Nuna sermip nassataannik unerarfigineqarsimasoq tasiararpassualik kuunnguarpassualillu. KIRSTEN S. CHRISTOFFERSEN, 2021

Imeq tarajuunngitsoq

Nunap isikkua sinerissap qanittuani takussaasartoq taserpassualik aammalu kangerlummut kuuttunik kuuppassualik. Uani sumiiffik Kalaallit Nunaata kitaani Kangerlussuup eqqaaniittoq.
BO ELBERLING, 2016

Kalaallit Nunaat annertoorujussuarmik imermik tarajuunngitsumik imeqarpoq. Imeq innaniit kuuppoq, tatsini, tasinngortani tatsinilu katersuulluni naggataatigullu imaanut kuulluni. Kuuit paavi aappaluttumik, kajortumik erseqqissumillu imeqartut, ukioq kaajallallugu imerujussuarmik imaanut kuutsitsisarput. Aasakkut serminit iigartartunit amerlasuunit aattut aammalu ukioq kaajallallugu sialuit nittaallallu toqqaannartumik pissutaasarput. Qooqquni narsaamanernilu piffissap ingerlanerani kuuit imminnut atasut pilersimapput, tamaani sialuit nittaallallu aamma aalluni iminnguuttoq kuunnguarni minnerusuni katersuuttarpoq, kuunni anginerusuni imaanut kuuttartuni katersuuteqqittarluni.

Kuuit kuunnguillu amerlasuut sumiiffiit imeqartut uninnganerusut aqqusaarlugit kuuttarput aammalu tamatuma ingerlanerani imeq tarajuunngitsoq aallaavigalugu pinngortitap ataqatigiinneri arlallit ilusinitsittarlugit. Taakkunani ilaapput tasinnguit, tatsit aamma kuuit tinupaneri, tamarmik immikkut tigussaasunisannaanni pissutsini ilisarnaatillit, aamma naasut uumasullu immikkut katitigaanerannut tunngavissaliisut.

Nunap qeriuaannartup aamma qaarsup annertuumik siammarsimanerat pissutaalluni erngup sumiiffippassuarni kuunnera killeqartarpoq, tamannalu nunap qaavanut qanittumi kuunnernik annertunerulersitsisarpoq aammalu nunap iluani annertunerpaatigut imeerutsittarlugu. Taamaattumik nunap qaavani imeq katersuuttarpoq aammalu pinngortitap ataqatigiinnerani annertoorujussuarmik ilaalluni.

Imeq tarajuunngitsoq silap pissusaanit aalajangigaasumik, aatsitassat pujoralaannik aammalu taratsumik uumassuseqanngitsunik aassimasunik akuleriinnik akoqarluni, aputit sermillu aannerisa kuunnerannut sunniisarpoq. Tamatuma saniatigut sumiiffinni naasoqartuni, tatsinut kuunnullu attuumasuni, naasuniit uumasuaqqaniillu uumassusillit ilanngussinnaapput. Pingaarnertigut isigalugu imermik tarajuunngitsumik imaqartut inuussutissaqarpiartanngillat. Ataatsimoortillugit tamanna isumaqarpoq, imermik tarajuunngitsumik imaqartut akulikitsuusut aammalu silamik, nunap isikkuata ilusaanik kiisalu ingerlaarnernik nunap isikkuani pisartunik pissuteqartumik sunnerneqartuaannartarlutik.

Puilasut assigiimmik kissassusillit

Pinngortitap ataqatigiinneri immikkuullarilluinnartut puilasuni assigiimmik kissassusilinni eqqaannilu (homoterme), nunatsinni sumiiffinnit arlalinnit ilisimaneqartuni, ilaatigut Uunartumi aammalu Qeqertarsuarmi, takussaapput. Taakkunani ukioq kaajallallugu naasoqarfiit qorsooqqittarput, aammalu naasut qaqutigoortut nassaarineqarsinnaallutik, soorlu orkidé-t. Puilasut ilai gradit arlaqanngitsuinnaat kissartarput, allat kissartorujussuanngortarlutik aammalu »uffarfittut uunartutut« najukkameersunit angalallutillu aggersunit atorneqartarlutik.

