Palæo-inuit

Ukiut 5.000-it missaat matuma siorna inuit Siberiap avannaata kangianit Alaskap Canadallu issittortai aqqusaarlugit Kalaallit Nunaannut ingerlaarsimapput.

Kalaallit Nunaanni itsarsuaq oqaluttuarisaaneq nassaat itsarsuarnitsat nassuiarnerisigut allaaserineqartarpoq.

Inuit siulliit kikkuunertik, upperisartik, inuiaqatigiittullu aaqqissuussaanertik imaluunniit inuuniarnerminni atugassarititaasut pillugit allassimasunik qimataqanngillat. Nassaat itsarsuarnitsat inuit ilaatigut atortui pissusaallu ilisimaneqartut allatigullu oqaluttuatoqaataat tunngavigalugit nassuiarneqartarput.

Ujaraannarnik sakkoqarfiusunik kultureqarsimanera 1830-kkunni ilimagineqaqqaalerpoq siullermillu isummersimanerup akerlianit itsarnisarsiuut piffissap ingerlanerani paasiartorpaat Kalaallit Nunaata itsarsuaq oqaluttarisaanera imaaliallaannaq nassuiarneqarsinnaanngitsoq. Inuit kulturiannit siusinnerusumik pisoqaanerusumillu kultureqarsimanera 1950-ikkut nalaanni aatsaat paasilluarneqarpoq. Inuit issittormiut ujaraannarnik sakkullit itsarnisarsiuunit taaguuserneqarput »palæoeskimoer« (palæo = itsarnisaq), taaguulli atorunnaarneqarsimavoq oqaaseq »eskimo« inunnit nalinginnaasumik nikanartutut isumaqarfigineqarmat. Inuit issittormiut kattuffianni ICC-mi. 2010-11-mi isumaqatigiissutaavoq oqaaseq palæo-eskimo palæo-inummik taarserneqassasoq eskimo inuit oqaasiini oqaaseq ilaanngimmat. Itsarsuaq inuit kulturiinik nassaarfiit Independence Fjord, Saqqaq aamma Kinngait (Cape Dorset) itsarnisarsiuunit kulturinut atsiunnneqarsimapput.

Palæo-inuit kulturiat

Palæo-inuit kulturiat Ukiut 4.500-t missaat matuma inuit siulliit Canadap issittortaanit Ikeq ikaarlugu Kalaallit Nunaanni nunassipput. Nunami nassaassat paasinarsisippaat inuit siulliit nunap immikkoortuini tamani najugaqartarsimasut. Palæo-inuit kulturiannit nassaat ukiut 2.500 Kr.in.si. – 1300 Kr.in.king. missaanut pisoqaassusilerneqarsimapput. Takkunannga nassaarineqakkajunnerusarput ujaqqanit sakkuliat, sakkuliornermi sannakut tuperfikullu, uumassuseqarsimasunit sanaat arrortikkuminarnerusut, soorlu saanermik, tuugaamik imaluunniit qisummit, asiujanerusarmata. Ujaqqanit sakkulianit nassaarineqartartut piniutaanerusarput taamaattumillu itsarsuaq inuiaqatigiinni piniartuusimasuni arnat, meeqqat utoqqaallu angutitulli takussutissartaqartigineq ajormata kulturikkut oqaluttuarissaanermi angutit saqqumilaarnerusinnaasarlutik.

Independence I (Kr.in.si. 2500‐1800 missaat)

Kalaallit Nunaanni palæo-inuit siulliit itsarnisarsiuumit Eigil Knuthimit Independence I-imik atserneqarput kulturimit nassaaqqaarfia Independence Fjord Kalaallit Nunaata Avannaarsuaniittoq atsiullugu. Inuit Independence I-imeersut Canadap issittortaanit ukiut 4.500-t missaat matuma siorna Kalaallit Nunaata Avannaarsuata kitaanut nunassipput avannamullu ingerlaqqillutik Peary Landimut Avannaarsuatalu kangianut siammarterlutik. Kulturinut malitsigisaanut sanilliussinermi inuit Independence I-imeersut ikinnerupput nunamilu siammarternerat killeqarnerulluni.

