Silap pissusaa

Inunnit takuneqarsinnaanngitsut – inuat – uumasut imaluunniit qanoq issutsit nunarsuarmi tigussaasuni atugassarititaasunik aqutsisuusut, siusinnerusukkut kalaallit kulturianniissimapput. Silap inua uumasutut naatsorsoruminaatsutut, anorersualersillugu silalu allanngorartilerlugu piniagassanik pisaqarniapiloortitsisutut ilisimaneqarsimavoq. Sinerissami qaqqartuumi, kangerlunni qinngortuuni aammalu naqitsinikinnerit ingerlaarneranni silap allanngorartuarnera Kalaallit Nunaanni atuuppoq. Immikkoortumi matumani nunami silap pissusaani nunap immikkoortuini assigiinngissutsit, piffissaq 1873 missaaniit siumut, tulleriissaartumik periaaseqarluni silap pissusaanik uuttortaaviusimasoq, ukkataralugu nassuiarneqarput.

1700 — ikkut naalerneranniilli sullissiviit arlallit qaffasissumik pitsaassusilinnik silap pissusaanut paasissutissanik katersisimapput, aammalu Danmarks Meteorologiske Institut (DMI) ullumikkut Nuummut 1784 kingumut tikillugu piffissalersugaasunik ukiumoortumik alapernaarsuinerminnik tamanut saqqummersitsisarpoq. 1870-ip kingorna uuttortaasarnerit tutsuiginarnerulerput, ilaatigut ilisimatooq H. Rink suligallartillugu

Nunami namminermi nunanilu tamaaani kattuffiit arlallit ullumikkut Kalaallit Nunaanni silap pissusaa aamma pinngortitap ataqatigiinnerani alapernaarsuinerit pillugit suleqatigiipput, taakkunani DMI aamma Asiaq (Kalaallit Nunaata Misissueqqaartarfia) sineriammi nunap immikkoortuini silap pissusaanut uuttortaanernut akisussaasuupput. Nunap pissusaanut ingerlaannartumik uuttortaasarfiit, nunami silap pissusaanut nunap imikkoortuini atuuttussat, katillugit 100-it nunami agguataarsimapput. 1970-ikkunnili satellitsikkut uuttortaanerit silap pissusaanik avatangiisiniittunillu uuttortaanernut pingaaruteqarneruleriartorput. Pingaartumik qaavini allanngornerit, assersuutigalugu sermip iigartartup sermitaata portussusaa, naasoqarfiit naasoqassusaat aamma immap sikoqarnera, alapernaarsoqqissaarneqarput.

Silaannarsuarmi kaaviiaarnerit anorlertarnerilu

Kalaallit Nunaata qulaani nunarsuup silaannaani qaleriiaani ataatsimut isigalugu allerni kitaaniit kangimut silaannarmiittut nikikkiartortarput. Nunarsuarmi nukissiap oqimaaqatigiinnera, allorniusani sanimukaartuni appasissumiittuni sumiiffinnit issittumiittunit seqernup nukinganik tunisinerusartoq, tamatumunnga pissutaavoq. Tamanna naqitsinerni assigiinngissuseqartitsilertarpoq, Nunarsuup kaavinneranut atasumik nalinginnaasumik silaannaap ingerlaarneranik ingerlaartitsisartumik. Nunarsuup avannarpasinnerusortaata silaannaa, avannaaniit issittup silaannaata nillertup aammalu kujataaniit silaannaap kissartup akornanni agguagaavoq. Silaannaat marluk taakkua issittup killeqarfiani naapittarput. Tassani issittumi naqitsinikinnerit ineriartortarput, sialuit nittaallallu agguartarnerannut pingaaruteqarlutik. Issittup killeqarfia ukiup qanoq ilinera malillugu nikikkiartorpoq aammalu ukiukkut kujammut ungasinnerusarluni, taanna Europap avannaata kitaani silamut aalajangiisuusarluni.

