Oqaatsit

Kalaallit oqaasii Inuit oqaasiinut ilaapput. Inuit oqaasii issittormiunit kitaani Alaskami, Siberiap kangiani, Canadami taavalu Kalaallit Nunaanni atorneqarput. Inuit oqaasii nunami 4000 km-iusumi siammarsimallutik atorneqarput, taamaakkaluartorlu sananeqaatimikkut, ilutsimikkut nipitigullu annertuumik assigiissuseqarlutik. Inuit oqaasii inunnit 100.000-init atorneqarput, taakkulu affaat kalaallisut oqalullutik.

Kalaallit oqaasii nunatsinni pisortatigoortumik oqaasiupput, danskillu oqaasii pisortani atorneqarsinnaallutik. Pisortaqarfiit namminersortullu minnerpaamik qulinik sulisullit oqaatsit atorneqarnissaannut malittarisassiortussaatitaapput.

Oqaatsinut politikkimut inatsit kingulleq 19. maj 2010 atuutilersinneqarpoq. Inatsimmi siunertaavoq oqaatsit pillugit sinaakkusiinissaq, tamallu oqaatsitigut peqataatinneqarnissaat. Kalaallit oqaasii inaarsagaallutik inuiaqatigiinni attassisutut atorneqarnissaat siunertaavoq, taavalu patajaallisarneqarnermikkut inunnguuseralugu taavalu aappaattut oqaaserinissaannut inerisarneqassallutik. Taamattaaq oqaatsinut politikkeqarnerup oqaatsitigut akimmiffiusinnaasut nungusassavai oqaatsinillu ilinniarsinnaaneq ineriartortillugu.

Oqaasiliortut kalaallit oqaasiisa ineriartortinneqarnerat malinnaaffigisussaavaa, taavalu oqaasilioriaatsit nutaat oqaasersiallu katersorlugit taaguusersuutit akuerisartussaavaat.

Sumiorpaluutit pingasut

Nunatsinni sumiorpaluutit pingaarnerit pingasuusut: kitaamiusut, avanersuarmiusut tunumiusullu, assigiinngialupput. Illoqarfiit nunaqarfiillu tamarmik immikkuullarissuseqarlutik sumiorpaluuteqarput, atuisunilu tusaaneq ajornarneq ajorpoq suminngaanneernersut.

Sumiorpaluutit qanorluunniit atorneqarsinnaapput inatsisiliuunneqaratillu, kisianni allassagaanni qitiusumik allattaaseq atorneqartussaavoq inatsisaalu atorneqarlutik. Taamaakkaluartoq inuit ilaat attaveqaqatigiittarfikkut namminneq sumiorpaluutertik atorlugu allattarput.

1900-kkut qiteqqunnerata tungaanut oqaatsinik atuineq

Hans Egedep 1721-mi tikinneranit 1950-ip tungaanut inuit tamangajammik kalaallisut oqaluttarput, aamma ajoqersuiartortut. Ajoqersuiartortut upperisaminni oqaatsit kalaallisuunngortippaat oqaasilerissullu siulleq Poul Egedemit 1750-imi saqqummersinneqarluni.

Ajoqit ilinniarfiini Nuummi Ilulissanilu 1847-mi 1848-milu pilersinneqartuni atuartitsineq kalaallit oqaasii atorlugit ingerlanneqarpoq. Danskit oqaasii ilinniagassanut ilaapput, 1860-imilu sapaatip akunneranut akunnerni tallimani ilinniartarpaat.

Samuel Kleinschmidtip 1851-imi kalaallisut oqaasilerissutit morfologi aallaavigalugu aaqqissuussat saqqummersippai. Saniatigut allattaasissaq ineriartortippaa 1973 tikillugu atorneqartoq. Allattaasitoqqamit allattaasitaamut ikaarsaarneq ajornaatsumik pivoq, sulili ilaatigut allattaasitoqqamit kingornussat takussaasarput, soorlu inuit aqqini. Allattaasitaaq nipit aallaavigalugit suliaavoq, nipit allattaaserlu taamaalillutik imminnut qaninnerullutik.

1900-kkut aallartinneranni 1950-ip tungaanut kalaallit atuakkiortut kalaallisut allattarput, kalaallisullu atuakkiaq siulleq, Singnagtugaq, Mathias Storchip atuakkiaa 1914-imi saqqummersinneqarpoq.

1950-imit 1970-ikkut ingerlalernerannut oqaatsinik atuineq

1950-kkunnit inuiaqatigiinni qallunaanngorsaaneq annertuumik atuutilerpoq. Ilinniartitsisussanik kalaallinik ilinniutissanillu kalaallisuunik amigaateqartoqarmat ilinniaqqinnissamut ingerlaqqissinnaajumalluni qallunaatut paasisinnaanissaq pisariaqarneruleriartorpoq. Atuarfiup inatsisaani 1967-imi atuutilersumi kalaallisut atuarnerup 3. klassemut kinguartinneqarsinnaanera periarfissanngortinneqarpoq.

1960-ikkut ingerlanerani Danmarkimi atuarfik sannaatigut assigineqaleraluttuinnarpoq. 6. klassep kingorna kalaaliaqqat Danmarkimut ukioq ataaseq atuariartortinneqartalerput danskisut ilikkalertortinniarlugit. Ukiut tamakkua meeraasimasut danskisut oqaluttarput ajornartorsiutiginagu, kisiannili aamma amerlasuut kalaallisut allassinnaanerannik ajornerulersitsivoq.