Naak sakkui, tupeqarfii piniartagaallu arlalitsigut assigiinngissuteqaraluartut inuit taakku ataatsimoorussaminnik ilisarnaateqarput. Immikkut ilisimaneqaatigaat ujaqqanik sakkuliullaqqilluinnassusertik, ujaqqanit ammaat ilaannit agatinit jaspisinillu Avannaarsuata kangiani nassaarineqarsinnaasunik sananeqakkajunnerusartunik. Sakkut ujaqqamik kaattarlugit ilusilersorneqartarput kingornalu saveruummit saanermik, tugaamit nassummilluunniit sanaamik naqittaarlugit suliareqqinneqartarlutik. Ujaqqanit sakkuliarineqartartut tassaapput qarsut naqqui anguikkat ulussai, kiliortuutit nuumikkut saneqqamikkullu kiinallit, kilaateeqqat, qipoqqaatit, putoorutit il.il. assigiinngitsunik atuuffeqarsinnaasut. Sakkut kiinnat killavaartuusanngorlugit ipissagaasarput.

Sakkut miluumasut saarnginik tuugavinilluunnit sananeqartarsimasut tassaasinnaapput amernut putoorutitut, aalisakkanut kapoorutit kakujat aavi narlusuut timmissallu saarnginit meqqutiliat amitsunnguit ammalortunik qillerummit qillikkanik isitallit.

Independence I-ip inui tuperni ammalortuni ammaloqisaaniluunniit ukioq naallugu najugaqartarput. Toqqit marlunnut avillugit ujaqqanik sanaanik ilioraaveqartarput qeqqatigut killulinnik. Ukiup ilaata kiannerusortaani najugaqarfiusimasut ilisarnaatigisarpaat toqqup silataani killoqartarnitik, nalinginnaasumik ujaqqanik saattukujuunik kipparissunngorlugit ilusilikkanik. Killut nerisassiorfiusarput aammali qaammaqqutaallutillu kiassaataasarlutik. Killut ilai ujaqqanik assattut peqingasutut angitigisunik immerneqarsimasarput imermut igaanullu qalatitsissutaasartunik tupermilu kialaartitsisartunik.

Tuperfikut ilaani sakkuliornermit sannakunit nassaassartalinni misissueqqissaarnerit paasinarsisippaat sakkut assigiinngitsut toqqup iluani sumi nassaarineqarnerat tunngavigalu toqqup iluata aaqqissuunnerani suiaassuseq aallaavigalugu sumi sulliveqarusunneruneq apeqqutaasarsimagunartoq.

Attakoqarfippassuarni umimmaat saarngi amerlanerpaasarmata itsarnisarsiuut isumaqarput umimmaat Independence I-ip inuisa avannaarsuata issittoqarfiani piniagassaannit pingaarnerpaasimasut, piniakkaminnillu malittarinnillutik ingerlaartarnerat taamanersuarlu silaannaap kiannerunera Kalaallit Nunaata Avannaarsuanut pisimanerannut peqqutaasut.

Issittup Imaata sarfaannit qissiat Kalaallit Nunaata Avannaarsuata kangiata sineriaanut tippussaatittagai nunap pissarititaasa pingaaruteqartut ilagivaat. Independence I-ip inui nunami imaanilu miluumasunik allanit aamma atorluaagaluartut silaannaap kissarnerusimanera, umimmannik piniagassaqarnera qissianillu ikummatissaqarnera ataatsimoorlutik pissutaasimassapput nunarsuarmi avannarpasinnerpaatut najugaqarlutik ukiuni hunnorujuni arlaqalaartuni inuusimasinnaanerannut.