Silap pissusaani sunniisartut

Kalaallit Nunaat annerpaamik 3.700m missaannik portussuseqarluni, nunarsuup silaannaani qaleriiaani appasinnerusuniittuni aporfiusarpoq. Naqitsinikiffiit issittup killeqarfiani pilertartut, taakkununngalu atasumik silaannarsuarmi silaannaq silamik sunniisartoq, aporfiusumit tassannga tatineqartarpoq. Tamanna qaqqani sinerissap qanittuaniittuni annertuunik siallertitsisarpoq nittaatsitsisarlunilu aammalu sineriammiit nunap timaanut sialuit nittaallallu annikillisarlutik. Avannarpasissumi silamik sunniisartut sukkut sinerissamut apuunnersut apeqqutaalluni, taakkua sineriak atuarlugu avannamut imaluunniit nunap kujataata isua uiarlugu ingerlaartarput. Aamma silamik sunniisartut Sermersuaq qulaallugu ingerlaarput. Tassunga ilanngutissapput Islandimi naqitsinikitsut Islandip kitaani pilertarnerat, aammalu silaannaq oqquartoq Island saneqqullugu ammut ingerlatittarlugu. Silaannaat kissarnerusut Kalaallit Nunaata kujataani sila unerisimanngitsorujussuanngortissinnaavaat aammalu annertuunik sialunnik nittaallanillu nassataqarsinnaalluni.

Silaannarmiittut nilloriartortarnerat

Sermersuaq qulaallugu seqernup qinngornerisa annertunerpaartai silaannarsuarmut utertarput. Tamatuma malitsigisaanik nillernerulertarpoq aammalu sumiiffinni Sermersuup allanngoriartunngiffiini imaluunniit annertusiartorfiini ukioq kaajallallugu aputeqartarluni. Sermersuaq qulaallugu nillertinnerani silaannaq oqimaannerulertarpoq, taamaalilluni Sermersuarmiit sinerissap tungaanut innani ammut nikikkiartortarluni. Taamatut silaannaap ingerlaarnera, taagorneqartoq aqqarsarneq, Sermersuarmi akulikitsumik pisarpoq aammalu 6 aamma 8 m/s akornanni anorip sukkassuseqalerneranik malitseqarsinnaalluni. Sineriak amerlanertigut qaqqartuujusoq sinerlugu, peqatigisaanik kissassutsit portussutsillu assigiinngitsuuneranni anorlernerit arlallit, ineriartulertarput. Assersuutigalugu anorip qaqqanut uiguleriinnut apuunnera oqquartatut sunniuteqalersinnaavoq, taamaalilluni aqqarsarneq sakkortooq ineriartulersinnaalluni. Immikkut sakkortuumik aqqarsarnertoq taaneqartarpoq piteraq, isumaqartoq »ilinnik toqutsisussaq«. Taamatut pisoqartarnera ilaatigut Tasiilap eqqaani ilisimaneqarpoq, tamatumalu malitsigisaanik anorip sammivia atuarlugu illuliortarneq aammalu oqquartami matuliisarneq ileqqorineqalersimalluni.

Kangerlunni anorlertarneri

Kalaallit Nunaanni kangerluit ilusai annertoorujussuit aamma najukkani assigiinngissutsinik malitseqarsimapput. Tassani kangerluup sammivia, atitussusaa qinngortussusaalu apeqqutaallutik assarneq pilersinnaavoq. Nunap assigiinngitsumik kissattarnera pissutaalluni naqitsinerup assigiinngissutaasa kiisalu kangerluit amerlanertigut ikerasaqartutut iluseqarnerat pissutaalluni sukkatsitsisutut sunniisarnerannut ataqatigiissillugit, taakkua pilersarput. Sukkasuumik najukkamilu anorlilersinnaavoq, aammalu kangerlunni imaatigut angalaaraanni, mallilinnginnerani angerlamut apuunnissaq angumerisinnaassanerlugu imaluunniit isumannaatsumukassanerluni aammalu angerlarnissaq kinguartissanerlugu, naliliinissaq pisariaqartarpoq.

Ukiukkut kangerluit amerlanersai sikusarput, aammalu sinerissami, kitaata sineriaani Qeqertarsuup aammalu Narsarsuup akornisa missaat eqqaassanngikkaanni, imaq sikusarluni. Immap sikua ukiukkut pingaartumik silap pissusaanut sunniisarpoq, tassani assersuutigalugu Kalaallit Nunaata avannaa piffissap ilaaniunaviup silaanik silaannaqalertarluni, silaannaq isugutakkunnaangajavittarluni nittaappiassaarluni issittorujussuanngorlunilu. Upernaakkut aammaaasap aallartinnerani siku aalertarpoq, aammalu immap qaava nillertoq upernaap silaannaata oqquarnerusulernerani sineriammi immap ammaannartunngornerani, annertuumik pujortitsilertarpoq.