Tatsit tarajullit

Alla imeq tarajuunngitsoq asseqanngitsoq tassaavoq tatsini taratsunik annertoorujussuarnik akullit, nunap kingullermik sermeqarnerata kingorna nunap tinuneqarpallaalerluni siusinnerusukkut imaaniittut soqanngitsut imaaniit katagarsimanerannit pilersimasut. Tatsit tarajullit alla pilersimapput, aallutik iminnguuttut taratsunik akoqartorujussuit tatsinut immiuttuaannartarnerat pissutaalluni, peqatigisaanillu nunap qaavaniit imeq annertuumik aalannguuttarmat.

Narsaamarnit

Kuuit kangerlunniittut sinerissamiittullu amerlanertigut kuup akuinik siamasissorujussuarnik annertuunik pilersitsisarput (sinerissami masarsoqarfik), imaani pinngortitap ataqatigiinneranut ikaarsaarfittut atuuttartunik. Masarsoqarfik nunap timaanit annertuumit arlaleriarluni qarsutsivigineqartarluni unerarfigineqartarlunilu avatangiisit ineriartortuartuusarput. Tamanna timmissat naloraarusillit, ilaatigut Europamiit Kalaallit Nunaannut nuuttartut, inuussutissaqarfigisarpaat, aammalu timmissanut imarmiunut aalisakkanullu nerisarfinngortarluni. Allaat nunami uumasut, soorlu terianniat, inuussutissat pissarsiariuminarnerisa kajungilersittarpaat. Annertunerusumit isigalugu pinngortitap ataqatigiinnerani tarajuunngitsumik imeqartut Kalaallit Nunaanni pinngortitamut annertoorujussuarmik ilaapput, taamaattumillu pinngortitami pissuseqatigiit ingerlaavarneranni pingaaruteqartorujussuullutik.

Naasut uummasullu nutaat

Kuuit kangerlunniittut sinerissamiittullu amerlanertigut kuup akuinik siamasissorujussuarnik annertuunik pilersitsisarput (sinerissami masarsoqarfik), imaani pinngortitap ataqatigiinneranut ikaarsaarfittut atuuttartunik. Masarsoqarfik nunap timaanit annertuumit arlaleriarluni qarsutsivigineqartarluni unerarfigineqartarlunilu avatangiisit ineriartortuartuusarput. Tamanna timmissat naloraarusillit, ilaatigut Europamiit Kalaallit Nunaannut nuuttartut, inuussutissaqarfigisarpaat, aammalu timmissanut imarmiunut aalisakkanullu nerisarfinngortarluni. Allaat nunami uumasut, soorlu terianniat, inuussutissat pissarsiariuminarnerisa kajungilersittarpaat. Annertunerusumit isigalugu pinngortitap ataqatigiinnerani tarajuunngitsumik imeqartut Kalaallit Nunaanni pinngortitamut annertoorujussuarmik ilaapput, taamaattumillu pinngortitami pissuseqatigiit ingerlaavarneranni pingaaruteqartorujussuullutik.Issittumi tatsit kuuilli sananeqaatai, qaammatini ikittuinnarni sivikitsumik naatitsisinnaanermi, silap pissusaanni allarpassuarni tatsiniit, allaanerussuteqarput. Piffissaq naatsitsisinnaaffiusoq piffissamut erngup kiassusaata naammalerneraniit, uumasut naasullu alliartorlutillu amerliartorsinnaalernerannut, naatsorsuunneqartarpoq. Ukiuunera sivisuujusarpoq, tassani qaamaneq annikitsuinnaasarluni, sermip aputillu erngup qaavani issusuunngorsimasarnera pissutigalugu. Taamaattoq naqqata tungaanut kiannerulertarpoq, aammalu 2-4 °C-inik kiassinnaalluni, sermip aterpiaani 0 °C-iulluni. Qaasuitsup killeqarfiata avannaani aammattaaq qaammatini marlussunni qaamaneqanngivittarpoq, Seqernup killingusaap ataaniittuaannarnera pissutaalluni. Sermeq 1 – 2 meterinngortarpoq, tamatumalu kingunerisaanik tatsit tasinnguillu ikkattorujussuit ukiup ingerlanerani qerrutiivittarput. Tatsit itinerusut (3 m-init itinerullutik) qerrutiivinngisaannarput, taamaattumillu uumasut naasullu ukiukkut toquusaratik aniguisinnaasarput. Qanoq apitiginersoq anorimullu tunngasut apeqqutaallutik, aputip issussusaa assigiittanngilaq.

