Imaq kangerluillu

Kalaallit Nunat imaani sumiiffinnit annertoorujussuarnit, assigiinngitsunik kissassusilinnit aammalu pilersitaqarfiusartunit, sumiiffinni sinerissap qanittuaniittuni uumassusilinnit tamaginnut sunniisartunit, ungalusimavoq – tassalu sumiiffiit nunamiit 3 sømilinit qaninnerusut. Issittup imartaa nillertoq, nunap illuatungaanni tamaginni kujammut sarfartoq, imarpiup imartaanut kissartumut attuuttarpoq aammalu nunavittap tunnganerani pitsaasunik pilersitsisinnaalersitsisarluni.

Avannaarsuani inissisimanerata kingunerisaanik ukiup qanoq ilinerani sikuusarneranut tunngasut aammalu imartani uumassusilinnut tunngasut annertoorujussuarmik assigiinngitsuupput. Imartat kangerluillu annertunerpaartai ukiukkut sikusarput; Kalaallit Nunaata kujataata kitaa aammalu ammalatanik taagorneqartut, immap sikuanik avalisimaneqaraluarlutik sikusanngitsut, eqqaassanngikkaanni.

Imaq, immap sarfaa sermeq pisuussutillu uumassusillit

Kalaallit Nunaata eqqaata imartai kissassutsimikkut tarajoqassutsimikkullu annertoorujussuarnik allanngorarfiusimapput, taakkualu marluusut tamarmik siunissami aamma allanngussasut naatsorsuutigineqarpoq. 1920-miit 1930-mut Kalaallit Nunaata kitaa sinerlugu imaq 1,5 ^oC-nik kissarnerulersimavoq, taannalu 1960-ikkut tikillugit taamatut qaffasissuseqaannarsimalluni. Piffissami 1970-imiit 1990-imut nillernerulersimavoq, kisianni tamatuma kingorna kianneruleqqissimalluni aammalu 2016-imi kiannerpaamiilersimalluni. Immap nillernerulerneraniilli, kisianni maannakkut silap pissusaa siumut naatsorsorlugu, Kalaallit Nunaata imartaasa qaavi ukioq 2100 tikillugu ukiut qulikkaat tamaasa agguaqatigiissillugu 0,3 ^oC-nik kiannerulertassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik sumiiffiit annertoorujussuit taamanikkussamut aasakkut sermeqartussaanngillat.

Kalaallit Nunaata eqqaata sikusarnera aamma ukiuni 40-ni kingullerni annertoorujussuarmik allanngoriartorsimavoq, tassami sikusanngitsut annertunerujussuanngorsimapput. Baffinip Kangerliumarngani immap sikuata annertussusaa ukiut qulikkaat tamaasa 4 %-imik annikillisarsimavoq, aammalu annertussusaa ullumikkut 1979-imi annertussusaata pingajorarterutaannaanik annertussuseqalersimalluni. Grønlandshavetimi ukiut qulikkaat tamaasa 9 %-imik tippartarsimavoq.

Kalaallit Nunaanni inuuneq, aammalu Kalaallit Nunaannik misissuineq atorluaanerlu, uumassusilinnik pisuussuteqarluni, assartuinermut periarfissaqarluni sikoqartunilu killeqartarluni, immamut atalluinnartuujuaannarsimapput. Imaani uumasunik miluumasunik piniarneq, pingaartumillu arfanniarneq Canadamiit sikukkoorlutik inuiaat arlallit ingerlassimavaat, aammalu niuerutissaminnik arfanniat Europameersut Kalaallit Nunaannut imaatigut angalasarsimallutik. Ullumikkut aalisarnermi pisuussutit inuiaqatigiinnut aalajangiisuupput, imaani pisuussutsinit allanit isertitat, assersuutigalugu uuliasiornermi gassisiornermilu, suli pingaaruteqalersimanatik.

Kalaallit Nunaat aamma Sullualummut, ukiuni hunnorujulikkaani ilisimasassarsiortunit ajutoornernik eqqugaasarsimasunit nunap assiliorniarsarineqartarsimasumut, isaariap eqqaaniippoq. Canadap avannaani sikusartut annikinnerulerneranni Sullualuk siunissami Imarpiup Manerassuullu akornanni angallavissanut nutaamik pingaaruteqalertussaavoq.