Kissassuseq aamma siallertarnera apisarneralu

Köppen-ip silap pissusaanut sumiiffinnik agguluinera malillugu Kalaallit Nunaat issittup silaannaanik silaannaqarpoq, tassani ukiup qaammatai tamarmik agguaqatigiissillugu 10 °C inorlugu kiassuseqartarlutik. Sumiiffiit sikoqanngitsut issittup qeriuaannartup masarsuanik silaannaqarput. Sumiiffiit sermimik iigartartumik sermeqartut, issittup silaannaanik silaannaqarput, tassani qaammatikkaartumik agguaqatigiissillugu kissassusaat nunap qaavani qerinartuaannartarluni.

Portussutsit assigiinngitsorujussuunerat aammalu Sermersuup, nunap sermeqanngitsup sinerissallu akornanni isorartussutsit annikitsuunerat pissutigalugit, kilometerialuinnarnik isorartussusilimmi silap pissusaani allanngorarneq tupinnaannartoq misigineqarsinnaavoq. Pingaarnertigut avannaaniit kujataanut kissatsikkiartorpoq aammalu sialuit nittaallallu annertusiartorlutik, aamma tassani naatitsisinnaaffik sivisunerulluni.

Kissassutsit allanngorarnerat Sermersuup qulaani

Sermersuaq qulaallugu pingaartumik allorniusat sanimukartut aammalu immap qulaani portussutsit malillugit silaannaap kissassusaa allanngorarpoq. Summit Station-imi, Sermersuarmi portunersat ilaanni, agguaqatigiissillugu -31 °C missaannik issippoq (aammalu minnerpaamik -70 °C tikillugu issittarluni), ukiumut ca. 30 °C missaanni nikerartumik. Summit-imiit kimmut imaluunniit kangimut agguaqatigiissillugu 10 km-ikkaartuni 0,8 °C missaanni kiannerulertarpoq. Nalinginnaasumik 100 meterinik portussusilikkaarlugit 0,5­1 °C-inik nillernerulertarpoq, kisianni Sermersuaq qulaallugu piffissani sivisuuni qinngornerit aamma/imaluunniit annertuumik taallerarnerit takuneqartartut taakkua killormuulernerinik malitseqartarput: silaannarsuarmi silaannaq appasinnerusuniittuniit kissarnerusoq, qaffariartortanngitsoq.

Kiannerani pissutsit aalajaatsuunerat Sermersuup qulaani naqitsineqqortusinerit siammarnerannik aalajaatsuunerannillu malitseqartarpoq, qinngornernut tunngasut imaluunniit silamik sunniisartut ilaannikkut tamaanaartartut allanngornerannit taamaallaat kipitinneqartartunik. Sumiiffinni sermeqanngitsuni silap allanngornera amerlanertigut naqitsinikitsut, issittup killeqarfiani nikerartunit pilertartut, ingerlaarnerannit aqunneqartarpoq. Naqitsinikitsut aqqusaarneranni, tamatuma malitsigisaanik kissatsilaarluni, siallerluni nittaalluniluunniit, ilaannikkullu anorersualerluni, sila sukkasuumik allanngortarpoq.

Avannaaniit kujataanut kissassutsit allanngorarnerat

Avannaaniit kujataanut kiassutsit nikerarnerat ukiuunerani ukiup affaani annertunerpaasarpoq. Allorniusap sanimukartup avannarpasissup 66°33 avannaani (issittup killeqarfia) Seqineq ukiuunerani killingusaamit nuisanngilaq, taamaalillunilu nunap qaava annertuumik kissatsittarani. Januarimi assersuutigalugu Pituffimmi (76°32N) agguaqatigiissillugu kissassusaa kujasinnerusumiittumut Qaqortumut (60°43N) sanilliullugu 20 °C-inik nillernerusarpoq. Aasaq qanilliartuleraangat, ullullu sivitsoriartuleraangata (avannarpasinnerusuni ullup sivisussusaa piffissami sivikitsumi ullormut minutsinit 40-niit sivisunerulertarpoq), avannaaniit kujataanut kissassusaata assigiinnginnera annikilliartulertarpoq.

