Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)

Namminersornerullutik Oqartussaqarneq ulloq 1. maaji 1979-imi eqqunneqarmat piginnaatitsinernik akisussaaffinnillu Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut nuussinermik isumaqarpoq. Nunap ineriartorneranut piumasaqaatinut tamanna naapertuuppoq Kalaallit Nunaatalu Danmarkillu akornanni ataavartumik isumaqatigii niarnerit ingerlanneqarsimasut malitsigalugit. Namminersornerullutik Oqartussaqarnermut kissaataavoq Kalaallit Nunaat Danmarkimut ataannassasoq taamaattorli Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit kalaallillu innuttaasut namminneq pillutik sunniuteqarnerulissallutik.

Namminersornerullutik Oqartussaqarnerup aaqqissuussaanera

Kalaallit Nunaanni hjemmestyre pillugu inatsimmi §1-imi allassimavoq: »hjemmestyrillu naalagaaffeqatigiinnerup killingisa iluanni Kalaallit Nunaanni suliassat inatsimmi uani maleruaqqusat naapertorlugit sulissutigissavai.« Inatsit napertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfinnik tigusinissamut oqartussaassuseqarlutillu inatsisitigut piginnaatinneqarput.

piginnaatinneqarput. Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit nutaamik inissisimalernerat eqqarsartaatsimut isumalerujussuuvoq. Kalaallit Nunaata nunap sumut sammiveqarnissaa aalajangersinnaalerpaa taamaalillunilu inuiaqatigiit qanoq ittuunissaat aalajangersorlugu Danmarkimulli suli qanimut attaveqarluni. Inuiattut nammineq erfalasoqarnissamik akuersineq inuiattullu ulloq 21. juuni ullorsiornermik pilersitsineq, tamarmik 1985-imi atulersinneqartut, inuiattut kinaassuseqalernermut iluaqutaapput.

Qaffasinnerpaamik inatsisiliortut tassaalerput Inatsisartut, Inatsisartunullu ilaasortat nunamik aqutsisussanik Naalakkersuisunik toqqaasussaallutik. Kalaallit qallunaallu namminersorneruneq pillugu ataatsimiititaliaat (1975­-79) suliassaqarfinnut qallunaanit akisussaaffigineqaannartussat, Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu avinneqartussat imaluunniit Kalaallit Nunaannit tamakkiisumik tiguneqartussat pillugit pilersaarutinik saqqummiussaqarsimapput.

Namminersornerullutik Oqartussani oqartussaaffiit

Namminersornerullutik Oqartussat suliassaqarfiit arfineq pingasut januaarimi 1980-innguinnartoq tiguai, taakkununnga ilaallutik aqutsinermik aaqqissuussineq, ilageeqarneq, ilinniartitaanermut kulturimullu suliassaqarfik kiisalu suliffeqarnermut tunngasut. Danmarkimit akisussaaffigineqaannartut assersuutigalugit tassaapput eqqartuussiveqarneq/Kalaallit Nunaanni eqqartuussiviit, politeeqarneq pinerluttunillu isumaginninneq. Taamaattorli politiit, eqqartuussisut isertitsivinnilu nakkutilliisut najukkami ilinniarsimasut atorneqassallutik. Eqimattat ilinniartinneqarnerat Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartarpoq.

Suliassaqarfinnik tigusinerit tamaasa naalagaaffimmit aningaasaliinertaqartarput suliassaqarfiit tigunnginneranni aningaasartuutinut inissinneqartartumik. Kalaallit Nunaanni landskarsip isertitai maanna ataatsimoortumik tapiissutineerput Namminersornerullutillu Oqartussaqarnerup atortinneqannginneranili akileraartarnermut aaqqiissutinit isertitat. Tamatuma saniatigut Danmarkip naalagaaffia suliassaqarfiit Kalaallit Nunaanni suliassaannik isumaginninnermut aamma akiliisarpoq, soorlu aamma aalisarsinnaanermut allagartat nioqqutissanullu akitsuutit ilai Kalaallit Nunaata landskarsianut isertitsissutaasarlutik.

Aningaasaqarnerup naalakkersuinerullu ineriartornera

Namminersornerullutik Oqartussat atulersinneqannginnerani Kalaallit Nunaanni inatsisartunut siullerpaamik 4. apriili 1979 qinersisoqarpoq. Partiit sisamat qinigassanngortittullu 95-it qineqqusaarput. Siumut 46 %-init taagorneqarpoq qinersiviillu agguataarnerat pissutigalugit inatsisartuni inissani 21-usuni inissat 13-it partiimit tiguneqarlutik. Inissat sinneri arfineq pingasut Atassutip tiguai.

Suliassaqarfiit tiguneqannginneranni naalagaaffiup aningaasalersuinera pillugu partii qularnini pissutigalugu Kalaallit Nunaata suliassaqarfiit sukkanerpaaq atorlugit tigussagai Siumumit qineqqusaarutigineqarpoq. EF-imit aninissaq aamma ilungersuunneqarpoq nunalu tamakkerlugu aningaasaliinerit assigiimmik agguataarneqarnissaat aamma pingaartinneqarluni.