Baffinip Kangerliumarnga aamma Ikersuaq Davis

Canadap avannarpasinnerusortaata aamma Kalaallit Nunaata akornanniippoq Baffinip Kangerliumarnga, imartaq annertoorujussuaq (690.000 km²) aammalu 2.000 m tikillugu itissuseqartoq, ukiukkut sikusartoq aasakkullu imarortartoq. Baffinip Kangerliumarngata kangisissortaa ikkattuuvoq, 200 meterinit ikkannerulluni. Nunavittap tunngavia ikerasannit isorartuunit kittaarneqarpoq, nunavittap tunngaviata avataani imaq itisooq kangerlunnut aammalu sineriak sinerlugu sermit iigartartut atassusersimallugit.

Kujammut Baffinip Kangerliumarnga aamma Ikersuaq Davis, Kalaallit Nunaanniit Canadamut 300-600 meterinik itissusilimmik ataneqarluni isorartussuseqartoq aammalu Imarpiuk avannarpasinnerusortaanut atassusiisoq, naapipput. Ikersuaq Davisip kujasinnerusortaani imaq 2.000 meterinit itinerusunik itissuseqarpoq. Ikersuaq Davisip kangisinnerusortaa, Baffinip Kangerliumarngani pisut paarlattuanik, nunavittap tunngavia amippoq (50 km-init annikinnerulluni).

Canadap avannaani ikerasaat nerukitsut ikkattullu Baffinip Kangerliumarnganut issittup imartaanit nillertumit pingaartumik imaqarput. Kalaallit Nunaata kitaata sineriaa sinerlugu kangisissortaani Kalaallit Nunaata kitaata sarfarnera aammalu imaq tarajulik imarpimmeersoq avannamut ingerlaartarpoq.

Lincolnip Imartaa, Issittup imartaa aamma Grønlandshavet

Kalaallit Nunaata avannaaniippoq Lincolnip Imartaa. Tamanna ukiup annerpaartaani ukiuni arlalinni immap sikuanit sikuusarpoq aammalu Ikersuakkoortumik (Nares Strædet) Baffinip Kangerliumarnganut issittup imartaanik nillertumik ingerlaartitsisarluni. Imaq Manerassuarmeersoq, Canadap avannaa sinerlugu sarfartoq, Lincolnip Imartaani immamut imarpimmeersumut ilannguttarpoq, tassanngaaniit imaq akuleriilersoq Ikersuakkoortumik aqqusaartarluni.

Tunup avannarpasinnerusortaani Grønlandshavet 1,2 mio km² missaannik annertussuseqartoq Norskehavet-imut aamma Danmarkstrædet-mut killippoq aammalu Fram Stræde aqqusaarlugu Qalasersuup imartaata aamma Atlantikup akornanni atassusiilluni. Kippasinnerusortaani Tunup sarfarnera nillertoq, Kalaallit Nunaata nunavittaani kujammut sarfartartoq, erseqqinnerpaavoq. Uummannarsuarmi sarfaq avannamuinnaq sanguvoq aarmimalu annikilliartorluni Qeqertarsuup Tunuanut ingerlaqqilluni. Kangimut Golfstrømmip ilaa atlantikup imartaa kissartoq ilanngullugu avannamut nikikkiartorpoq, Grønlandshavemi nillortarluni immallu naqqanut kivisarluni.

Grønlandshavet sumiiffiit immap Golfstrømmimeersup kiviartortarfiisa pingaarnersaannut ilaavoq. Taamatut ingerlasarnera imarpiit kaaviiaarnerannut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpoq. Siunissami Grønlandshavet-imi immap qaavata kianneruleriartornerani kissartut paarlakaattarnerat taanna, taamaalillunilu Golfstrømmip ingerlaartittagaanut tunuliaqutaasut, sunnerneqarsinnaassasut isumaqartoqarpoq.

Irminger Havet/Danmarkstrædet

Kalaallit Nunaata kujataata avataaniippoq imartaq itisooq (2.000 m miss.), Tunup Sarfarneranit immamik nillertumik aammalu Atlantikup Avannaata Sarfarnerata ilaaneersumik immamik kissartumik pilersorneqartoq. Sumiiffik taanna taagorneqartoq Irmingerhavet, Irmingerstrømip, Kalaallit Nunaata kitaa sinerlugu kissartumik imaqartitsisup, taamaalillunilu ukiukkut immami sikoqanngitsitsisup aammalu imaani pinngorartitsilluarnissamik uumarissaasuusup, pilertarneranut pingaaruteqarpoq.