Aasaanerani issittup killeqarfiata avannaani seqineq kaaviinnartoq misigineqartarpoq, qinngornernilu malunnaatilimmik allanngornerup taassuma kingunerisaanik juulip qaammataani Qaqortup aamma Pituffiup akornanni assigiinngissutaasoq gradit marlussuinnanngortarluni.

Sinerissamiit nunap tungaanut kissassutsit allanngorarnerat

Sinerissamiit nunakkoorluni Sermersuup tungaanukaraanni, kissassutsinut tunngasoq soqutiginartoq alla misigineqarsinnaavoq. Aasakkut sineriammi sumiiffiit immap nillertup nillusartussaavai, kisianni nunap timaani allorniusani sanimukartuni taakkunani qooqquni agguaqatigiissillugu 5 °C-inik kiannerusinnaalluni. Imaaniit nillusaanerup saniatigut assigiinngissutaasunut aamma nunap timaani aasakkut »nunaviup silaata« aalajaannerusarnera, seqinermik assiilluni pujunnginnerusarnera pujuliunnginnerusarneralu, tamatumunnga pissutaavoq. Ukiukkut sineriammi sumiiffiit kiannerusussaapput, tassami imaq amerlanertigut silaannarsuarmiit kiannerusarmat, taamaalillunilu nuna kissassartarlugu. Sumiiffinni annertuumik sikusartuni sinerissap nunallu timaata akornanni silap pissusaani assigiinngissutaasut annikinnerusussaapput, tassami sikup imaq silaannarsuarmiit immikkoortisimasarmagu.

Sermersuaq qulaallugu pisartut assigalugit nunami sumiiffiit sermeqanngitsut qulaanni silaannaq kiannerusinnaavoq. Ukiukkut aputeqarnera pissutigalugu silaannaap appasinnerpaamiittup nillusarneqarnerata malitsigisaanik silaannaq qaffasinnerusumiittoq kiannerulertarpoq, aasakkut taakkua sinerissap qanittuani pilertarnerat takussaanerulluni, tassani silaannaq appasinnerpaamiittoq immap nillertup nillusartarmagu. Kangerluit ilaanni aalajangersimasuni immap qulaani 100-200 meterinik portussusilinni naggorissunik naasoqarnerpaat takuneqartarput, tamannalu portussutsini taakkunani aasakkut silaannaap kianneruneranit sunnerneqarsimasarpoq.

1980-ikkut naalerneranniit kiassutsinik uuttortaanerit takutippaat, piffissami tassani Kalaallit Nunaanni sumiiffiit sermeqanngitsut kiannerulersimasut. Qeqertarsuarmiit uuttortaanerit assersuutigalugu takutippaat piffissami tassani 2 °C missaanni kiannerulersimasoq, pingaartumik ukiukkut kiannerulernera pissutaalluni. Peqatigisaanik 2000-imiilli nunap ilaanni arlalinnik kiassutsit allanngorneri taamaaginnarsimasut takuneqarsinnaavoq – sumiiffiit ilaanni upernaakkut ukiakkullu nillerneruleriartunnginnerusarluni. Kissassutsit allanngornerisa paasiuminaannerat, aammalu nunami sumiiffinni sumiiffik aamma piffissaq uuttortaaviusoq misissuinermi isiginiarneqartussaasut, uuttortaanerni takuneqarsinnaavoq.

Sialuit nittaallallu aamma sialuit nittaallallu agguarsimanerat

Sialuit nittaallallu agguarsimanerat silaannarsuarmi kiassutsimut aammalu nunap qaavinut imeqarlutik aalannguussinnaasunik peqartarneranut atavoq, kisianni anorimut tunngasut nunallu ilusaa aamma aalajangiisuusarlutik. Silaannaat kissartut Kalaallit Nunaata tungaanut kujataaniit imarpikkoortumik ingerlaartut, imermik aalannguuttumik annertoorujussuarnik akoqarput, silaannaap nunamut anngunnerani aammalu nunap kujataata isuani qaqqat sivinganerisigoorlutik tatisimaneqalerneranni, sialunnguuttartunik nittaalannguuttartunillu. Qaqortup eqqaani kujammut kimmut ukiumut sialuit nittaallallu 990 mm missaanniipput, tassanngaaniillu avannamut annikilliartortarlutik. Pituffimmi ukiumut sialuit nittaallallu taamaalilluni taamaallaat 130 mm missaanniipput.

