Sisimiut Kangerlussuullu akornanni nunarujussuaq Aasivissuit – Nipisat UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut 2018-imi ilanngunneqarneranut tunngaviuvoq. Nuna 20 km-inik silissuseqartoq, kangiani Sermersuarmiit kitaani Davisstrædemut 235 km-inik takissuseqartoq, kulturikkut nunatut immikkuullarilluinnartut ilanngunneqarpoq, tamaani inuit ukiuni 4.500-ni piniarfeqarsimallutik.
Aasivissuit Kangerlussuarmiit avannamut kimmut 20 km-inik ungasitsigisumiittoq aasakkut piniariartarfiuvoq, Sisimiut 15 km-inik kujasitsigisumi Nipisanni eqqaanilu ukiivinniit tuttunniarfigineqartarsimalluni. Puisinik, arfernik, aalisakkanik timmissanillu imarmiunik inuussuteqartarlutik tuttut eqaluillu panertut ukiornissaanut piliat uternermi nassarneqartarput.
Sumiiffik UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarpoq itsarnisarsiornermi nassaarnerit nassatarisaannik maannalu piniarnermik kulturimik ingerlataqarneq pissutigalugit. Kulturi tamanna piniarnermik inuussutissarsiuteqarnermut pingaaruteqarpoq, aammali kalaallinut nalinginnaasunut kulturimik attassinermut pingaaruteqarluni, taakkumi aasakkut ukiakkullu kangerlummukartarput tuttunniarlutik eqalunniarlutillu.
Paasissutissat allat
- Nunalerineq
- Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
- Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
- Sineriak
- Naatsiviinni nunalerineq
- Piniartuunermi kulturi
- Kujataa – Nunalerineq Sermersuup sinaani
- Kalaallit nunaata imartaani puisit
- Silap pissusaa
- Sermersuaq
- Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
- Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
- Kalaallit nunaata avannaani tunumilu allanngutsaaliugaq
- Imaq kangerluillu
- Ileqqut oqaluttuallu
Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.