Siumut qinersinermi ajugaasutut Naalakkersuisunngortitseqqaartuuvoq partiillu siulittaasua Jonathan Motzfeldt siullersaalluni Naalakkersuisunut Siulittaasunngorluni. Naalakkersuisut tamatuma saniatigut ukuninnga suliassaqarfeqarput: ataaseq nunaqarfinnut isorliunerusunullu, ataaseq inuussutissarsiornermut, ataaseq atuarfeqarnermut kulturimullu kiisalu ataaseq isumaginninnermut. Naalakkersuisut suliassaqarfiisa ataasiakkaat ataanni pisortaqarfinnik pilersitsiortortoqarpoq.

Landshøvdingeqarfimmi allaffissornikkut aaqqissuussami tjenestemandit sulisooreersimasut arlaqartut pisortaqarfinnut nuupput. Nunaqarfinnut isorliunerusunullu naalakkersuisuni suliassaqarfimmik pilersitsineq eqiterussinermik politikerineqarsimasumut, qallunaanngorsaanermut Sorsunnersuullu Aappaata kingorna nutaanngorsaanermut eqqarsaataasimasunut isumannaarinninneruvoq.

Inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaannut isorliunerusuni kulturi ineriartornissamullu periarfissat pingaaruteqartutut tapersersugassatullu isigineqarput.

Namminersornerullutik Oqartussani pingaarnersiuinerit siulliit

Namminersornerullutik Oqartussaqarnermi tamakkiisumik naalakkersuinikkullu piffissamut ungasinnerusumut anguniakkat anguniarlugit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaajartuaarnissaa pingaaruteqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussani taamaammat inuussutissarsiutit inerisarneqarnissaat salliunneqarpoq, nioqqutissanik avammut tunisinerup eqqussuinermut nalimmassarneqarniassammata, taamaalillunilu aningaasaqarneq anguniakkamut ingerlaassalluni, tassalu imminut napatinnermut.

Suliffissuaqarnermi aalisarneq aallaaviatigut aningaasaqarnermut tunngaviuvoq, sukkakannersumilli sinerissap qanittuani qaleralinniarneq avammut tunisinermit isertitanut taamalu tamakkiisumik aningaasaqarnermut isumalerujussuanngorluni. Inuussutissarsiornermulli politikip aningaasaqarnikkut siammasinnerunissaa anguniarneqarpoq, takornariaqarneq, aatsitassarsiorneq nunamilu inuussutissarsiutit allat ilaatillugit.

Inuussutissarsiutinik nukittorsaaneq

Inuussutissarsiutini aalisarneq suli pingaarnerpaavoq tamatuma nassatarisai tunisassiorneq assartuinerlu ilanngullugit. Aalisariutaatinut namminersortunut pisortanillu pigineqartunut kiisalu pisanut tunitsivissanut aalisakkerivinnut tunitsivinnullu nutaanut aningaasaliisoqarpoq. Patajaatsumilli isertitaqarnissaq qulakkeeruminaappoq, saarullinniarneq ajutoormat nunanilu tamalaani niuffaffinni akit nikerarmata. Aalisakkanik allanik soorlu qaleralinnik saattuanillu tunisassiorneq aallartinneqarpoq, qanoq iluatsitsiginerat nikerartumik, avammullu tunisinermit isertitat suli raajarniarnermeerluni.

Avammut tunisat eqqussukkallu oqimaaqatigiissinniarlugit immikkoortut allat inerisarneqarnissaat pisariaqarpoq. Tamanna ilaatigut nunami isumalluutit uumassuseqanngitsut aatsitassallu atorluarnerisigut pissaaq. Kingorna misissueqqaarnernut, annikinnerusumillu aatsitassarsiornernut, assersuutigalugu Nanortallip avannaani Nalunami kuultisiorfimmut Qeqertarsuatsiaallu eqqaanni rubinisiorfimmut akuersissutinik arlalinnik tunniussisoqarsimalluni.

Takornariaqarnermut immikkoortoq nunami attaveqaqatigiinnikkut inerisaasoqarnissaanik pisariaqartitsivoq, assersuutigalugit akunnittarfiit, assartuinermut periarfissat, angallassisartunik ilinniartitsineq il.il. Greenland Tourism pilersinneqarpoq umiarsuit takornariartaatit ukkatarineqarnissaannik kiisalu pinngortitami kulturikkullu misigisanik nittarsaassinernik takornariaqarneq pillugu nutaamik periusissiornissamik anguniagaqarnissaa siunertaralugu.

siunertaralugu. Aningaasaqarneq aamma nukittorsarneqassaaq inuussutissarsiutit sinnerini najukkami suliaqartut sulinerisa annetusineritigut, assersuutigalugu sanaartornermi, niuernermi, tunisassiornermi, kiffartuussinermi siunnersuinermilu. Tamanna arlalinni ingerlanneqarpoq piginneqatigiinnerit allatullu piginneqatigiinnerit eqqunnerisigut pingaartumik nunaqarfinni tunisassiorfeeqqanik aallartitsinernut atatillugu.