Irmingerhavet-ip avannarpasinnerusortaaniippoq Danmarkstrædet, tassani issittup imartaa nillertoq oqimaatsorlu Atlantikup Avannaata Sarfarneraneersup immap oqitsup ataanut kivisarpoq.

Qeqertarsuup Tunua

Qeqertarsuup Tunuata kujammut kippasinnerusortaa 700 meterinik itissusilimmik qooqqineqarpoq, Kitaata Sarfarneraniit immamik kissartumik Qeqertarsuup Tunuanut pilersuisumik. Qeqertarsuup Tunua januaarimiit apriilimut nalinginnaasumik sikuusarpoq, kisianni ukiuni qulikkaani kingullerni ukioq kaajallallugu imaannaasarnera nalinginnaaneruleriartorsimavoq.

Qeqertarsuup Tunuata kangisinnerusortaani Sermeq Kujalleq Kalaallit Nunaanni ilulissanik pilersuisut annersaraat. Taanna nunamiit imaanut inuussutissanik nassataqartarpoq, aammalu erngup tarajuunngitsup oqitsup aannera aalarulutsitsilertarluni. Naasut immap iluaniittut inuussutissat atorluartarpaat, qaamanerup peqatigisaanik nerisaqatigiinni aallartitsisartumik.

Kangerluit

Kalaallit Nunaanni kangerluit atserneqareersut 150-init amerlanerupput, tassungalu ilanngullugu kangerluit iluini kangerluit amerlasoorpassuullutik, assersuutigalugu Tunumi Kong Oscar Fjordimiinnaq kangerluup iluani kangerluit 14-iupput. Kangerlunni taakkunani imaani pinngorartoqarnera assigiinngitsorujussuuvoq, imeqartut aammalu sermit iigartartut suut kangerlunni imermik kinnernillu pilersuinersut apeqqutaalluni.

Kalaallit Nunaata kitaani kangerluit annersaanni Nuuk Kangerluani illoqarfiit pingaarnersaat Nuuk inissisimavoq. Kangerluk agguaqatigiissillugu 250 meterinik itissuseqarpoq, kisianni aamma 600 meterit sinnerlugit isissutilinnik ilaqarluni. Taanna 190 km-inik isorartussuseqarpoq aammalu 2.000 km²-inik angissuseqarluni. Imeq tarajoqanngitsoq serminit iigartartunit pingasunit nunami inissisimasuneersoq, aammalu serminit iigartartunit pingasunit allaniit ilulissat imaanut nakkartartut aannerat, kangerlummi Kitaata Sarfarneraniit imaanut tarajoqarnerusumut akuliuttarput aammalu issittumi sumiiffinni nalinginnaasuunngitsumik uumassusilinnik pinngorartoqarnissaanut periarfissaqalersitsillutik. Kangerluup ilorpasinnerusortai kisimik ukiukkut sikusarput.

Kangertittivarmi (Scoresby Sound) kangerluit 350 km missaannik isorartussuseqarput aammalu 10.000 km² missaannik angissuseqarlutik, taannalu nunarsuarmi kangerluit annersaraat. Kangerluup iluani kangerluit 11 qeqertarsuup Milne Land eqqaanut 1.000 m tikillugit arlalinngortitersimapput. Kangerluk decembarimiit juunimut issittartoq sikusartorlu, serminit iigartartunit 12-iniit aallutik iminnguuttunik aamma Tunup Sarfarneraniit pilersorneqarpoq.

Sineriak sinerlugu sikoqartarnera

Immap sikua assigiinngitsorujussuarnik iluseqartoq ilimagineqarsinnaavoq – tuaq, maniillat, ukiut arlallit sikuusimasoq, kangerluit sikuat, sikut saatsersut, ilai taaguinnarlugit. Kalaallit Nunaata kitaani Ikersuaq Davisimi aamma Baffinip Kangerliumarngani ukiut tamaasa pisoqarfiusumik sikusarpoq. Decembarip qaammataani Baffinip Kangerliumarngata avannarpasinnerusortaa kippasinnerusortaalu siulliullutik sikusarput aammalu ukiuunerata ingerlanerani kujammut sikujartuaalertarluni. Piffissap ingerlanerani siku Kalaallit Nunaata sineriaanut annguttarpoq, aammalu sikuunerpaaffia martsip qaammataani takuneqartarpoq, tamaani siku kujammut ungasissumut, soorlu Nuummut, anngussinnasarluni.