Naak nunaqarfii Kalaallit Nunaata Avannaarsuata Kangiani katersuuteqqallutik nunap kujasinnerusortaani nunassissimasunut Saqqaq-kulturimeersunik avissaaqqagaluarlutik sakkui tupeqarfiilu assigiissuteqartorujussuupput. Taamaammat Independence I-ip Saqqaq kulturillu inui inuiaassuseqatigiittutut naatsorsuunneqartarput nunalli najugaasa pissarititaannik aallaaveqartunik assigiinngissuteqarlutik.

Silaannaap nillernerulernera ilutigalugu Independence I-ip inui peerussimapput, kulturilli peerunnera inuiaqatigiit iluani pissutsinik aamma aallaveqarsinnaalluarpoq.

Saqqaq (2400‐700 Kr.in.si. miss.)

Qeqertarsuup Tunuani nunaqarfiup Saqqap eqqaani itsarsuarnitsanik nassaarnerup kingorna nunatta kitaani inuit nunasseqqaartut itsarnisarsiuumit Jørgen Meldgaardimit Saqqaq-kulturimik atserneqarput. Kulturimit tassannga nunaqarfiit kitaani, kujataani kangianilu sinerianni tamani nassaarineqarsinnaapput. Avannaata kitaaniit kujammut tassanngaanniillu kangiata avannaanut ingerlaarsimarpasipput. Saqqaq-kulturip inui piffissami Independence I-ip kulturianeersut Kalaallit Nunaannut tikiunnerata missarpiaani aamma tikiupput, kulturilli taakku marluk imminnut naapissimanerannik suli uppernarsaateqanngilaq. Saqqaq-kulturip piunera sivisugaluartoq nunamilu siammarsimanera annertugaluartoq assigiiaarneq allanngujaassuserlu ilisarnaatigaa. Qeqertarsuup Tunua Sisimiullu eqqaat nassaarfiunerpaapput aamma nunaqarfiit tamaani amerlanerullutillu annerullutik. Nassaat amerlanersaat kulturip siusinnerusortaanut ukiunut 800-nut (2400­1600 Kr.in.si. miss.) siullernut pisoqaassusilerneqarsimapput, tamatumalu kingorna allanngoriartuaarnerit malunnarlutik, sulilu kingusinnerusukkut atortuliassatut toqqarneqartartut, piniutit atortullu ilusaat, piniagassallu piniarnermilu periutsit toqqarneqartut allanngorujussuarsimapput.

Kulturip nunaqarfianit sakkut nassaarineqartut qissianit, saanernit, tuugaanit nassunnillu sanaajusarput. Taakku ilagivaat tuukkat, sakkut ipui, meqqutit, alussaatit, niaquusat meqqutillu puui angallatillu qajangasup ilamerngi. Taakku ilai titarnernik pinnersarneqarsimapput.

Qeqertasussummi Qajaanilu Qeqertarsuup Tunuaniittuni Sisimiullu Kujataani Nipisanni nassaat pisoqaliartornerminni asiujartorsimanngingajattut nassaarineqarsimapput. Taakku nunami qeriuaannartumiissimasut ukiut tuusintit arlaqartut matuma siorna kulturiusimasumik asseqanngitsumik takussutissiipput. Assersuutigalugu DNA-molekylemit timip sananeqaataatigut kingornuttakkat ilisarnaataannik tamakkeqqangajattumik pissarsisoqarsinnaasimavoq. Timip sananeqaataa Qeqertasussummi attakuni nujaminernit nassaarinertunit, kingorna angutaaneranik paasineqartumit, pissarsiarineqarpoq.

Qisuit amitsut saattunnguit qilaatip, inuit qilaataannut assingusup, qarluaatut nassuiarneqarsimapput qimmillu saarnginit nassaat Saqqaq-kulturip inuisa qimmeqarsimanerat paasinarsisippaat.