1980-ikkut naajartornerani Kalaallit Nunaat aningaasaqarnikkut ajornartorsiortorujussuanngorpoq landskarsimik imaarsingajattumik nunamillu inerisaasussanut suliniutinut taarsigassarsinissaq ajornarsilluni. Ilaatigut OECD-mit siunnersorneqarluni arlalinnik aaqqissuussisoqarpoq, assersuutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa ilarujussui aktieselskabinngortinneqarput, sulili Namminersornerullutik Oqartussat pingaarnertut piginnittuullutik. Ajornartoorneq pissutigalugu Kalaallit Nunaat kalaallillu inuussutissarsiuteqartut niuerfimmi aningaasaqarneranut malinnaasariaqalerput aningaasaqarnermullu politiki taakkununnga naleqqussarlutik.

Atuarfeqarnermut ilinniartitaanermullu politikimik nukittorsaaneq

Namminersornerullutik Oqartussaqanerup eqqutinngitsiarnerani atuarfeqarnermut ilinniartitaanermullu politiki oqallinnermi qitiulluinnarput 1970-ikkullu naajartornerani meeqqanik meeqqat atuarfianni atuartunik qallunaatut piginnaasaasa tassuunakkullu suliatigut inissisimanerisa pitsanngorsarneqarnissaat siunertaralugu Danmarkimut aallartitsisarnerit unilluinnangajassimapput. HF-imut immikkoortortaq Nuummi Ilinniarfissuarmi 1977-imi pilersinneqarpoq 1983-imilu Aasianni HF-eqalerluni. 1986-imi taakku ilinniarnertuunngorniarfinnik, GU, taarserneqarput Qaqortumilu peqatigisaanik GU-mik aamma pilersitsisoqarluni. Sisimiuni tekniskimut ilinniarnertuunngorniarfimmik 2000-imi pilersitsisoqarpoq inuusuttullu atuagarsornermi ilinniarnissamut tunngaviat inissinneqarluni. Illoqarfinni arlalinni inuussutissarsiutini tunngaviusumik ilinniarfinnik pilersitsisoqarpoq, assersuutigalugu Nuummi Qaqortumilu niuernermut ilinniarfiit, Narsami inuussutissalerinermik ilinniarfik INUILI kiisalu Imarsiornermik Ilinniarfik siullermik Nuummi, kingornalu Paamiunut nuunneqarluni.

Ilisimatusarfik/Inuit Institutti 1984-imi pilersinneqarpoq aqqalu 1987-imi allanngortinneqarluni Ilisimatusarfik/Kalaallit Nunaanni universiteti universitetitullu atuutilerluni. Ilisimatusarfik 2008-mi Nuup avatinnguani campus Ilimmarfimmut sanaarlaamut nuuppoq kingornalu ilinniarfinnik arlalinnik nutaanik ilaterneqarluni. Pingaartumik ingerlaqqittumik ilinniarnerit amerlasuut nunani allani suli ingerlanneqartariaqarput, Danmarkimiikkajuttumi, allallu ilinniarnertik piffissap ilaani Danmarkimi ingerlattarlugu.

Ilinniarfiit amerlanersaat Kalaallit Nunanniipput inuusuttullu ilinniagaqartut amerliartuinnarlutik. Ilinniagaqassuseq piffissap ingerlanerani qaffassimavoq suliassaqarfillu salliunneqarluni imminut isumagisinnaanissamut innuttaasut ilinniarluarsimanerannik piumasaqaatitaqartutut isigineqarmat.

Kulturimik oqaatsinillu nukittorsaaneq

Namminersornerullutik Oqartussani kulturi aamma pingaartinneqarsimavoq ukiullu siulliit ingerlaneranni suliarpassuit aallartinneqarput tapersersorneqarlutilluunniit. Oqaatsit kalaallillu kulturiat ataatsimut kinaassutsimik nukittorsaanermi pingaarutilimmik inissisimalerput inuiattullu kinaassutsimik pilersitsiniarnermi pisarialimmik piumasaqaataalerlutik. Nutaanngorsaanermi kalaallini inuiaqatigiinni qallunaanngorsaaneq tunngavigineqartut ilagaat. Namminersornerullutik Oqartussaqalernermut Kalaallit Nunaata kalaallinit aqunneqalernissaanik kissaateqarnermik tunngaveqarpoq.

Kalaalinngorsaanermut aallaaviuvoq kalaallit oqaasiisa kalaallillu kulturiata nukittorsarneqarnissaat. Oqaatsit pillugit politikimut tunngatillugu assigiinngitsunik isiginnittaaseqartoqarsimavoq; kalaallit meerartaat inuusuttaallu oqartussaasut assigiinngitsut paarlakaanneranni naalakkersuinikkut pingaarnersiuinerit assigiinngitsut aallaavigalugit 1950-ikkunnili oqaatsit pillugit politikit assigiinngitsut aqqusaartorlugit peroriartorsimapput. Pingaartumik politikikkut tunngavilersuutigineqarpoq qallunaatut oqallorikkaanni ilinniagaqarnissamut periarfissat pitsaanerusut. Illuani tunngavilersuutigineqarpoq qallunaatut oqallorikkaanni meeqqat kalaallisut oqaatsinik ilinniarnerat innarlertaraa oqaatsimillu taamannak annaasaqarneq kinaassutsimik annaasaqarnermik nassataqartartoq.

