Arferit suussusai aammalu arfanniarneq

Arfivik (Balaena mysticetus), uani tunumini maniilannernik marlunnik ilisarnartunik takutitsisoq, Qeqertarsuup Tunuani upernaakkut Kalaallit Nunaata kitaaniittarpoq, tamaani illeqqanik nerisarluni. Taanna aamma Tunup Avannaarsuani ukioq kaajallallugu takussaasarpoq.
CARSTEN EGEVANG, 2022

Arferit assigiinngitsut pingasut Kalaallit Nunaata eqqaani imartani ukioq kaajallallugu takussaasarput: arfivik, qilalugaq qaqortaq aamma qilalugaq qernertaq. Arfivik 18 meteriulluni aammalu 50 tons angullugu oqimaassuseqarluni arferit anginersaannut ilaavoq, aammalu 40 cm angullugu issusoorujussuarmik orsoqarluni. Qilalugaq qaqortaq aamma qilalugaq qernertaq, tamarmik arferit kigutillit akunnattumik angissuseqartut, aamma 10 cm-inik orsoqarlutik oqorsisimalluartuupput, aammalu 1,5 aamma 1 ton oqimaassuserilersinnaallugu. Arfivik, qilalugaq qernertaq aamma qilalugaq qaqortaq kingusissukkut kinguaassiorsinnaalertarput, ukioqqortuserujussuartarlutik, kisianni taamaallaat ukiut pingasukkaarlugit ataasiinnarmik piaqqisarlutik. Taamaattumik uumasooqatigiit arriitsuaraaqqamik amerliartortarput, aammalu piniarneqarnerat akornusersorneqarnerallu uumasooqatigiinnut annertuunik sunniisinnaapput.

Ullumikkut arferit sorrallit sisamat (tikaagulliusaaq, tikaagullik, qipoqqaq aamma arfivik) aammalu arferit mikisut marluk (qilalugaq qaqortaq aamma qernertaq), pisassiisarnerit aallaavigalugit ilisimatusarfigineqarput. Tamatuma saniatigut arferit mikisut sisamat (niisarnaq, aarluarsuk, aarluk aamma niisa), pisassiissuteqarfigineqartanngillat.

Aasakkut arferit assigiinngitsut qulit Kalaallit Nunaata kitaani aamma Tunup kujataani imartat peqarfiulluartartut ornittarpaat. Taakkua tamarmik uumasuupput ukiukkut sumiiffinnut kiannerusuniittunukartartut.

Arfivik

1600-kkut qiteqqunneranniit 1900 tikillugu arfivik arfanniarnermi siunnerfigineqartarsimavoq, Kalaallit Nunaata kangiani aammalu kitaani. Tamatuma kingorna uumasooqatigiit ikilerujussuarsimapput, arferit nassaariuminaallisimallutik. Ukiup 2000-ip missaa tikillugu uumasoq taanna qaqutigoortorujussuusimavoq, kisianni uumasooqatigiit ukiuni kingullerni Kalaallit Nunaata kitaani aamma Tunumi amerliartorsimapput.

Kalaallit Nunaata kitaani arfivik taamaallaat ukiukkut takuneqartarpoq, naliliisoqarporlu arferit 1.400-t missaanniittut, arnavissat inersimasut kinguaassiorsinnaalereersut amerlanerullutik, Qeqertarsuup Tunuaniittartut. Aasakkut uumasooqatigiit taakkua Canadap avannaata kangianiittarput, tamaani piaqqisarlutik, aammalu uumasooqatigiit 6.000-inut missiliorneqarput.

Arfivik issittup imartaani nillertumiinnerusarpoq, aammalu taassuma ingerlaarnermini issittup imartaata sarfarnera malittarpasippaa. Kalaallit Nunaata kitaani uumasooqatigiinni taakkunani ukiumut arferit marluk pisassiissutigineqartarput, kisianni 2015-ip kingorna pisarineqarsimanatik. Uumasooqatigiit aappai Tunup avannarpasinnerusortaata teqeqquaniittarput, kisianni aamma Polbassinet-imut, Svalbardip avannarpasinnerusortaanut aammalu Franz Josefs Landimut ingerlaartarlutik. Uumasooqatigiit taakkua ullumikkut arferit hunnorujualunnik amerlassuseqartut isumaqartoqarpoq, taakkualu eqqissisimatitaapput. Arfiviit illeqqanik, arferup sorraasigut nakkaatinneqartartunik, nerisarput.

Qilalugaq qaqortaq

Qilalugaq qaqortaq Tunumi angalaannartutut taamaallaat takussaasarpoq, kisianni ukiukkut uumasooqatigiinni marlunni Kalaallit Nunaata kitaani takussaasarpoq. Uumasooqatigiit aappai Qeqertarsuup Tunuata aamma Maniitsup akornanni imaannarmi sinerissap qanittuaniittarput aammalu uumasut 8.000-it missaannik amerlassuseqarlutik. Aappai Pikialasorsuarmi ammalatamiittarput aammalu uumasut 2.000-it missaannik amerlassuseqarlutik. Uumasooqatigiit marluusut tamarmik aasakkut Canadap avannaani kuuit tasinngortaanniittarput aammalu ukiukkut najortakkaminnut taakkunanngaaniillu ukiut tamaasa ingerlaartarlutik, aammalu uumasooqatigiit marluusut tamarmik pisassiissutinit maleruagassiinikkut piniarneqartarput aammalu amerlassusaat allanngorartuunngitsoq imaluunniit amerliartortut isumaqartoqarluni. Qilalugaq qaqortaq eqalukkanik, amikunik, raajanik aamma ammassannik nerisaqarpoq, kisianni aamma atlantikup saarullii Kalaallit Nunaata kitaani takussaatillugit, taakkua nerisarlugit.