1970-ikkunnit ullumimut oqaatsinik atuineq

Namminersornerulernerup eqqunneqarnerani oqaatsit pillugit politikki allannguuteqangaatsiarpoq. Inatsimmi aalajangersarneqarpoq kalaallit oqaasii pingaarnersaasut, taavalu danskit oqaasii sukumiisumik ilinniartitsissutigineqartassasut. Kalaallit danskillu oqaasii tamani atorneqarsinnaassapput. Kalaallit oqaasiisa nukittorsarneqarnissaat atuarfimmut inatsimmi 1979-imi atuutilersumi qulakkeerniarneqarpoq, taamatullu 1. klassemit kalaallisut atuartitsisussaatitaaneq eqqunneqarluni, danskit oqaasii takornartat oqaasiisut siullertut inissinneqarlutik. Danskit oqaasii takornartat oqaasiisut atuartitsissutigineqartalerpoq 4. klasse aallarnerfigalugu, tuluttut oqaatsit 7. klassemit.

Kalaallisut atuartitsinerup pingaarninngortinneqarnera kalaallisut oqaasilinnut pitsannguutaavoq. Misissuinerit 1999-imeersut takutippaat innuttaasut 69,1 %-ii kalaallisut oqaluttut, 15 % marluinnik oqaaseqartuusut (kalaallisut qallunaatullu), taavalu 15 % danskisuinnaq oqaluttut. 14-init 17-inut ukiullit oqaasiinik misissuisittsinerup 2003-meersup takutippaa 94,6 %-it kalaallisut oqalussinnaasut, taavalu 73,3 %-it danskisut oqalussinnaallutik. Misissuinerni taakkunani aperineqartut namminneq akisarsimapput. Allatulaaq paasiniaraanni kisitsisit allaalaarsinnaagaluartut erseqqippoq kalaallit amerliartuinnartut kalaallisut danskisullu oqalussinnaalersimasut.

2001-imi Qaqortumi misissuisitsisoqarpoq, tassani 1959-imi inunngorsimasut, taavalu 1982-imi 1983-imilu inunngorsimasut sanilliunneqarlutik. Siulliit qallunaanngorsagaanerup nalaani inunngorsimapput kingulliillu kalaalinngorsaanerup nalaani inunngorsimallutik. Misissuinerup takutippaa qallunaanngorsaanerup nalaani inunngortut marluinnik oqaaseqartuusut, kisiannili kalaallisut eqqortumik allannissamut ilikkavissimanngitsut. Kalaalinngorsaanerup nalaani inuusut kalaallisut oqaasiliunerupput, amerlasuullu danskisut oqaluppiarsinnaanngillat.

Oqaatsit ilinniartitaanerlu

Kalaallisuinnaq oqaluttunut amerliartuinnartunut ilinniaqqinnissamut periarfissat annikilliartortarput, tassami meeqqat atuarfianni kalaallisut atuartitsineq ingerlanneqartartoq ilinniaqqiffiusunik amerlanertigut danskit oqaasii atorlugit ilinniartitsisoqartarpoq.

Ilinniarnertuunngorniarfinni atuartitsineq qallunaatut ingerlasarpoq ilinniaqqiffiusunilu amerlanerni danskit oqaasiinik piginnaasaqarnissaq pisariaqartarpoq. Tamatumunnga pissutaasut arlaqarput, tassa kalaallisut ilinniartitsisinnaasut amigaataapput, atuartitsissutit danskisut allassimasarput faginilu arlaqartuni taaguutit arlallit suli kalaallisuumut nutsigaanngillat.

Ilinniaqqiffiusut marlussuit kisimik danskisut oqaatsinik atuinissamik piumasaqaateqanngillat, tassa Sanaartornermik Ilinniarfik, taavalu Perorsaanermut Ilinniarfik.

Ilisimatusarfimmi ilinniartitsineq annertunerusumik danskisut ingerlanneqartarpoq, ilinniartitsisulli kalaallisut oqa­lussinnaagunik kalaallisut atuartitsisin­naapput.

Allaffissornermi oqaatsit

Naak oqaatsit pillugit inatsimmi 2010-meersumi kalaallit oqaasii pisortatigoortumik atorneqartussatut oqariartuutigineqaraluartoq danskit oqaasii allaffissornermi annertuumik atorneqarput.

Inatsisartut suleriaatsiminnik aalajangersagaanni allassimavoq isumaqatigiinniarnerni kalaallisut ingerlassasut, kisiannili Inatsisartunut Naalakkersuisunullu ilaasortat kalaallisut oqalussinnaanngitsut danskisut oqalussinnaasut, kalaallisuumullu nutserneqassasut. Takussutissat tamarmik kalaallisuumut danskisuumullu nutserneqartarput. Taamaammat nutserisut amerlapput, ilaatigullu kalaallist ilinniarluarsimasut suliamit saniatigut aamma nutserisinneqartarlutik.

Annertuumik nutserineq atorneqartillugu nutserisut oqaatsinik ineriartortitsisuupput. Ajoraluartumillu amerlasuutigut itinerusumik fagini taaguutit ilisimasanngilaat, taamaalineranilu nutsikkat ilaannakuulersarput paatsuunganermik kinguneqartitsilersinnaasut. Oqaasiliortut Oqaasiliorfillu misissuisuupput kalaallillu oqaasiinik ineriartortitsisuullutik.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Atuakkiorneq
• Pilersaarutit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Tusagassiorfiit
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.