Avannarpasinnerusuniittuni nakkaasut nittaalannguussimasarput, annertunerpaartannilu nakkaasut Qaqortumi sialunnguussimasarlutik. Tamatuma kingunerisaanik avannamut aputit annertusiartortarput, upernaakkut aattarlutik aammalu assigiinngitsunik annertussuseqartumik kuunnut tatsinullu kuuttarlutik. Taamaalilluni nakkaasut annikinnersai nunami pinngortitap ataqatigiinneranut iluaqutissanngortarput. Nakkaasut aputaatillugit, tamanna silaannaap kissassusaanut sanilliullugu nunap kissassusaanut oqorsaasutut sunniisussaavoq, taamaalillunilu tamanna assersuutigalugu nunap qeriuaannarneranut pingaaruteqartussaalluni.

Aamma sialuit nittaallallu sinerissami nunap timaaniineriartortuartarput. Nunap timaani ukiukkut silaannaap nillernerunera erngup aalannguunneranik akoqannginnerusarpoq. Peqatigisaanik erngup qaavisa erngup aalannguussinnaaffii ikinnerusarmata, nunap timaani sumiiffiit sinerissap qanittuani sumiiffinniit sialoqannginnerusussaapput nittaalaqannginnerusussaallutillu. Kitaata sineriaani Kangerlussuaq (67°0N) ukiumut 200 mm-init annikinnerusumik siallertarlunilu nittaattarpoq (1961-90), kisianni Sisimiut (66°56N), avannarpasinnerusumi allorniusani sanimukartuni assingata missaani inissisimasoq, kisianni sinerissap tungaanut 130 km-inik ungasinnerusumiittoq, 340 mm missaannik siallertarlunilu nittaattarpoq (1961-90). Kangerlussuarmi silap unerisimasarnera periusissatigut pingaarutillip mittarfiup tassani inissinneqarneranut aalajangiisuulluinnartumik tunngavigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni siunissami silap pissusaanut isummersornerit

Ukiup 2100 tungaanut silap pissusaata allanngoriartornera nunarsuarmi annertusiartussasoq naatsorsuutigineqarpoq. Issittoq tamakkiisuutillugu kianneruleriartornerup sukkanerulernera misigineqassasoq naatsorsuutigineqarpoq, pingaartumik immap sikuata tunuariartorluni aannera, tamatumalu malitsigisaanik sunniinerit pissutaallutik. Sumiiffiit sermeqanngitsut aammalu sermimik iigartartumik sermillit qulaanni kissakkiartussasoq naatsorsuutigineqarpoq, kujataata kangisissortaani immap sarfarnerisa nillertut sakkukinnerulernerat pissutigalugu nillernerulernissaa ilimanaraluarluni. Silaannaap kiannerusup imermik aalannguuttumik akoqarnerulersinnaanera pissutigalugu Kalaallit Nunaata kissatsikkiartornera ukiakkut ukiukkullu siallernerulerneranik nittaannerulerneranillu aammalu silap sakkortoorujussuarmik naatsorsuutigereerneqarsinnaanngitsunillu akulikitsunik pisoqarfiusalerneranik malitseqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
• Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
• Naatsiviinni nunalerineq
• Immami sikoqanngitsumi uummassusillit
• Umimmaliilluni nuussineq
• Kalaallit nunaata imartaani puisit
• Tunup avannarsuani ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni mingutitsisarneq
• Tulleriissaartumik periaaseqarluni avatangiisinik alapernaarsuineq
• Imeq tarajuunngitsoq
• Immap naqqani uumasorpassuit assigiinngitsut
• Sermersuaq
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Kalaallit nunaata avannaani tunumilu allanngutsaaliugaq
• Nanoq
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit
• Orpinik ikkussuineq
• Arferit suussusai aammalu arfanniarneq

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.