Inuussutissat katersuuttarnerat amerlanertigut annikitsuaraasarpoq, tassani imeq kuuttoq pingaartumik aputip sermillu aanneraneersuusarmat. Aalluni iminngortoq aamma nunap timaanit eqqaaniittuniit seqummaarissunik (qaqqat seqummaat sermeqarfinneersut) issunillu nassataqarsinnaavoq, tamatumalu imeq iserialersittarpaa.

Naasut uumasullu nilleraluartoq qaamaneqarpallaanngikkaluartorlu sermip aannissaa sioqquterujussuarlugu uummaarittarput. Upernaap (martsimiit maajimut) ingerlanerani seqineq qaamasorujussuanngortarpoq, aammalu qaamarngup naammattup aputit sermillu pitarsinnaalertarlugit, tamatumalu uumassusillit uumaarissiartornerat aallartitittarpaa. Naasut immap ikerinnaaniittut, qaammatini taakkunani imaq nilleraluartoq, qaammariartornera ilutigalugu naalertarput. Sermeq aappat, aammalu tamakkiisumik seqineq qaamaneqalerpat, naasut immap ikerinnaaniittut naajartorunnaartarput, inuussutissat nungunnerat pissutigalugu.

Tatsini nerisareqatigiit

Kalaallit Nunaanni tatsini imeqartuaannartuni nerisareqatigiit ikittuinnaapput aammalu tassaallutik ivigartortut nerisareqatigiit, tassani naasut erngup ikerinnaaniittut uumasuaqqanit nerineqartarlutik (peqquaqqat aamma illeqqat), taakkua uumasunit qimerloqanngitsunit (ass. sikannertuut qullugiai) aammalu aalisakkanit nerineqartarlutik. Tassunga ilanngutissaaq arroriartoqatigiit, tassani pinngoqaatit uumassusillit qeqqusaneersut uumasunillu qeqqussanik nerisaqartuneersut imaluunniit imminnut nerisartut, bakterianit nerineqartarlutik. Arrortitsisartut namminneerlutik uumasunit ataasiinnarmik sananeqaatilinnit (protozoer) nerineqartarput, taakkualu peqquaqqanut aamma illeqqanut inuussutissanngortarlutik. Taamaaliornermi kaaviiaartoq naasarpoq, aammalu pilersinneqartut ikittuaraannaat naqqaniilertarlutik. Taamaakkaluartoq aamma tatsip naqqani aamma uumaarissunik nerisareqatigeeqarpoq, taakkunani ilaallutik bakteriat, uumassusillit ataasiinnarmik sananeqaatillit, ippernat qullugiai, niviukkat aamma qaleruallit kiisalu mumik, peqquit ilaat qangarsuarneersoq, sunilluunniit kivisunit inuussuteqartoq.

Taamaattoq tatsip naqqani pingaarnersaasut tassaapput »quajaatinik allequttanik« taagorneqartut, quajaatit bakteriallu millimeterinik issussuseqarlutik qaleriillutik ataatsimuulersimasut. Quajaatinik allequttat tatsip naqqani sumiiffiit annertoorujussuit ulissimasinnaavaat. Allequttaniittut pingaarutillit tassaapput quajaatit tungujortut qorsuit ujalussiatut ilusillit, kvælstof-inik unerartitsisinnaasut, tamannalu avatangiisini kvælstof-eqanngikkaluartuni pingaarutilerujussuuvoq.