Suliffeqarfiit oqaluttuarisaanermik, kulturimik eqqumiitsulianillu saqqummersitsisut pigineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaanik sulineq kalaallit kinaassusaannik pilersitseqqinnissamut iluaqutaanissaa siunertaavoq. Nunap katersugaasivia pioreersoq 1981-imi inatsimmik allannguinikkut Nunatta Katersugaasiatut inissippoq. Inatsit najukkani katersugaasivinnik pilersitsinissamut aamma tunngaviliivoq. Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranik kulturikkullu oqaluttuarisaanermik, kingorna eqqumiitsuliatigut, atuakkiatigut ilusilersuinikkullu takutinneqartumik, ilisimasaqarnerulernissamut tunngavileeqataavoq. Isiginnaartitsisartut suliniutitut isiginnaartitsisarfik Silamiut 1984-imi tunngavilerpaat, 2011-mi nutaamik inatsisiliornikkut Nunatta Isiginnaartitsisarfiattut inissisimalersumik. Isiginnaartitsisarfik Nuummi aallaaveqarpoq aallaqqaataaniilli nuna tamakkerlugu illoqarfinni nunaqarfinnilu isiginnaartitsiartortarsimalluni.

Nuup qeqqani kulturip illorsua Katuaq, kulturikkut sulianut, soorlu isiginnaartitsinernut, tusarnaartitsinernut, filmertitsinernut, saqqummersitsinernut, oqalugiarnernut il.il. qitiusoq, 1997-imi ammarneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat atuakkiorneq, eqqumiitsuliorneq filmiliornerlu aamma tapersersugarisimavai.

Qallunaat naalagaaffiata suliffeqarfiinik avissaartitsinerit

Kalaallit Nunaanni innuttaasut namminersornerulernissamik naalakkersuinikkut 1970-ikkut ingerlaneranni kissaateqaleraluttuinnarnerisa ilutigisaanik qallunaat naalagaaffiisa suliffeqarfiinik Grønlands Tekniske Organisationimik (GTO) aamma Den Kongelige Grønlandske Handelimik (KGH) atorunnaarsitsinissaq kissaatigineqarpoq. Suliffeqarfiit taakkua innuttaasut ataasiakkaat ulluinnarni inuunerannut inuiaqatigiillu tamakkiisumik ineriartornerannut initoorujussuarmik sunniuteqarnerannit kissaat aallaaveqarpoq. Ilutigisaanik suliffeqarfinnik pissaanikinnerusunik erseqqinnerusunillu pilersitsinissaq naalakkersuinikkut kissaatigineqarmat KGH GTO-lu 1980-ikkunni 1990-ikkunnilu aggulunneqarput suliffeqarfinnut ataasiakkaanut arlalinnut.

Den Kongelige Grønlandske Handel

Den Kongelige Grønlandske Handel (KGH) Kalaallit Nunaanni niuernermik 1776-imili kisermaassilluni aqutsisimasoq Namminersornerullutik oqartussat 1979-imi pilersinneqarnerani nioqqutissanik pilersuinermik, aalisakkanik tunisinernik, aalisakkanik suliareqqiinernik avammullu tunisinermik kiisalu assartuinermi attaveqaqatigiinnermik allakkeriveqarnermillu isumaginnippoq.

KGH-p ilaa tunisinermik, aalisakkanik qalerualinnillu tunisassiornermik avammullu tunisinermik kiisalu KGH-p tunitsivii, aalisakkerivii aalisariutaalu 1985-imi Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarput Namminersornerullutillu Oqartussanit pigineqartumut Royal Greenlandimut inissinneqarlutik.

KGH-p niuernermut assartuinermullu suliffeqarfii Namminersornerullutik Oqartussanit 1986-imi tiguneqarput Kalaallit Niuerfiannik (KNI) atserneqartumik, KNI-lu 1993-imi agguloqqinneqarpoq aktieselskabinut ataasiakkaanut pisortanit pigineqartunut, taakkununnga ilaallutik Royal Arctic Line, pisiniarfissuit ataqatigiissut Pisiffik aamma Pilersuisoq kiisalu Polar Oil, Pisiffillu 2001-imi aningaasaliisartunit namminersortunit pisiarineqarluni.

Ilaasunik imaatigut angallassinerup ilaa 2006-imi namminersortunngorsarneqarpoq Arctic Umiaq Linetut (AUL), namminersortunngorsaanerli aningaasaqarneq kiffartuussinermullu tunngasut pissutaallutik uterteqqinneqartariaqarsimalluni 2007-mi. Air Greenland A/S Royal Arctic Line A/S-ilu maanna AUL-imik piginnittuupput.