Qilalugaq qernertaq

Qilalukkat qernertut amerlanngitsut Qimusseriarsuarmi immap qaavani uninngaartut. Angutivissat 1,5‑3 m missaannik takissusilinnik qipisunik tuugaaqaramik ilisarineqarsinnaapput, taannalu tuloriaani saamerlermiippoq, kiguserfianit qullermiit nuisanerulluni. Arnavissat aamma tuugaaqarsinnaapput, kisianni taanna naannerujussuulluni.
CARSTEN EGEVANG, 2019

Qilalugaq qernertaq uumasooqatigiinni arlalinni, aasakkut Kalaallit Nunaanniittartuni takussaavoq. Uumasooqatigiit ilisimaneqarnerpaat Inglefield Bredningimiipput, tamaani qaannamik naalilluni periaasitoqqat suli atorneqarlutik. Uumasooqatigiit allat Kalaallit Nunaata kitaani Qimusseriarsuarmiipput kiisalu Tunumi Kangerlussuarmiillutik, Kangertittivarmiillutik (Scoresby Sound), Young Sundimiillutik aamma Dove Bugt-imiillutik. Ukiukkut qilalukkat qernertat sinerissamiit imaanut itisuumukartarput, tamaani qaleralinniarlutik 1.800 meterinik itissusilimmut aqqarsinnaasarlutik. Qilalugaq qernertaq immami nillertumi uumasuuvoq nalinginnaasoq, immat kissatsikkiartornerat iluarisuunagu, aammalu uumasooqatigiit amerlanersai immani nillertuni katersuussimasarput. Nerisassaminnik toqqaasarnerat uumasunut ikittuinnarnut killeqarpoq aammalu pingaartumik amikut, eqalukkat qalerallillu nerisaralugit. Piniarneqarnerat pisassiissuteqarfiusarpoq, aammalu uumasooqatigiit arlallit kinguariartorput. Tunup kujataani uumasooqatigiit piniarneq silallu pissusaata allanngoriartornera pissutigalugit nungutaaqqajaasut isumaqartoqarpoq.

Niisat

Arferit kingutillit pingaarnersaat, aasakkut Kalaallit Nunaannukartartoq, tassaavoq niisa mikisoq. Taakkunannga pisarineqartartut ukiumut 2.000-init amerlanerupput, aammalu sananeqaatiminni pissusilersortarnerminnilu Kalaallit Nunaata kitaani pinngortitami aalajangersimasumi takussaasarput, atlantikup avannaani uumasooqatigiinnit allanit allaanerusumik. Niisat sikut avaqqutaartarpaat, aamma Kalaallit Nunaanni aasaanerani najortakkaminnut sumiiffimmi aalajangersimasorujussuarmiittaraluarlutik, ukiukkut Atlantikup imartaani kujammut ingerlaartarput. Niisa arfeq nukissaqarluartuuvoq, sukkasuumik kinguaassiorsinnaalertarluni, kisianni sivikitsuinnarmik uumasarluni (ukiut 15-it inorlugit) aammalu annertoorujussuarmik nukissamik pisariaqartitsisuuvoq, taamaattumik nerisassarsiortuaannartariaqarluni. Kalaallit Nunaanni niisa aalisakkanik ataatsimoortartunik mikisunik amikunillu nerisarpoq, aammalu Atlantikup imartaani ukiukkut najortakkaminni 200-300 meterinik itissusilinni akunnattumik itissusilinni aalisagaaqqanik nerisartoq isumaqartoqarpoq. Qanittumi niisanik piniarnissamut pisassiisarneq atuutsinneqalerpoq.

Aarluk

Aarluit Kalaallit Nunaanni qaqutiguinnaq takuneqartarput, kisianni ukiuni qulikkaani kingullerni Tunumi akuttunngitsumik takuneqartalersimapput pisarineqartalersimallutillu. Aarluit Atlantikup avannaani pingaartumik aalisakkanik nerisaqarput, kisianni Kalaallit Nunaanni aamma imaani uumasut miluumasut, soorlu tikaagulliit, qilalukkat qernertat puisillu pisarisarlugit. Kalaallit Nunaanni aarluit qanoq amerlatiginersut ilisimaneqanngilaq, aammalu uumasoq taanna eqqissisimatitaanngilaq.

Nutaaliaasumik arfanniarneq

Arferit aasakkut Kalaallit Nunaannukartartut 12-it assigiinngitsut akornanni tikaagulliusaaq, tikaagullik aamma qipoqqaq, nutaaliaasumik arfanniarnermut pingaarnersaapput. Uumasunut pingasunut tamaginnut tunngatillugu piniarnissaat pisassiivigineqartarpoq, Nunani tamalaani arfanniarnermut kommissionimit aalajangersarneqartarluni. Arferit taakkua sukkasuujupput, kujasinnerusumi nuliusarfiit ukiuuneranilu najortakkat aammalu avannarpasinnerusumi neriniartarfiit akornanni annertuumik ingerlaartartut. Uumasut pingasut tamarmik Atlantikup imartaani amerlasoorpassuupput, aammalu uumasooqatigiit ilai imarornerani Kalaallit Nunaanniittarput, tamaani krill-inik, ammassannik, putooruttunik, saarullernanik aamma saarullinnik nerillutik ukiumut nerisassanik pisariaqartitsinermik ilarujussua pissarsiarisarlugu.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaat pinngortitaa pillugu paasissutissat allat.