ALEXANDER BENEDIK/CATERS NEWS/RITZAU SCANPIX, 2017
Immap naqqani uumasut immap naqqata iluani qaavaniluunniit uumasuupput, aammalu imaani uumasut silarsuaanni assigiinngitsunik uumasoqarnersaalluni. Uumasut qimerloqanngitsut nalinginnaanerpaat uilluneersuupput, qullugianeersuupput, eqqusaneersuupput aammalu peqqunneersuullutik. Aalisakkat natermiuneersut aamma nipisaat, aamma immap naqqani uumasuupput. Kalaallit Nunaata imartaa 2,2 mio. km2 missaannik annertussuseqartoq immap naqqani uumasunik assigiinngitsorpassuarnik tupinnaannartumik peqarpoq, kisianni tulleriissaartumik periaaseqarluni misissuinerit sumiiffinni ikittuinnarni taamaallaat ingerlanneqarsimapput, isumaqartoqarporlu uumasut assigiinngitsut 2.100-t missaanniittut, maannamut nassuiarneqarsimasut, taamaallaat immap naqqani uumasut ilaannaminiinnarigaat.
Raajat itisuumiittut aamma immami itisuumi (50 m sinnerlugu) aammalu Uummannarsuarmiit Qimusseriarsuarmut immap naqqani maavaartumi aammalu Tunumi sinerissap annersaa sinerlugu takussaapput. Raajat immikkuullarissumik uumasutut periaaseqarput, tassami taakkua inersimasunngornerminni angutiviaallutik suiaassusaat arnavianngortarmat. Taakkua uumassuseqanngitsunik, immap sissallu naasuinik qullugiaaqqanillu inuussuteqarput, aammalu immap iluani qummukarlutik akuttunngitsumik unnuakkut paasisassarsiortarlutik, tamaani uumasuaqqanik immap ikerinnaaniittunik ujaasisarlutik. Raajarniarneq Sisimiut eqqaanni 1930-kkunni aallartippoq, kisianni aatsaat 1950-ikkunni Qeqertarsuup Tunuani nunap iluatigoorluni aalisarneq niuernermut annertunerusumik pingaaruteqalerpoq. Saarulliit 1970-ikkunni kinguariarneranni Kalaallit Nunaata kitaani Tunumilu avataasiorluni raajarniarneq aamma aallartilluarpoq, aammalu 1980-ikkuniilli itisuumiittunik raajarniarluni aalisarneq nunatsinni aningaasaqarnikkut aalisarnermi pingaarnersaasimavoq. Uumasunit immap naqqaniittunit allanit marluusunit, Kalaallit Nunaata kitaani annikinnerusumik pisarineqartartunit saattuaq pingaarnersaavoq aammalu kissavaasat ullumikkut pingaaruteqaratik. Immap naqqani uumasuni uumasut nalinginnaasut allat tassaapput uillut, nerpissuut, eqqusat, ulloriaasat allallu peqquit arlallit.
Ikersuaq Davis-imi koraaleqarferujussuaqarpoq orpiusarujussuaqarlunilu; Nuup avataani, 300-niit 600 meterinik itissusilimmi, sumiiffik 500 km2 missaannik annertussusileq annertoorujussuarnik koraaleqarpoq, aammalu Tunumi orpiusarujussuit 2-3 meterinik portussusillit annertoorujussuulluni, taakkualu aamma kooraliupput. Sumiiffiit taakkua eqimasorujussuarnik koraaleqartut, peqatigisaanik uumasut arlallit, nerpissuut, raajat, siuteqqut, qitupeqqat, pupiit, saattuat, aalisakkat immap naqqaniittut, immap naasuisa aamma ulloriaasat, najortagaraat. Sumiiffiit taakkua immikkut uumassusilinnut pingaaruteqarmata, sumiiffiit ilaanni annertuunik koraaleqartuni kilisalluni aalisarneq killilersorneqalersimavoq.
Paasissutissat allat
- Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
- Sineriak
- Nunap sannaa
- Eqalussuaq
- Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
- Immami sikoqanngitsumi uummassusillit
- Kalaallit nunaata imartaani puisit
- Silap pissusaa
- Imeq tarajuunngitsoq
- Nanoq
- Imaq kangerluillu
- Arferit suussusai aammalu arfanniarneq
Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.