Grønlands Tekniske Organisation

Grønlands Tekniske Organisation (GTO) 1950-imi pilersinneqarpoq Statsministeriap Grønlandsdepartementiata ilaattut, Kalaallit Nunaatalu nutaanngorsarneqarnerata aallartinneqarneranit teknikkikkut pilersaarusiornermik ingerlataqarluni inuiaqatigiinnillu ingerlatsinermut annertungaatsiartumik ilaalluni. GTO taamaalilluni inaallagissamik imermillu pilersuinernik, aqqusinernik, umiarsualivinnik, nalunaarasuartaateqarnermik misissueqqaarnernillu sanaartortitsisuullunilu ingerlatsisuuvoq, sanaartugassat pingaarnertut sanaartugassanik suliakkinneqartartunut qallunaanut suliakkiutigineqartarlutik.

Namminersornerullutit Oqartussat GTO 1987-imi akisussaaffigilerpaa aqqalu NunaTeknimik taarserneqarluni, illoqarfiillu innaallagissamik, imermik ataatsimullu kiassarnermik pilersorneqarnerat 1990-imi avissaartinneqarluni Namminersornerullutik Oqartussat ataanni suliffeqarfinngorluni kingornalu Nukissiorfimmik ateqalersinneqartumik. Suliassat allat ilai, soorlu umiarsualiveqarneq, sanaartugassat anginerit allaffissornerlu Namminersornerullutik Oqartussani naalakkersuisoqarfinnut nuunneqarput, ilaatigut kuuffiit, aqquserngit kiisalu kommunini najukkanilu nunanut pilersaarutit kommuninut nuunneqarlutik. Ilutigitillugu Amutsiviit namminersortunngorsarneqarput.

Inissianik aqutsineq Namminersornerullutik Oqartussanit Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaanut Inissiaatileqatigiiffik INI A/S-imut nuunneqarpoq. Ukioq taanna Tele Greenland A/S namminerisamik suliffeqarfittut avissaartinneqarpoq 1997-imilu Kalaallit Allakkeriviallu, siornatigut KGH-mut ilaasimasoq, kattullutik. Nunaqarfinni innaallagissamik imermillu pilersuinermut akisussaaffik kommuninit Nukissiorfinnut 1998-imi nuunneqarpoq.

Grønlandsfly A/S SAS-imit Kryolitselskabet Øresundimillu 1960-imi tunngavilerneqarpoq Kalaallit Nunaanni Amerikamiut sakkutooqarfiinik kiffartuussinissaq siunertaralugu. Piginneqataasut 1962-imi ilaneqarput Kalaallit Nunaanni Landsrådit KGH-lu piginneqataalermata, ingerlatsinerlu nunami ilaasunik assartuinermik ilaneqarluni. Ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni Atlantiku qulaallugu timmisartuussinernik 1998-imit neqerooruteqalerpoq. Grønlandsfly A/S Air Greenland A/S-imik 2002-mi ateqalerpoq. Namminersorlutik Oqartussat qallunaat naalagaaffiata SAS-illu piginneqataassutaat 2019-imi pisiaraat Air Greenland A/S-ilu maanna Namminersorlutik Oqartussanit 100 %-imik pigineqarluni.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik sorsuuteqarneq

Nunat inoqqaavisa – nunasiaataaneq ilaatigut pissutigalugu nammineq nunaminni ikinnerussuteqartutut inuusut, naalagaaffiit akornanni killeqarfiit amerlasuutigut akimorlugit – atugaasa ukkatarineqarnissaannik siunertaqarluni 1993 nunani tamalaani nunat inoqqaavisa ukiorissagaat Naalagaaffiit Peqatigiinnit nalunaarutigineqarpoq. Kingorna ukiut 1995-2004 nunat inoqqaavisa ukiut qulikkaavisut nalunaarutigineqarput. Nunat inoqqaavisa nammineq nunagisaminnut piginnittussaanertik kiisalu oqaatsit kulturillu tigoqqinnissaat qulakkeernissaallu siunertarineqarpoq.

Nunat inoqqaavisa nunaannilu naalakkersuisut akornanni suliat nukittorsarniarlugit oqaloqatigiinnerlu siuarsarniarlugu Naalagaaffiit Peqatigiinni ataqatigiissaarisumik atorfinitsitsisoqarpoq Naalakkersuisunut siornatigut ilaasortaasimasunik siullermik Henriette Rasmussenimik kingornalu Marianne Jensenimik inuttalerneqartumik. Kingorna Kalaallit Nunaat Naalagaaffiit Peqatigiinni Nunat Inoqqaavisa Atugaat pillugit Isummersoqatigiiffianni 2000-imi pilersinneqartumi, aamma Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutip 2007-mi akuersissutigineqarneranut malunnaatilimmik suleqataavoq.

Inuit Issittormiut Kattuffiat

Kalaallit Nunaata Inuit Issittormiut Kattuffianni ICC-mi (Inuit Circumpolar Conference, 2002-miit Inuit Circumpolar Council), aamma Naalagaaffiit Peqatigiinni sulinera nunarsuarmi nunat inoqqaavisa akornanni nuimasumik inissisimalerneranut iluaqutaasimavoq arlalinniillu maligassatut isigineqarluni.