Quajaatit tungujortut qorsuit ilaat alla, Nostoc-it eqqarliisa ilaat, ammalortunik ineqarfinnik ilusinitsitsisarput, angisoorujussuanngorsinnaasunik. Nuannarineqarlutik taagorneqarput tatsit tomatii aammalu ukioqqortusingaatsiarsinnaallutik, arriitsumik alliartortarnerat akeraqannginnerallu pissutaallutik. Kisianni quajaatinik allequttat uumasunit tatsip naqqaniittunit, kisianni pissusiviusuni aamma erngup iluaniittunit uumasuaqqanit assigiinngitsunit, tatsip naqqani allequttap qaavani »ivigartorlutik« pingaarutilimmik inuussutissatut tapertaqarluartartunit, inuussutissatut atorluarneqarput.

Mumik (Lepidurus arcticus) uumasuuvoq soqutiginartoq, pissutigalugu taanna issittumi uumasutut naleqqussarluarsimammat. Erngup iluani naqqanilu ingerlaartuartuuvoq. Suut tamaasa nerisarpai aammalu nammineq uumasooqatiminik nerinissamut tunuarsimaartuunani.

Kuunni uumassusillit

Kuunni amerlanertigut uumassusilinnut assigiinngitsunut amerlasuunut tunngavissaqartanngilaq, ukiup qanoq ilinerata ingerlanerani kuunnerata sukkassusaata assigiinngitsorujussuusarnera pissutaalluni. Upernaakkut imeq sukkasoorujussuusarpoq, tamatumalu uumasut naasullu aalajaatsumik najortagaqarnissaat ajornakusuulersippaa. Taamaakkaluartoq ippernat niviukkallu erngup naqqani aammalu ujaqqat ataanni quperluliortut takuneqartarpoq. Tatsini, tasinnguani kuunnilu uumasuaqqat natermiut aalisakkat inuussutissarisarpaat pingaarutillit, aammalu ippernat qullugiai tasermiittut allallu sullernit timmisinnaalerlutik tukeraraangamik, timmissanit assigiinngitsorpassuarnit nerisarineqalertarput.

Naasut imermiittut

Issuatsiaat tatsip, kuunnguit kuuillu qaammaarissut naqqanni akulikitsumik takussaasarput, kisianni Kalaallit Nunaanni naasut imermiorpiaat assigiinngitsut amerlanngillat, amerlanertigullu assigiinngitsut ikittuinnaat tatsini erseqqinnerusarput. Naasut imermiut amerlanersai, issuatsiaat eqqaassanngikkaanni, puttasunik pilutaqarput imaluunniit allatut ilusilinnik silaannarmiittunik pilutaqarlutik. Tamanna silaannarmiit kulstofinitsitsisarpoq, tassami Kalaallit Nunaanni imeq tarajuunngitsoq naasut kulstof-imik pissarsiffigisartagaanik bikarbonat-ikittuaraavoq. Naasut takussaanerusut tassaapput tatsip karriusaa (Potamogeton sp.), tatsip naanii (Hippuris vulgaris), ikermiu (Callictriche sp.) aamma kapinaluk (Sparganium sp.). Nunap avannarpasinnerusortaani amerlanertigut taamaallaat issuatsiat toraarneqartarput.

Aalisakkat imermiut

Eqaluk mikisuaqqatut ilusilik Qeqertarsuarmi Kuussuup qaffasinnerusortaani. Aalisakkat inerilluarsimasut sufferiaannanngortullu 20 cm inorlugu takissuseqarput.
KIRSTEN S. CHRISTOFFERSEN, 2010

Eqaluit (Salvelinus alpinus) Kalaallit Nunaanni imermi tarajuunngitsumik aalisakkat takussaanersaraat. Taassuma najortagarai tatsit 4­5 meterinit itinerusut, tassami sikua taamaanngippat naammattumik inissaqartitsisanngimmat, pingaartumillu aalisakkat aniguinissaannut silaannaq naammattarani. Eqaluit tatsimi ataatsimi assigiinngitsut takuneqartarnerat qaqutigoortuunngilaq. Kuukkoortumik immamut aqqutissaqarpat aalisakkat taakkua ilai uteqattaartuusinnaapput, aammalu aalisakkat ilai uninngaannartuusinnaallutik, taakkua aamma marlunnik iluseqarsinnaallutik. Uteqattaartartut 60­70 cm tikillugu angissuseqalersinnaapput aammalu qaammatit arlallit imaaniittarlutik, tamaani nerisassarpassuarnik nerisarlutik, tatsimut aggerfimminnut uteqqissinnaalertarlutik suffiartorlutik.