Ujarak killiamik taaguutilik sakkuliornermi atorumaneqarnerusimavoq. Killiaqarfiit marluinnaat ilisimaneqarput, Nuussuarmiittoq Qeqertarsuullu Tunuata kujasinnerusortaaniittoq. Killiap siarmartiterneqartarsimanerata paasinarsisippaa sineriak isorartoorujussuugaluarluni akornutiginagu niueqatigiittoqartarsimasoq. Ammaat agatillu aamma sakkuliarineqartarsimapput pingaartumik kulturip kingusinnerusortaani. Ujaqqanik sakkulioriaaseq Independence I-imi periuserineqartup assigaa, sakkulli ilai manissarlugit silineqartarsimapput, pingaartumik kulturip ingerlarngata kingusinnerusortaani. Ujaqqanit sakkuliat ilisarnaataasa ilagivaat piniutit ulussai illuttut suliarineqarsimasut, putoorutit, kiliortuutit nuumigut kiinnallit saneqqamikkullu kiinallit, anguikkat ulussai, savissat ulimaatissallu.

Imaani nunamilu piniagassanut assigiinngitsunut piniutit kusanartumik peqqissaartumillu sananeqartarsimapput.

Toqqit ammalortut ammaloqisaalluunniit najugarineqartarsimapput. Toqqit ukiakkut upernaakkulluunniit najorneqartarsimasutut naatsorsuutigineqartut toqqup naqqa marlunnut avillugu illugiinnik ujaqqanik ilioraavigineqartarsimapput killoqarfiusartunik. Toqqit ukiuunerani najorneqartarsimasorineqartut naqqi ilaannakoortumik ujaqqanik natilersorneqartarsimapput killoqartarlutillu. Tupit aasaanerani atorneqartarsorineqartut silami killoqakkajupput.

Niaquusat qulliillu ukkusissamit sanaat qullerineqartarsimasut kiassaataallutillu narisassiorfigineqartarsimasut Saqqaq-kulturip siusinnerusortaani atorneqarsimanngillat. Taamaammat killut qalatsissutaasartunik ujaraarartallit kulturip siusissortaanut ilisarnaataapput. Kr.in.si. 1500 missaanit niaquusat qulleeqqallu ukkusissamik sanaat atorneqaleriartorput. Saqqaq-kulturip inui ukiut 1.800-t missaani nunarput najoreerlugu peerupput. Tamatuma nalaani silap pissusaata allannguuteqarsimanera inunnut uumasunullu sunniuteqangaatsiarsimassaaq. Kalaallit Nunaanni Saqqaq-kulturi kulturinit allanit sivisunerpaamik piusimavoq.

Kalaallit Nunaanni Dorset (Kr. in. si. 800 – 0 miss.)

Kalaallit Nunaanni nutaanik nunasisoqaqqippoq Kr. in. si. ukiup 800 missaani. Kalaallit Nunaanni Dorsetimik taaneqartartut siullermit Kinngainni, Canadap issittortaani Qikiqtaalummiittumi 1920-ikkunni nassaarfigineqarput. Piffissap ingerlanerani kulturi immikkoortunut pingasunut agguarneqarpoq. Kulturip immikkoortui siulliit marluk siornatigut Independence II-mik aamma Dorset I/Dorset siulliit taaneqartarput, massakkulli ataatsimoortilllugit Nunatsinni Dorsetimik taaneqartarlersimallutik.

Nunatsinni Dorsetit kitaani sineriammi siaruaatipallasimapput Saqqaq-kulturip siornatigut najugaqarfigisimasaannut nunassikkajuttarlutik. Soorlu ukiut 1.700-t missaa siornatigut Independence I-ip inuisut Nunatsinni Dorsetit Avannaarsuanut siaruaapput Avannaarsuatalu kangianut pillutik, tassanngaanniilli kujammut ingerlaqqipput ukiumilu sikoqannginnersaqarfiusartut ornillugit. Ukiuunerani sikoqannginnersaqarfiit immap uumasuinik miluumasunik timmissanillu ornigarneqartarput pingaartumik ukiup naajartulernerani piniagassaalatsisarfiusartup ilungersunartup nalaani piniagassaqarfiusarlutik.