Nunanut allanut politikimi nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik sulissuteqarnermik Kalaallit Nunaat siusissukkut nalunaaruteqarpoq. Kalaallit Nunaanni, Canadami, USA-mi Ruslandimilu inuit Inuit Issittormiut 1977-imi Ataatsimeersuarneranni suleqatigiilerput, inuit kulturiat inuiaqatigiillu nukittorsarneqarnissaat siunertarineqarluni, ICC-lu naalakkersuisutiguunngitsumik suliniaqatigiiffittut Kalaallit Nunaanni 1980-imi pilersinneqarluni.

Kulturimik aaqqissuussat, naalakkersuinikkut suliniutit kiisalu timersornermik aaqqissuussat assersuutigalugu Arctic Winter Games aqqutigalugit inuit akornanni ataatsimoortumik kinaassuseqarnermik misigissutsip nukittorsarnissaanut ICC iluaqutaalluarsimavoq. ICC-mit aamma nalunaarutigineqarpoq »eskimo« atornagu inuiaat »inuit«-mik taaguuteqarusuttut, eskimo allamiunit taaguutigitinneqarmat kiisalu nikassaanertut immikkoortitsinertullu misigineqarluni. Tamatuma saniatigut issittumi isumaginninnikkut, aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu pitsanngorsaanissamik suliniaqatigiiffik sulissuteqarpoq.

ICC Kalaallit Nunaat Inuit pillugit suliniaqatigiiffittut naalakkersuisutiguunngitsutut nuimasumik inissisimavoq, nunani tamalaani maluginiarneqarsimasoq minnerunngitsumillu avatangiisit pillugit politikimut tunngatillugu kiisalu issittumi ataatsimut avatangiisinut periusissiornissaq pillugu. ICC avatangiisit pillugit politikikkut suliaqarnini pillugu Naalagaaffiit Peqatigiinnit 1988-imi Nunallu Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinit 1996-imi nersornaatisivoq.

Nunanut allanut politikikkut iliuuserineqartut

Namminersornerullutik Oqartussaqarneq pillugu inatsimmi aalajangiunneqarpoq nunanut allanut tunngasut, illersornissamut isumannaallisaanermullu tunngasut ilanngullugit, Folketingip Danmarkimilu naalakkersuisut ataanniissasut. Illuatungaani Danmarkimi naalakkersuisut kalaallit soqutigisaannut attuumassuteqartunik nunanut allanut isumaqatigiissuteqannginnermi Namminersornerullutik Oqartussat isummersorfigisassagaat, Namminersornerullutillu Oqartussat Kalaallit Nunaannut immikkut soqutiginaatilinnik isumaqatiginninniarnernut sinniisoqarnissamut periarfissaqalerlutik. Kalaallit Nunaat taamanili nunanut allanut arlalitsigut politikimik ingerlatsivoq 1994-imilu Nunanut Allanut Pisortaqarfik pilersinneqarluni, kingorna assigiinngitsunillu taaguuteqartinneqarluni nunap nunanut allanut attaveqaataanik suliniutaannillu isumaginnissimasumik.

Kalaallit Nunaata EF-imit aninera

Kalaallit Nunaata piumassuserinngisamik EF-imut ilaasortaalernera Namminersornerullutik Oqartussaqalernissamik kissaateqarnermut attuumassuteqarpoq Namminersornerullutillu Oqartussaqalermat EF-imit aninissaq pillugu isumaqatiginninniarnerit aallartinneqarlutik. Attuumassuteqarnermik aaqqissuussineq tamatumunnga inerneruvoq, kingornalu kalaallit Nunaat EF-imut attuumassuteqalerpoq »nunat nunasiaataasimasut nunallu immikkoortui sineriallit« ilagilerlugit, taamaalillunilu ilaatigut EF-imi nunani inuit killeqanngitsumik angalasinnaalerlutik, kalaallit tunisassiaasa Europami akitsuuteqanngitsumik niuerutigineqarsinnaalerlutik kiisalu tapersiissutit assigiinngitsut arlaqartut qinnutigisinnaallugit. Akerlianik EF-imit aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarnissaq piumasarineqarpoq, Kalaallit Nunaata Namminersornerullutik Oqartussat Bruxellesimi sinniisua aqqutigalugu isumaqatiginninniutigineqartumik. 1982-imi taasititsinermi 53 %-it – EF-imit aninissamik suliniaqatigiiffimmit ANISA-mit siulersorneqartunit – EF-imit aninissamik taasipput, Kalaallit Nunaallu Europami suleqatigiiffimmit 1985-imi anilluni. EF-ilu isumaqatigiissutit, ullumikkut EU-mik, arlaleriarlutik nutarterneqarsimapput.

Aalisagartassiissutinik aalajangersaaneq

Ukiuni tulliuttuni Danmarkimi naalakkersuisut sinnerlugit Danmarkimilu nunanut allanut ministerimit immikkut pisinnaatinneqarlutik kalaallit sinniisaat Islandimik Norgemillu isumaqatigiissuteqarput ammassanniarnermi ataatsimut malittarisassaqarnissaq pillugu Savalimmiunillu puisit arferillu mikisut piniarneqarnerat attanneqarnissaallu pillugit. Kalaallit Nunaata sinniisai kingorna arfanniarnermut nunani tamalaani ataatsimiititaliarsuarmi IWC-mi ilaatigut ukiumut pisassiissutissanik aalajangersaasartuni isumaqatigiinniarnerni Danmarkip aallartitaanut ilaasarput. Arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi pisassiissutit pillugit piffissap ilaani aalajangiisoqarsinnaasimanngilaq pisassiissutit annertussusissaannik isumaqatigiinngittoqarnera nunanilu tamalaani arferit eqqissitilluinnarneqarnissaannik kissaateqarnerup annertunera pissutigalugit.