Assigiinngitsut marluk uteqattaartuunngitsut naannerupput salunnerullutillu, tamannalu kinguaassiorsinnaalernerminni allisiitsutut isikkoqarlutik 15­17 cm missaannaani angissuseqarneranni erseqqinnermik takuneqarsinnaasarpoq Tatsini inuussutissatut isumalluutaasut annikimmata, assigiinngitsunik ilusillit taakkua pilertarput.

Eqaluit amerlanertigut amerlanngitsuusaraluarlutik, taakkua tatsit annertussusaannut aammalu uumasuaqqat amma mumiit ataatsimoornerannut annertuumik sunniuteqartarlutik. amerlanertigut taamaattoqarluni-taamaattoqaraniluunniit atuuttarpoq; Eqaloqarpat peqquaqqanik angisuunik soqartanngilaq aammalu mumiit ikittuaraannaasarlutik mikisuaraasarlutillu.

Kapisilik (Salmo salar) Kalaallit Nunaata eqqaani imaani nalinginnaasuuvoq, kisianni Nuup Kangerluata ilorpiaani Kapisillit eqqaanni kuummi taamaallaat kinguaassiortarluni. Kapisilik ukiuni tuusintilikkaani arlalinni tamaani avinngarusimasimasoq ilimanarpoq aammalu sananeqaatimigut asseqanngilluinnartuulluni. Eqaluit paarlattuanik kapisillit suai ineriartornissaminnut kissartumiittariaqarput. Kapisillit eqqaanni kuunni arlalinnik ikkattunik tasinnguaqartiterpoq, aasakkut seqinermit kiassaruminartunik, tamannalu sumiiffimmi tassanerpiaq kapisileqarneranut nassuiaatissaasoq ilimanarpoq.

Imermi tarajuunngitsumi timmissat

Timmissat tarajuunngitsuni imermiittartut pingaartumik tassaapput nerlerit, Kalaallit Nunaanniinnerminni tatsini kooqarfiillu masarsuttaanni piaqqisartut isasartullu. Sumiiffinni aalajangersimasuni nerlerit amerlasoorpassuusinnaasarput, naasoqarnera annikillisittarlugu, peqatigisaanillu tatsinut nerlerit anartarneranni inuussutissaqalersitsisarlutik. Timmissat nalinginnaasut allat tatsit eqqaanniittartut tassaapput tuullik, niaqortooq aamma kajuaraq, amerlanertigut tatsimi ataatsimi angutiviaq arnaviarlu tamarmik ataasiinnaasarlutik.

Qarsutsinerit aammalu sermersuarmi tatsit imaaruttarnerat

2007-imi septembarimi Kangerlussuup eqqaani sermimi taseq imaarussimasoq. Sermimi titarnerup imaarutinngitsiarnera ullunik marlussunnik sioqqullugu erngup killiffigisimasaanut takussutissaavoq. Assigiinngissut 30 meterit missaanniippoq.
OLE GEERTZ-HANSEN, 2007

Upernaakkut sakkortuumik siallertalerluni aput aakkaangat aammalu silaannaap kissaatsinnerani sermit iigartartut sermersuarlu annertuumik sukkasuumillu aakkiartuleraangata, kuuit immannerpaasarput. Immanneri kuunnerilu immikkut ittumik annerpaanngoraangata, tamanna taaneqartarpoq supisoq, taamaalinerani imeq nunamut qarsutsisinnaalluni aammalu aqqusinernut, ikaartarfinnut illunillu annertuunik ajoqusiinernik malitseqarsinnaalluni.

