit.
Tamanut nipilersuutit taavalu arnanit siuttullit
1970-ikkunni 1980-ikkunnilu rockimik nipilersortartut arnartaqanngillat, kisianni Vaigatimik nipilersortut taavalu popiunerusumik nipilersortartut arnanik erinarsortoqartarput, soorlu Birthe Olsenip 1980-ikkunni anini Per Berthelsen ilaatigut erinarsoqatigisaraa.
1990-ikkunni arnat malunnarnerulerput, siullermik eqqaaneqarsinnaallutik nipilersoqatigiit Mariina, tassani Mariina Schmidt siuttuulluni erinarsortuusoq. Hans Lange peqatigalugu nuussuaq nuannarineqarluartoq Utaqqivunga 1992-imi saqqummersippaat. Nina Kreutzmann Jørgensenip Julie Berthelsen peqatigalugu nuussuaq meeqqanoortoq Arnajaraq 1997-imi saqqummersippaa. Ninap sunniuteqarnera annertuninngorpoq nipilersoqatigiinni Qullerni 1990-ikkut naajartornerani erinarsortuusarnini aallarnerfigalugu.
Ullumikkut arnat pop-imi erinarsortartut tusaamaneqarnerit ilagaat Kimmernaq Kjeldsen, Tupaarnaq Mathiassen, Nina Kreutzmann Jørgensen taavalu Julie Berthelsen.
Rap
Rap nunatsinni tusaamaneqarnerulerpoq Nuuk Possekkut 1990-ikkunni aallartimmata. Nipilersoqatigiit kalaallisut, danskisut tuluttullu erinarsortarput. 2003-mi nipilersoqatigiit Prussic imminnut aallaavigalutik sumiginnagaaneq pillugu isornartorsiuillutik erinarsortarput. Tamatuma kingorna rappertartut amerliartuinnavipput takussaaleraluttuinnarlutik.
2016-imi rappertarneq takussaaqqinnerulerpoq Josef Tarrak-Petrussen ilaatigut erinniamini Tupilammi Mariinap erinniaa taalliaalu akuutillugit danskit nunatsinni sunniutigisimasaannik isornartorsiuigami, danskillu immikkoortitsillutik tusaamasarsorneq tunngavigalugu periaasiat isornartorsiorlugu erinarsorluni.
Ullumikkut nipilersorneq
Sumikkut kingorna nipilersorneq nunatsinni pissutsinut sammiveqarneruvoq taallat kalaallisut erinarsorneqarlutillu nunatsinnut tunngasunik imaqarnerugamik. Taamaattoq nipilersortartut erinarsortartullu ataasiakkaat Nunatta avataani maluginiarneqartarput, soorlu Sume, taavalu Rasmus Lyberth. Taakku saniatigut Angu Motzfeldt, Simon Lynge, Nive Nielsen, Nanook taavalu Small Time Giants Danmarkimi nunanilu allani maluginiarneqartarput.
2010-p kingorna nipilersortarneq elektroniskiusoq malunnarsiartuinnartumik atorneqalerpoq, tassani Uyarakq aamma rapperluni, taavalu Da Bartali Crew nuannarineqarluarlutik nipilersortaramik. Nipilersoqatigiit pop-rockimik aallussisut Inuk nuannarineqarluarpoq, nuusiaallu aamma tunisaalluarluni.
Nipilersornermi saqqummersitsiviit
1970-ikkunni Nunatsinni immiussisarfinnik pilersitsisoqarnissaa kissaatigineqartalerpoq. 1976-imi immiussisarfik ULO aallartikkami siuttunngorpoq, kingornalu allanik aallartitsisoqartalerluni. Saqqummersinneqartut pisiariumaneqarnerpaat 10.000-it sinnerlugit tunineqartarput.
Amerlanerpaagamik 1990-ikkunni immiussisarfiit tallimaapput. Taamaasinerani pisiniarfiit quiini pisiarineqanngitsut amerliartorput, inerteqqutaasumik internetikkut nammineq kopeerisinnaanngornerup kingunerisaanik. 2021-mi immiussisarfinni kiserngoruttuuvoq Atlantic Music 1990-imi Ejvind Elsnerimik ammarneqartoq. Suliffeqarfik ingerlasinnaasimavoq immiussisarnermi saniatigut nipilersuutinik tuniniaalluni, attartortitsisarluni festivalinillu aaqqissuisarami.
Aallaqqaammut immiussisarfiit immiussillutik saqqummersitsillutillu suna tamaat isumagisarpaat. Immiussisussat angalaneri, ineqarneri kaasarfimmiussaqarnerilu isumagineqartarput, akisussaaffigineqartunut ilaallutik nittarsaassineq, tuniniaaneq, saqqummersitassallu saqqaasa suliarinerat naqitinnerallu ilanngullugit. 2020-mi pisiariumaneqarnerpaaq 3.000-nngorlugu tunineqarmat Atlantic Musicip taamaallaat immiussamik siaruarterineq isumagivaa. Immiussisarneq sivikinninngorsimavoq, nipilersortartullu amerlanerit namminneq aningaasalersueqataallutik immiussillutillu saqqummersitsisarput. Immiussiffiusinnaasut ikileriarmata 2010-p missaaniilli nipilersortartut namminneq immiussisalerput. 2020-mi saqqummersitat 24-t akornanni 16-it nammineq immiussaapput.
Digitatiseeriinermut ikaarsaariarnerup arriikujuttumik ingerlanera pissuteqarpoq inuit pisisinnaasut ikippallaarneri. Saqqummersinneqartut cd-t 1000-it aningaasanngorlugit nalingisa assinginik pissarsissutigissagukkit saqqummersitaq 50.000-eriarluni aaneqarsimassaaq imaluunniit 2 mio.-neriarluni tusarnaarneqarsimassalluni. Taamaammat kalaallisut nipilersukkat internetikkut aaneqarsinnaasut amerlanngillat. Nipilersortartut nuannarineqarnerpaat amerlanngitsut inuussutissarsiutigalugu nipilersortartuusinnaapput tusarnaartitsisarnermikkut.
Paasissutissat allat
- Qilaatersorneq inngernerlu
- Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
- Kalattuut
- Oqaatsit
- Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
- Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
- Tusagassiorfiit
- Isiginnaartitsineq qitinnerlu
- Ileqqut oqaluttuallu
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.