EU nunanut ilaasortaminut 2007-mi peqqusivoq IWC pillugu ataatsimut isummertoqassasoq, tamannalu Danmarkip EU-llu sinneranik kiisalu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aporaassutaavoq. IWC-mi isumaqatigiissutissamik 2013-imi isumaqatigiittoqarsinnaanngimmat Kalaallit Nunaat nammineq imartamini arfanniarnermut pisassiissutinik aalajangersaavoq, tamannalu nunani tamalaani isumaqatigiissutinik atuuttunik unioqqutitsinnginnissamik Danmarkip kissaateqarneranut akerliulluni.

Igalikumi isumaqatigiissut

USA-p Kalaallit Nunaanniinnera naalagaaffiit pillugit politikikkut pissutsit allanngornerat ilutigalugu allanngoriartorpoq. USA Danmarkimik isumaqatigiissuteqarnerup ilaattut Kangerlussuarmi sakkutooqarfimmit 1991-imi qimaguppoq Kulusummilu mittarfimmik atuiunnaarluni. Isumaqatigiissummi aamma aalajangersagaqarpoq Kalaallit Nunaannit, Danmarkimit USA-millu peqataaffigineqartumik komiteliortoqassasoq.

USA-mi naalakkersuisut 1990-ikkut naaneranni raketinut illersuutissamik Thule Air Basemik ilaqartumik pilersaarummik saqqummiussimmata Inatsisartut Folketingimi Nunanut Allanut Isumannaallisaanermullu Ataatsimiititaliaq aqqutigalugu piumasaqarput Kalaallit Nunaat naligiimmik peqatigalugu 1953-imi illersornissamik isumaqatigiissummit taarsiiffigineqarnissamik isumaqatigiissuteqartoqassasoq. Tamanna pinngippat nutaamik isumaqatigiissuteqarnissaq kalaallinit akuerineqarsinnaanngitsoq.

Kalaallit Nunaat, Danmark USA-lu 2004-mi Igalikumi isumaqatigiissuteqarput, nunaqarfik Igaliku isumaqatigiissummik inaarutaasumik Danmarkimi USA-milu nunanut allanut ministerinit kiisalu nunanut allanut naalakkersuisumit atsiorfigineqartoq atsiullugu. Illersornissamut isumaqatigiissutip saniatigut USA-p Kalaallit Nunaatalu akornanni ilisimatusarneq, ilinniartitaaneq, nukissiorneq, peqqinneq, avatangiisit takornariaqarnerlu pillugit suleqatigiinnerunissamik aalajangersakkamik isumaqatigiissut imaqarpoq.

Igalikumi isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata Namminersornerullutik Oqartussaqarnermi sinaakkutit immernissaannut ilanissaanullu alloriarusunneranut pingaaruteqarpoq, isumaqatigiissullu namminersorneq pillugu eqqarsaatit oqaasertalernissaannut piviusunngortinnissanullu sulinerup aallartinneranut pissutaaqataavoq.

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaq (2004 – 2008)

Ukiut tuusintit nikinneranni Kalaallit Nunaata alloriaqqinnissaanut suliniarneq aallartippoq. Ukiuni 20-ni Namminersornerullutik Oqartussaqareerluni suliassaqarfiit tiguneqarnissaannik pilersaarutaasut tiguneqarsimalerput. 1979-imiillu aamma pisoqarsimaqaaq: kalaallit amerlanerujartuinnartut ilinniagaqarput Kalaallit Nunaatalu inuiaqatigiinni atuuffiit arlaqartut akisussaaffigilersimavai pisortani ingerlatsinermi kiisalu inuussutissarsiutini namminersortuni, tamannalu ilaatigut Danmarkimit tikisitat ikiliartornerannik nassataqarluni. Oqartoqarsinnaavoq Danmarkimik isumalluuteqannginnerunissamut taamalu nammineernerulernissamut alloriaqqinnissamut inuiaqatigiit piareersimasut. Naalakkersuisuusimasut taamaammat kalaallit namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitaat 1999-ip 2000-illu nikinneranni pilersippaat, Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiinnermi kiisalu Tunngaviusumik Inatsimmi inissisimanerata nalilersoqqinneqarnissaa pisariaqarsorineqarmat. Suliassat nassuiarneqarnerani aamma aalajangiunneqarpoq Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqatigiinnermi aningaasaqarnikkut misissueqqissaartoqassasoq. Isumalioqatigiissitap sulinera isumaliutissiissummik inerneqarpoq taannalu Naalakkersuisunut 2003-mi tunniunneqarluni. Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa Naalakkersuisunit Inatsisartunillu akuerineqarpoq.