Kangerlussuarmi aamma Qeqertarsuarmi siallerujussuarnera aammalu aputip sermillu sukkasuumik aakkiartornera annertoorujussuarnik supilersitsisarsimavoq. 2012-imi juulimi aqqusineq Kangerlussuarmi ikaartarfik Watson River-ip akornanniittoq suppussaavoq, aammalu Qeqertarsuarmi 2014-imi sakkortuumik siallereernerani Kuussuaq ikaartarfiup sinaasigoorluni kuulerpoq.

Narsarsuarmi aammalu ilisimatusarfimmi Zackenbergimi tatsit sermimit iigartartumit sapusersimasut tassanngaannaq imaarneranni supisoqalertarnera takuneqartarpoq. Sermersuup sinaa aammalu sermit iigartartut anginerit atuataarlugit taseqarpoq sermimit sapusersimasunik. Tatsit taakkua angivallaaleraangata, imeq sermip ataatigoortuni kuunniarsarilertarpoq aammalu supinerani kuummut imaartarluni. Taamatut pisoqartarnera ukiunik akuttussusilimmik pisarpoq.

Imermik imigassamik pilersuineq

Illoqarfiit nunaqarfiillu amerlanersaanni tatsini kuunnilu imeq sorujuiarneqareernerani aammalu UV-mik qaammartinneqareernerani imaluunniit klor-imik akuneqareernerani, imermut imerneqarsinnaasumut atorneqartarpoq. Illoqarfinni imeq qorlorfinniit toqqaannartumik imerneqarsinnaavoq, kisianni nunaqarfippassuarni innuttaasut imertartarfinniit illuni atugassaminnik nammineerlutik imertartarput.

Kalaallit Nunaata avannaani ukiukkut panertorujussuusarpoq nillertorujussuusarlunilu; tamaani erngup qaava qerilluinnartarpoq, taamaalilluni tatsit kuuillu imertarfigineqarsinnaajunnaartarlutik. Innuttaasut suliffissuillu pilersornissaannut nunap qaavaneersoq imeq naammanngippat, immamiit tarajuiaanikkut aammalu iluliamernit aatsinnerisigut imeq imerneqarsinnaasoq pissarsiarineqartarpoq. Tamanna Qaanaami pisoqartarneratuut, ukiukkut imermik pilersuinerup pitsaasumik attatiinnarniarnerani ajornartorsiulernermik malitseqarsinnaavoq.

Tatsit kuuillu imermut imerneqarsinnaasumut atorneqartut tamarmik imeqarfimmut killeqarfiliussanit illersugaapput, sumiiffimmut tassunga sunik ingerlataqartoqarsinnaanersoq aalajangersagaqarpoq.

Erngup nukinga

Imeq nunami portusoorsuarmiit kuutsillugu, taanna erngup nukingatut atorneqarsinnaavoq. Erngup nukinganik innaallagissiorfiit tallimat Kalaallit Nunaanni illoqarfinni anginerni arfinilinni innaallagissiorput. 2018-imi innuttaasut suliffissuillu innaallagissamik atuinerisa 67 %-ianik taakkua pilersuipput.

Erngup nukinganik innaallagissiorfiit anginersaat pisoqaanersaallu tassaavoq Kangerluarsunnguaq, Nuummut innaallagissamik pilersuisoq. Pilersuinermut kabeli innaallagissamik innaallagissiorfimmiit illoqarfimmut aqqusiisoq, 58 km sinnerlugu isorartussuseqarpoq aammalu ilaatigut Nuup kujataani Amerallup kangerlorujussuatigoorluni. Tassani kabeli kangerluup illuatungaani qaqqap qaavaniit illuatungaanut qaqqap allap qaavanut nivingavoq, aammalu 5.376 meterinik takissuseqarani nunarsuarmi sarfamut sakkortuumut aqqusersuutit nivingaannartut takinersaralugu.