Nunatsinni Dorsetit nalinginnaasumik uumasunik imarmiunik piniagaqarnerusarput nunamili miluumasunik aamma piniartarlutik; soorlu tuttunniartarsimanermut immikkut ittumik ingerlanneqartarsimasumut kitaata sineriaani kangerluit qinngortuut qinngusissortaannni takussutissaqartoq.

Tupersuaqarfikut ukiuuneranut aasaaneranullu naleqqussarneqartarsimasut nunap ilaani sumiissuseq aallavigalugu assigiinngissuteqartarput. Ukiuunerani atorneqartartut ilaatigut ilaannakortumik issortalersorneqartarsimapput iluilu ujaqqanik ilioraavigineqarsimasunik illugiinnik illeqartarsimallutik. Siulimittulli aamma tupiinnarni qeqqamikkut killulinnik ujaqqanik sanaanik imaluunniit tupip qeqqani killulinnik najugaqartarsimapput. Qamutit perlaavisa saanertaanik apummillu illuikkiornermi atortorineqartartumik nassaarsimanerup paasinarsisippaa Nunatsinni Dorset apummit illuliornissaq sikumilu angalanissaq siuliminnut naleqqiullugu immikkut aallutarisimagaat ukiuuneranilu qamutit atortarsimallugit.

Aasaanerani tupeqarfiusimasut ammalortullutilluunnit ammaloqisaajusarput killuilu silamiittarlutik. Tupeqarfikut marluk imminnut attuumasut toqqit marluk kattunnerisugut najugaqarfinnik nutaaliortoqarsimaneranit takutitsipput.

Najugaqarfiusimasut nutaaliat immikkuullarissut tasaapput ujaqqanik pingasunik teqeqqulinnik ilioraaffiusimasut aasaanerani nunaqarfiusarsimasorisani, toqqup iluata naqqani ujaqqanik ilioqqakkat killulerfillit isuisa siaangasunngortinneqarsimaneri kiisalu ujaqqanik saattunik qalipaatigissaartunik qernertunillu atuisalersimanerit.

Tunup avannaata kangiani piffissap ilaani illuikkiani najugaqartoqartarsimassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Qamutit perlaavisa saanertaanik illuikkiornermullu sakkup saniatigut tuugaamik nassunnillu sanaanik ataasiakkaanik nassaartoqartarsimavoq, soorlu tuukkat, qalugiusat nuui, meqqutillu amitsunnguit isui illugiillutik nuullit amitsukujuunillu kukilaarlugit isitalerneqarsimasut. Qulliit ammalortut ammaloqisaallu imaluunniit niaquusat tamarmik ukkusissamik sanaajusut paasinarsisippaat takku qaammaqqutitut atorneqartarsimasut imaluunniit assigiinngitsunut poorineqartarsimasut.

Nunatsinni Dorsetit qalipaatigissunik ujaqqat ammaat ilaannik agatinik, nataqquanik aligumillu sakkuliortarneq ilisarnaatigaat. Ujaqqanit sakkuliassanik kissaasarneq ujaqqanillu sakkuliat qaavi manissarneqartarnerat ilisarnaataapput. Ujaqqanit sakkuliat ipulerfissamikkut nerngussivissamik kigarnilerneqartarput, kulturimilu tassani kiliortuutit nuumikkut kiinallit kiinaata tungaani sanerai siaangasarput. Saqqaq-kulturip Nunatsinnilu Dorsetip inuisa imminnut naapissimasinnaanerat piffissaq nunatsinniiffiat aallaavigalugu periarfissaqarpoq; naapissimanerannilli maannamut uppernarsaatissaqanngilaq. Nunatsinni Dorsetit kingorna nuna ukiut 700-t missaani inoqanngilaq, kitaanit nunaseqqittoqarnissaata tungaanut. Nunap inoqannginnerani Dorset kulturi Canadap issittortaani suli piuvoq, inuilli kujammut Labradorimut Newfoundlandimullu nunassissimallutik. Piffissami tassani kulturi Dorset akullermik taaneqartarpoq, taakkunanngalu maannamut Kalaallit Nunaanni nassaartoqarsimanngilaq.