Tunumi siku tamatigut annertuumik nikikkiartuaartuaannartarpoq, tassami Tunup Sarfarnerata nalunaaquttap akunneranut 10 km tikillugu siku 800.000 km²– init annertunerusoq ukiut tamaasa Fram Stræde-miit kujammut ingerlaartittarmagu. Siku Fram Stræde-meersoq Issittup imartaaniit ukiuni arlalinni sikuusarpoq aammalu ukiumi ataatsimi maniilaasarlutik, taaneqartarlutik sikorsuit. Sikorsuit Tunu sinerlugu sarfarnerani sarfaanneqartarput, ukiualuit ingerlaneranni Uummannarsuaq uiarlugu ingerlaqqittarlutik, tamaani Kitaata Sarfarneranit aallarunneqartarlutik aammalu Nuup Kangerlua tikillugu tissukarsinnaallutik. Ukiuni kingulliunerusuni silap pissusaata allanngoriartornera pissutaalluni Fram Stræde-miit sikut ingerlaartut tassaanerusarput sikut ukiumi ataatsimi sikuusimasut, aammalu Kalaallit Nunaata kujasinnerusortaa sinerlugu sikorsuaqartarnera qaqutigoornerulersimalluni.

Kalaallit Nunaata kitaani Tunumilu sineriak sinerlugu aammalu kangerluit iluini aalaakkaasumik sikusarpoq, nunamorluinnaq killilluni aalajaatsumik nikissinnaananilu inissisimasumik. Siku taamaattoq sumiiffinni avannarpasinnerusuniittuni qimusserfigineqartarpoq. Kalaallit Nunaata avannarpasinnerusortaanni aasaq tamaat aalaakkaasumik sikuusinnaavoq, kisianni kangerluit amerlanersai juunip qaammataaniit imarortarput.

Ammalatat

Issittoq tamakkerlugu sumiiffinnik sinerissap qanittuaniittunik ukioq tamaat sikusanngitsunik peqartarpoq. Taakkua russit oqaasiinik taagorneqarput »polynier«, aammalu Kalaallit Nunaata kangiani kitaanilu takussaallutik. Ammalatat sumiiffimminni ukiuuneri tamaasa pilertarput, aammalu ukiuunera tamaat immap kissartup sikumi sumiiffimmut sarfarnerani pilertarlutik, imaluunniit anorip sarfallu sikuamik aatsitsinerisa kingunerisaanik pilertarlutik. Ammalatat aamma pisartut taakkua marluusut ataqatigiinnerisigut pilersinnaapput.

Ammalatani sikuartuaannartarnerata taratsut avissaartittarpai, taakkua immap iluani inuussutissanik kaaviiaartitseqataalertarlutik, taamaalillunilu pingaarnernik pilersitsiartuaalersitsisarlutik. Aammalatanut aamma upernalernerani imaannaasarnera aamma ilisarnaataavoq, tassani seqernup pingaarnernik pinngorartoqarnissaa uumarissartarlugu. Tamatuma kingunerisaanik timmissat imarmiut immap iluani qaffasinnerusortaani nerisareqatigiinnik atorluaasinnaasarput, taamaalillutillu upernalernerani piaqqiorneq aallartissinnaasarlugu. Imaani uumasunut miluumasunut ammalatat pingaaruteqarput, pissutigalugu ukiuunera tamaat puisit arferillu anersaartoriartorlutik puinissamut periarfissaqalertarmata.

Issittumi ammatalat pinngorarfiunerpaasartut ilagaat Pikialasorsuaq, Kalaallit Nunaata aamma Canadap akornanni Smith Sundimiittoq. Taanna sakkortuumik avannertarneranit, ukiuunera tamaat Smith Sundimi atuuttartumit, ammaannartinneqartarpoq. Smith Sund ikaarlugu sikup ikaartarfinnguunnerani anori unerisimaffissaqalertarpoq, tamaani sikuaq kujammut tatisimaneqartuaannalertarluni. Pikialasorsuaq uumasorpassuit pinngitsoorsinnaanagu neriniartarfiattut ataqqineqarpoq. Pikialasorsuup siunissaa nalorninarpoq, pissutigalugu Smith Sundimi siku ikaarfiusartoq ukiuni kingullerni qajannarnerulersimammat.