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap sulinera

Alloriarneq tulliuttoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni namminersornerup atuutilersinneqarnissaa pillugu siunnersuutip Kalaallit Qallunaallu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaannik ataatsimut suliaqarnissaq. Suliassat nassuiarnerat Naalakkersuisut Siulittaasuannit statsministerimillu Namminersornerullutik Oqartussaanerup ulloq 21. juuni 2004 ukiunik 25-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerani atsiorneqarpoq.

Isumalioqatigiissitaq Inatsisartuni Danmarkimilu Folketingimi ilaasortanik inuttalersorneqarsimasoq Danmarkimi naalakkersuisunit Naalakkersuisunillu suliakkiutigineqartoq naapertorlugu sulisussaapput. Isumaliutissiissusiorluni sulinermi naalagaaffimmi inatsisit periarfissiissutaasa iluanni Kalaallit Nunaanni oqartussaasut qanoq ilillutik akisussaaffinnik annertunerusunik tigusisinnaanissaat pillugu eqqarsaatersuuteqarlunilu siunnersuusiortoqartussaavoq.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasaqarnikkut isumannaagassat pillugit nutaamik aaqqiissuteqarnissamut isumalioqatigiissitaq aamma siunnersuusiortussaavoq.

Kalaallit Nunaata naalagaaffimmi inatsiseqarnikkut inissisimanera kalaallillu inuiaat inatsisit inuiannut tunngasut naapertorlugit namminneq oqartussaatitaanerat aamma misissorneqartussaavoq.

Kalaallit Nunaat namminersulivikkusunnersoq kalaallinit inuiannit aalajangerneqartussaanera suliassat nassuiaataanni aamma aalajangiunneqarpoq. Namminersulivinnissaq piviusunngortinneqassappat tamanna Tunngaviusumik Inatsimmi § 19-ip iluani isumaqatigiissuteqarnikkut pissaaq.

Suleqatigiissitat pingasut pilersinneqarput taakku sammisat aalajangersimasut aatsitassanut, aningaasaqarnermut inuussutissarsiutinillu ineriartortitsinermut kiisalu naalagaaffimmut inuiannullu inatsisit pillugit apeqqutit tunngassuteqartut suliarisussaavaat. Folketingimut februaari 2005-imi qinersinermi Inatsisartunullu novembarimi ukiumi aamma tassani kiisalu Folketingimut novembarimi 2007-imi qinersinerup kingorna naalakkersuisunngortitsinerup nassatarisaannik isumalioqatigiissitamut ilaasortat ilai taarserneqarput, isumalioqatigiissitap siulittaasua ilanngullugu.

Isumalioqatigiissitaq nutaamik aaqqissuussinissamik inatsisissatut siunnersuusiorpoq, suliassaqarfinnik Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussaqarneq

pillugu inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaanni oqartussaasunit akisussaaffigineqalereersimasunik aamma qajassuussisumik. Kalaallit Qallunaallu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitaata sulinini 2008-mi naammassivaa kiisalu isumaliutissiissut aamma Kalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummut missingersuut tunniullugit.

Namminersornerup eqqunneqarnera

Innuttaasunik taasititsineq sioqqullugu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitap isumaliutissiissutaa tunngavigalugu annertuumik paasititsiniaasoqarpoq. Naqitikkat inoqutigiinnut agguaanneqarput, aviisini paasissutissiisunik qupperneqarput, nunamilu sumiiffippassuarni innuttaasunik ataatsimiititsisoqartarluni.

Innuttaasunik ataatsimiititsinerni namminersorneq pillugu imarisat saqqummiunneqartarput innuttaasullu qinikkanut atorfilittanullu apeqquteqarsinnaallutik. Ataatsimiinnerit ilai nuna tamakkerlugu tusagassiorfinni aallakaatinneqarput kiisalu radiokkut tv-kkullu aallakaatitassiortoqarluni kingorna oqallittoqartarluni. Ilinniarfeqarfinni paasititsiniaallunilu oqallitsitsisoqartarpoq isumalioqatigiissitallu nittartagaatigut attaveqarluartoqarluni.

Innuttaasunik taasititsineq ulloq 25. novembari 2008 ingerlanneqarpoq. Apeqqut: »Namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummi pineqartut tunngavigalugit namminersorneq eqqunneqassasoq isumaqatigaajuk?« qinersisartunit akineqassaaq »Aap« imaluunniit »Naamik«.

Taasiartortut procentinngornerat qaffasissup 71,96 %-ip taasinermi inernerusoq takutippaa amerlanerussuteqarluartut Namminersorlutik Oqartussaqarnissaq soqutigigaat: taasisut 75,54 %-iisa namminersornerup eqqunneqarnissaa akueraat, 23,5 %-it akerliusut.

Innuttaasunik taasititsinerup inernera Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq, tamannalu tunngavigalugu naalagaaffimmi oqartussaasunut noqqaassuteqarneq nassiunneqarluni. Tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni namminersorneq Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsit tunngavigalugu Folketingimi atuutilersinneqarluni.

Paasissutissat allat

• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Oqaatsit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat
• Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.