Dorset kingulliit (700‐1350 Kr.in.king.miss.)

Piffissap Dorseteqarfiusup kingulliusup issittumi sumiiffiit qimanneqarsimasut inuneqqinnerannik ilisarnaateqarpoq. Dorset kulturi Canadami Dorsetinit kingullernit aallaaveqartut Kalaallit Nunaanni nunassipput ukiunilu 600-t missaanni nunap avannaarsuata kitaaniillutik.

Dorset kingulliit kulturiat tassaavoq itsarnisarsiornerup iluani palæo-inuit kultureqarsimaneranit siullertut paasineqarlunilu ilisimaneqarnerpaasoq. Naak Dorset kingulliit Canadami Dorset akulliit ineriartorsimanerat atassuteqarnerallu iluamik paasilluarneqarsimanngikkaluartoq, Dorset kingulliit kulturiat Canadap issittortaani Newfoundlandimilu Dorset akulliit kulturiannit ineriartorsimasorineqarpoq. Dorsetit kingulliit issittup avannaarsuani siaruaassimanerannut pissutaasut itsarnisarsiuunit ilisimaneqanngillat, ukiunili akullerni silaannaap kissarnerulernera issittup avannaarsuanut siaruaassimanerannut pissutaasimanera nalinginnaasumik akuerineqarsimavoq. Taamaattorli kulturini allanngortoqartillugu pissutsit assigiinngitsut ataatsimut pissutaaqataasarput.

Dorset kingulliit allakkajaamik takulertornartunillu eqqumiitsuliornikkut ileqqumik ineriartortitsisimapput, taakku qiperugaagajuttarput anginngitsut ilaatigut saanermik, tuugaanik, qissianik ukkusissanilluuniit sananeqartarlutik. Sakkut, inunnut uumasunullu assingusunngorlugit ilisarnanngitsutulluunniit suliarisarpaat. Qiperukkat ilaatigut ilisarnaatinik assilianillu kusassarneqartarput. Qiperuisarnermik ileqqoq Dorset kingullerneersut saviminernik ullorissat anaanit kanngussannillu sanaanit qiperuinermut sakkoqarnerannit aallaaveqarsimasinnaavoq. Qiperukkat assigiinngitsunut atuuffeqarput; ilai anersaarsiornermut tunngassuteqarput, aarnuaallutik, pinngussat, upperisarsiornermi attuumassuteqartunut ileqqulersornermi atortut, allalli inuit, uumasut avatangiisillu akornanni pissutsinik takussutissaallutik.

Dorset kingulliisa inuttaasa allaassutigaat itsarnisarsiuunit illunik takisuunik imaluunniit megalitanlæginik taaneqartartunik sanasaramik. Ujararujussuit tulleriiaarlugit 8-43 meterisut takitigisunngorlugit illugiisillugit sanaajusarput iluani 4-6 meterisut silitsigisarlutik. Taakku amernik qilaaqartinneqartarsimanersut imaluunniit iluini amernik tupilianit nappartiterisoqartarsimanersoq nalornisigineqarpoq. Illut takisuut siunertaat suusimanersoq ilisimaneqanngilaq. Kisianni nalinginnaasumik isumaqatigiissutigineqarpoq ukiuunerani aasamiluunniit najugaqarfissatut sanaajunngitsut kisiannili annertunerusunik katersuuttoqartillugu atugassatut sananeqartarsimagunarlutik.