Erngup nukinganik periarfissaqarfiusunik alapernaarsuineq

Erngup nukinganik innaallagissiorfik Qorlortorsuaq, piffissami 2004-07-imi sananeqartoq, illoqarfinnut marlunnut, Narsamut aamma Qaqortumut, innaallagissamik pilersuivoq. Innaallagissiorfik pilersuinermut suliffeqarfiup Nukissiorfiit ataaniippoq, taanna illoqarfinnut 17-inut aamma nunaqarfinnut 53-inut pilersuisussaatitaavoq. Nukissiorfiit suliffeqarfiuvoq imminut ingerlatsitaq Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartoq. Siusinnerusukkut nukissiornermut suliassaqarfimmi suliassat Grønlands Tekniske Organisationimit (GTO) isumagineqarput.
IVARS SILIS/NUKISSIORFIIT, U.Å.

Erngup nukinga ullumikkut annikitsuinnarmik atorluarneqarpoq, aammalu periarfissaqarfiusut annertoorujussuullutik. Taamaattoq erngup nukinga pinngortitamut annertuunik kalluaasarpoq, pilersuinerup isumannaatsuunerani iluaqutissartaasunut aammalu mingutsitsinngitsumik akikitsumik nukissiornermut ataqatigiissinneqartussanik. Erngup nukinganik periarfissaqarfiusut 1970-ikkunniilli malinnaaffigineqarput, tamannalu ukiumiit ukiumut Sermersuarmiit imeq aattoq qanoq annertutigisarnersoq paasissutissanik pingaarutilinnik pissarsiffigineqarluni. Tarajoqanngitsumik imeqartut annertussusaannut aammalu inuussutissanik assigiinngitsunik akoqarnerannut, taamaalillunilu aamma kangerluppassuarnut inuussutissanik tunniussaqartarnerannut, tunngatillugu aamma malinnaaffigineqarput.

Sumiiffinni arlalinni imeq qanoq annertutigisoq erngup nukinganik innaallagissiorfiliarineqarsinnaasut saneqqullugit kuuttarnersoq paasisimalerniarlugu erngup annertussusai malinnaaffigineqarput. Asiaq – Kalaallit Nunaanni Misissueqqaartarfik, Naalakkersuisut sinnerlugit uuttortaanernik taamaattunik suliaqartuuvoq. Asiaq kitaata sineriaata avannaani Qasigiannguaniit kujataani Paamiunut, sialuit nittaallallu aamma sermip iigartartup aakkiartornerani kuuit annertuunik imaqalertarfianni, 21-nik ingerlasunik uuttortaasarfeqarpoq. Tamatuma saniatigut uuttortaasarfiit arlallit ilisimatusarnermut suliniutinit ingerlanneqarput, ilaatigut Tunup avannaarsuani Zackenbergip kuua aammalu Kangerlussuarmi Watson River.

Mingutsitsineq imikoornerlu

Sineriak sinerlugu innuttaasut najugaqarput, tassanngaaniit imikoorutit kuuffikkoortumik imaanut kuutsinneqartarlutik. Nunaqarfiit illoqarfiillu ilai kuuffilersorneqanngillat, tamaanilu anartarfinniit eqqagassat katersorneqartarput imaanullu imaarneqartarlutik, errortuutikoq (igaffinniit errorsinerniillu) kussinernut kuuffinnullu imaluunniit nunaannarmut kuutsinneqartarluni. Sumiiffinni ataasiakkaani tamanna tatsini illoqarfiup qanitaaniittuni naggorissaateqarpallaalersitsisinnaavoq (inuussutissaqarpallaalerluni).

Sisimiuni Nalunnguarfiup Tasiani assersuutigalugu illunit eqqaaniittunit aammalu qimmit anaannit seerisut quajaatit ujalussiatut iluseqartut annertoorujussuit naanerannut pissutaasimapput.

Kalaallit Nunaata kujataani nunalerinermut atatillugu naggorissaatit fabrikkini sanaat annertoorujussuit atorneqartarput, aammalu inuussutissartaasa kuunnut kuugussaasarnerat sumiiffinni naggorissaateqarpallaanerata takussaalerneranut pissutaasimavoq, soorlu kuunni quajaatinik ujalussiaasanik annertoorujussuarnik peqalersimalluni.