Ammalataq annertooq alla, kisianni pinngorarfiuallaanngitsoq tassaavoq Tunup avannaata ammalataa, Kalaallit Nunaata avannamut kangisissortaata teqeqquaniittoq. Ammalata angisuut pingajuat kangerluup Kangertittivap avataaniippoq aammalu Pikialasorsuartuulli timmissanut uumasunullu imarmiunut miluumasunut amerlasoorpassuarnut pingaaruteqartuulluni.

Imaani pisuussutit

Kalaallit Nunaata imartaanni pingaarnertut pinngorarfiit ukiup qanoq ilinerani assigiinngitsuunerat annertoorujussuusoq paasinarsisimavoq, tamatumunnga pissutaalluni qaammatinik arfinilinnik sivisussusilimmik »ukiuunerani taartarnera«, sakkortuumik sikoqartarneranut ataqatigiissillugu seqernup qaamarnga takussaasarani imaluunniit annikitsuinnaasarluni – aammalu taamaaqataanik aasakkut imarorsimanerani piffissaq sakkortusarluni, annertoorujussuarmik inuussutissaqalersitsisarluni aammalu ulloq unnuarlu seqineq qaamsarluni. Sikup anorip sunniisarnera akuliutsitsinissamut, taamaalillunilu immap iluani inuussutissat kaaviiaarnissaat, sakkukitsunngortittarpaa.

Imaani sikoqanngitsumi uumassusillit bakteriallu upernaakkut aasakkullu immap iluani quajaatinik pingaarnertut pinngorartitsinermit pilertartut arlaqarput. Immap qaavanut qaninnerpaami ivigartorfimmi uumassusillit pingaarnersaraat illernat aamma illeraq qaarnasartoq, aalisakkat qullugiaannut, aalisakkanut, timmissanut imarmiunut uumasunullu imarmiunut miluumasunut inuussutissatut aamma tunngavigineqartut. Imaani ikkannerusumi (200 m inorlugu) quajaatit pinngorartut annertunerpaartai naqqanut kivisarput, tamaani uumasut arlallit sananeqaatinik minnernik, assersuutigalugu annanik aammalu immap qaavani pinngorartut sinnikuinik sorujuiaallutik inuussuteqarlutik. Immap naqqani uumasut aamma nerisaqaqatigiinnerni arlalinni ilaapput, taakkunani ilaallutik aalisakkat, mitit, taqammussat aamma aarrit. Imaani itisuumi immap qaavani quajaatinik pinngorartut annikinnerusortai immap naqqanut apuuttarput.

Aalisakkat allallu imaani pisuussutit

Kalaallit Nunaata imartaanni aalisakkat assigiinngitsut 250-it missaanniipput. Pingaartumik aalisakkat atorluarneqartut misissuiffigineqarnerat pigineqarput, aalisakkat amerlanersaanni aalisagaq takuneqarsimasoq allattuisoqaannarsimalluni. Aalisakkanik ikittuinnarnik, pingaartumik raajanik, saarullinnik qaleralinnillu aalisarneq, ullumikkut nunatsinni avammut nioqquteqarnermi pingaarnersaavoq aammalu nunatsinni tunisat ataatsimut nalingisa sisamararterutaat tassanngaaneerlutik. Aalisarneq pisassiisarnikkut maleruagassiivigineqarpoq, taanna umiatsiaararsorluni sinerissap qanittuani aalisarnermut aammalu kilisaatinik tunisassiortunik angisuunik avataasiorluni aalisarnermut agguarneqarsimalluni. Sinerissap qanittuani aalisarnermut tunngavissatut illoqarfinni 11-ni aalisakkeriveqarpoq aammalu nunaqarfinni arlalinni minnerusunik atortorissaaruteqarluni.