Ukiuunerani inigineqartarsimasut nunamut assaallugit sisamanik teqeqqulittut 4 × 5 meterinik annertussuseqarsinnaasutut issunillu qarmakkanik iigaqartillugit sanaajusarput. Illuikkiornermi sakkugineqartarsimasunik nassaat imaanilu miluumasut orsuinik ikummateqartartunik qulleqarsimanerata piffissap ilaani illuikkiani najugaqartoqartarsimaneranik paasissutissiipput.

Toqqit aasami inigineqartartut kulturini siuliini atugaasarsimasunut qeqqamikkkut ujaqqanit killulinnut assingusorujussuupput, taamaattorli saattunik sinamikkut itersalinnik killut eqqaanni qeqqanniluunniit nassaarineqakkajuttartut iganut ilisiviusorineqarlutik.

Dorsetit tamarmik soqutiginaateqarnerpaartaasa ilagaat qillerutinik, pisissinik qarsunillu atuiunnaarsimanerat, inunnitulli imaatigut angallatinik atuisoqartarsimaneranik takussutissanik nassaartoqarsimanngilaq.

Dorsetikkunni tamani soqutiginaateqarnerpaartaasa ilagaat niiortuut, pisissinik qarsunillu atuineq tammarmat, inuillu assigalugit imaatigut angallatinik atuisoqartarsimaneranik takussutissiisunik nassaartoqarsimanngimmat.

Dorset kingulliisa inui Ellesmere Islandip Kalaallit Nunaatalu avannaarsuata kitaata akornanni Pikialasorsuup ukiumi imaqarnersaata eqqaaniiginnarsimapput. Piniutaat imaani alluni sikullu sinaani piniarnermut atugassatut immikkut sanaajupput. Sakkut nuuisa tuukkallu ilusaasigut takuneqarsinnaavoq imaani miluumasunik piniarnermut immikkut sanaajusut.

Ukkusissanik niaquusaliat qulliillu nalinginnaasumik ammalortuusarput ammaloqisaajullutilluunniit. Ujaqqanik qalipaatigissunik atuisoqartarnera suli malunnarpoq; pingaartumik agatit, kvartsit, aligut, basaltit, ulussaq nataqquallu.

Ullorissat anaasa saviminertaannik Qimussersiarsuup avannaani Savissiviup eqqaani ullorissat anaanit kaattarlugit piiarneqarsimasut piniutit nuuinut saviit savissaannut atorneqartarsimapput kaattarlugit ilusilersorlugit. Savimerngit ullorissap anaanit Savissivimmeersut Baffin Islandimi Canadallu issittortaata kitaani qeqertani nassaarineqarsimapput. Canadap issittortaata kitaani Kogloktokimi (Coppermine River) pinngortitami kanngussaat nassaarineqartut peqatigalugit ungasissorsuarmut paarlaateqateqartarsimanermik takussutissaapput. Kalaallit Nunaata avannaani, Ellesmere Islandimi Baffin Islandimilu qallunaatsiaat pigisaannik nassaat paasinarsisippaa qallunaatsiaanik aamma paarlaaqateqartoqartarsimasinnaasoq. Taamaassimappat Dorset kingulliit qallunaatsiaallu naapittarsimaneri inuit siulliit Afrikamit kangianut kitaanullu nunasiartorlutik nunarsuaq kaajallakkiartorlugu ingerlaalernerannit ukiut 60.000-it qaangiuttullu naapinnermikkut naammassivaat.

Paasissutissat allat

• Illulioriaaseq
• Kujataa – Nunalerineq Sermersuup sinaani
• Qallunaatsiaat
• Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
• Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq
• Qilakitsumi, Pisissarfimmi, Uunartumilu inuit timaat paniinnarnikut
• Kalaallit Nunaata assiliarineqarnera
• Issittumi ilisimasassarsiortartoq Knud Rasmussen
• Tunit inuit nukittoorsuit
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.