SVEND LAUGE KOCH/ARKTISK INSTITUT
Knud Rasmussen (1879-1933) 1900-kkunni qallunaani issittumi ilisimasassarsiortartuni annersaavoq, Roald Amundsen aamma Fridtjof Nansen naligalugit. Norgemiut taakku marluk issittumilu ilisimasassarsiortartut allat assiginagit nunarsuarmi tikinneqarsimanngitsunut anngunnissaq anguniagarinngilaa avannarpasinnerpaamili inunnik najugaqartunik naapitsinissaq anguniagaralugu Tamanna piffissap nutaap aallartisarneranut attuumassuteqarpoq, tassalu nunasiaataajunnaarneq demokratillu atugaanera, Rasmussenillu kulturit naapinnerannik inuunermini suliassatut immikkuullarissumik pisinnaasaqarluni. Ilulissani inunngorlunilu peroriartorsimavoq, tassani angutaa palasiulluni arnaalu kalaallinit kingoqqisuulluni. Taamaammat qallunaatut oqalussinnaanermisut kalaallisut oqalussinnaavoq. Ineriartorneranut aamma aalajangiisuuvoq kalaallinit kingornussami kinaassutsiminiinnerata akuerinera annertusiartorsimammat. Kalaallit Nunaannut 1902-04-mi Litterære Ekspeditionimik taaneqartartumik Ludvig Mylius-Erichsenimillu siulersorneqartumik ilisimasassarsioqqaarnermi kingorna imannak nalunaaruteqarpoq: »Kalaaliuvunga taamaammallu Kalaallit Nunaannut naleqqunnerullunga.«
Ilisimasassarsiorneq Kalaallit Nunaata nunasiaataasup avannaani inuit akornanni sivisuumik uninnganermik nassataqarpoq. Taakkunani Peter Freuchen peqatigalugu niuertarfeqarfik Thule pilersippaa, ilisimasassarsiornernik nutaanik aningaasalersuisussaq. Canadamut, Alaskamut Siberiamullu tallimassaa Thulemit ilisimasassarsiorneq annersaallunilu pingaarnersaasoq ilanngullugu katillugit arfineq marloriarluni ilisimasassarsiorpoq. Inuit pinngoqqaarfiisa Kalaallit Nunaannullu aqqutigisimasaasa nassaarinissaat kiisalu kulturikkut ileqqut upperisatigullu isiginnittaatsit ilisimasaqalernissaq siunertaralugu inuit eqimattakkaartut sinneruttut tamarmik sapinngisamik tikinnissaat siunertaasimavoq. Tamanna sioqqullugu nuna tamakkerlugu itsarnitsanik oqaluasaarutinik oqaluttuanillu Rasmussen katerisisimavoq. Sumiiffiit tikitat akornanni inuit namminneq oqaluttuarisaanikkut, oqaluttuarnermik ileqqoqarlutik upperisaqarlutillu ataqatigiissumik inuiaanerannik ilisimasassarsiorneq paasisisimasaqalernermik nassataqarpoq.
Issittumi inuit akornanni Rasmussenip attaveqalersitsinini assigalugu Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni attaveqartitsisuuvoq. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu sapinngisaq tamaat atanissaat kissaatigaa. Atuakkiani oqalugiartarninilu aqqutigalugit qallunaat Kalaallit Nunaannik kalaallinillu ilisimasaasa annertusinissaat anguniarpaa, kisiannili aamma nunamut inuinullu asanninnerujussuani saqqummiulluguttaaq. Inuttut sunniisinnaalluarnini aamma Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu nuannarineqarluarnini aqqutigalugit inuunermini kingornalu nunat taakku marluk akornanni attaveqatigiinnermut aalajangiisumik sunniuteqarsimavoq. Toqunngitsiarnermini filmi Palop nuliarsarnera kalaallinik isiginnaartitsisoqartoq kalaallisullu oqaasertaqartoq immiuppaa.
Paasissutissat allat
- Filmit
- Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
- Inuit Silarsuaat
- Oqaatsit
- Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
- Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
- Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
- Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq
Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.