Atlantikup saarullia immaqa aalisakkani pisuussutini nunap ineriartortinneqarneranut pingaarnerpaajusimavoq. Igaffinneersunit attanit saarulliit saanikui annertoorujussuit, nunatsinni siusinnerusukkut kulturini aalisakkat aalisarneqartarsimasut takutitsisut, nassaarineqarsimapput. Kalaallit Nunaata eqqaani saarullinniarneq pillugu nalunaarusiat siulliit 1800-kkut qiteqqunneraneersuupput, kisianni 1920-kkunniit Kalaallit Nunaata kitaani ikkannersuarni aalisarneq annertunerusoq ineriartortinneqarsimalluni. Aalisarneq 1960-ikkut naalerneranni annertunerpaaffimminiilersimavoq, ukiumut 1⁄2 million tonsit rekortiliilluni pisarineqarsimallutik. 1920-miit 1970-imut piffissaq kiassimavoq, aammalu 1970-ip kingorna imaq nillernerulermat saarulliit ikkannersuarniit tammakarsimapput, taamanikkulli taamatut amerlassuseqarlutik uteqqissimanatik.

Kangerlunni saarullit ikittukkaat arlallit, kissassutsit nikerarnerannit sunnerneqarsimanngitsut, takussaapput, kisianni kiannerata nalaani ikkannersuarniittunut sanilliullugit, sinerissap qanittuaniittut taakkua pingaaruteqarsimanatik.

Qalerallit Tunumi aamma Kalaallit Nunaata kitaani immani nillertuniittuupput. Suffisarnerat Ikersuaq Davis-imi pisarpoq, aammalu qullugissat piaqqallu immami avannamut ikkannersuarnut aammalu Qeqertarsuup Tunuanut ingerlanneqartarlutik. Qalerallit avataani (nunamiit 3 sømilinit ungasinnerusumi) Baffinip Kangerliumarngata imartaata itisuup killinga sinerlugu 1.000‐1.500 meterinik itissusilinni aamma takussaapput. Qaleralik ullumikkut Kalaallit Nunaanni aalisakkat avammut niuerutigineqartartut pingaarnersaraat.

Raajat itisoormiut pingaartumik 50 meteriniit 600 meterinut itissusilinni ikkannersuit sinaaniittuupput, tamaani qullugissat, uumasut toqungasut, quajaatit uumasuaqqallu assigiinngitsut inuussutigalugit. Raajat aamma saarulliit, nataarnat, qalerallit kapisillillu inuussutissaanni ilaasarput. Itisoormiunik raajarniarluni aalisarneq Qeqertarsuup Tunuani 1950-ikkunni aallartippoq, aammalu 1960-ikkut ingerlaneranni saarullinniarluni aalisarnerup kinguariarnerani, raajarniarluni aalisarneq annertuserujussuarpoq. 1980-ikkuniilli raajat itisoormiut Kalaallit Nunaanni aalisakkat pisuussutit aningaasaqarnikkut pingaarnersarilersimavaat.

Kissavaasat aamma saattuat annikinnerusumik aalisarneqarput aammalu najukkami aningaasaqarnikkut pingaaruteqarlutik.

Aalisarnermut pingaarutilinni allani ilaapput suluppaakkat, Tunup kujataani imaani itisuumi pisarineqartartut, nipisat Kalaallit Nunaata kitaani suai atorluarniarlugit sinerissap qanittuani pisariaqartartut aammalu ammassaat Tunumi pisarineqartartut. Aalisakkanik avataani uumasuusunik avaleraasartoorniarluni, ammassassuarniarluni aammalu saarullernarniarluni aalisarneq Tunumi 2011-p kingorna tupaallannartumik sukkasuumik ineriartorpoq, kisianni maannakkut kinguariarsimalluni. Tun tungujortunik avalerallit ataasiakkaat aamma Tunumi pisarineqarsimapput. Kiisalu atlantikup avannaata kapisilia annikinnerusumik aalisarneqartarpoq, aammalu suffisartut ikittut Nuup Kangerluaniillutik. Aalisakkat assigiinngitsut arlallit aalisarnermi ilaatinneqanngillat, kisianni pinngortitap ataqatigiinnerani pingaaruteqarlutik: eqalugaq, eqalugaasaq, putooruttoq aamma eqalussuaq.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Uumassusillit assigiinngisitaarnerat aamma pinngortitap aqutsivigineqarnera
• Kalaallit Nunaani timmissat assigiinngitsut
• Sineriak
• Nunap sannaa
• Naatsiviinni nunalerineq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Tunup avannarsuani ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni mingutitsisarneq
• Tulleriissaartumik periaaseqarluni avatangiisinik alapernaarsuineq
• Silap pissusaa
• Sermersuaq
• Nunami pinngortitaq sermeqanngitsoq
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit
• Orpinik ikkussuineq

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.