Aatsitassarsiorfimmik ingerlatsineq

Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubinisiorfik tatsip sinaani inissisimavoq. Erngata apparnera aammalu erngup iserissernera maannakkut tasermut kuummullu sunniutaavoq. Aatsitassarsiorfik matuppat, ernga qaffaqqittussaavoq.
OLE GEERTZ-HANSEN, 2017

Kalaallit Nunaanni suliffissuaqarneq tarajuunngitsumik imeqartunut kuutsitsisartuni kisiartaasoq tassaavoq aatsitassarsiornermik suliaqarneq. Aatsitassarsiorfinniit eqqagassat annertunerpaat tassaapput ujaqqat atorneqartussaanngitsut, saffiugassap angunissaanut piiarneqartariaqartartut kiisalu »tailings«, tassaasut aatsitassat tunineqarsinnaasut saffiugassamiit piiarneqareeraangata sinneruttartut.

Ujaqqat atorneqartussaanngitsut aamma tailings amerlanertigut tatsit tarajuunngitsut naqqanni inissinneqartarput, pingaartumik saffiugassat oqimaatsut kuutsinneqarnissaat nunami inissinnissaanniit annikinnerusarmat. Tailingsinik aamma ujaqqanik atorneqartussaanngitsunik tatsinut kuutsitsinermi, atortussiassat seqummaarissut atorneqartussaanngitsut iseriannerulersitsisarput. Atortussiassat kiviorareerneranni pinngoqqaatit kissaatigineqanngitsut arroriartornerat anianerallu arriitsuinnaasarpoq. Ujaqqat atorneqartussaanngitsut aamma tailingsit saniatigut saffiugassap suliareqqinneqarnerani akuutissanik uumaatsunik suliarinninnermi atorneqartunik kuutsitsineq – kiisalu aatsitassarsiorfiup illoqarfittaaniit imikoorneq – pisinnaavoq.

Assersuutissaavoq kuultisiorfik Nalunaq, 2013-imi matusoq, tassani ilaatigut cyanid atorlugu kuultimik piiaasoqarpoq. Ingerlatsinerup nalaani pinngoqqaatit arlallit qaffasilaartumik annertussusillit uuttortaanermi paasineqarsinnaasimavoq, ilaatigut imermi aamma kuummi eqqaaniittumi eqalunni cadmium, kisianni matoreernerata kingorna ukiut sisamat qaangiunneranni annertussusaat nalinginnaasunngoqqissimalluni.

Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubinisiorfik aatsitassarsiorfinnut tatsip sinaani inissisimasunut assersuutissaavoq alla, tassani immassimanera 10 meterinik annikillisimavoq, aammalu ujaqqat atorneqartussaanngitsut aamma tailings tatsimi inissinneqarsimallutik, saffiugassat ataasiakkaat akuusut qaffasilaarlutik aammalu tatsip iseriannerulerneranik malitseqartumik.

Aatsitassarsiornermik suliaqartut namminneq inatsiseqartinneqarput nalunaarutinillu maleruagassaqartinneqarlutik, taakkunanilu tatsini tarajuunngitsuni kuutsitsinermi pinngoqqaatinut arlalinnut killissaliussat ilitsersuissutaasut aalajangersagaapput. Nutaaliaasumik aatsitassarsiornermik suliaqarneq Kalaallit Nunaanni nutarpasippoq, aammalu avatangiisinut maleruagassiineq suli ineriartortinneqarluni.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.

  • Kirsten Seestern Christoffersen

    (in. 1956) Uumassusilerinermi ph.d. Københavns Universitet-imi Biologisk Institut-imi professori.

  • Sille Marie Myreng

    (in. 1989) Nunalerinermi cand.scient. Asiaq, Kalaallit Nunaanni Misissueqqissaartarfimmi hydrolog.

  • Ole Geertz-Hansen

    (in. 1957) Tarajuunngitsuni uumassusilerinermi lie.scient. Pinngortitaleriffinni ilisimatusartuuneq.