Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)

Inuit kulturiat ataatsimut taaguutaavoq inunnut eqimattakkaanut arlalinnut issittumi najugaqartunut. Issittumiipput Nunatsiavut, Nunavik, Nunavut aamma Inuvialuit Canadami, Inupiaq Alaskami, Yupit Alaskami Sibiriamilu kiisalu Kalaallit Kalaallit Nunaanni.

Inuit Kalaallit Nunaata avannaata kitaani 1150-ip missaani nunasipput. Aalajangersimanerusumik ulluliisoqarsinnaasimanngilaq kisianni ulluliigallarnerit nassaanillu suussusersiinerit (typologi) ineriartornerisa takutippaat inuit 1150-ip missaanniilli tamaaniissimasut.

Inuit siulliit kinguaariit marlussuit ingerlaneranni Sibiriap Alaskallu akornanni qeqertamit St. Lawrencemit 4.000 km-it ingerlaarsimapput. Inuit kulturianni umiat angisuut ammaannartut atorlugit aaffanniartarput arfanniarlutillu qaannamillu puisinniartarlutik. Ukiukkut qimussit atorneqartarput, taamaalilluni inuit ungasissumut piniariarsinnaapput sumiiffiillu nutaat tikillugit.

Kalaallit Nunaata avannaata kitaani itsarnisarsiornermi nassaat siulliit Beringshavemi arfanniarnermik immikkut piginnaasaqartuni Punuk-kulturimi ilusilersueriaatsimut assingussuteqarput. Pingaartumik marrarnik qulliliat Kalaallit Nunaata avannaata kitaani assalluni nassaarineqarsimasut Alaskami marrarmik sanaajusut takutippaat Canadap issittortaatigut ingerlaarneq qanoq sukkatigisimanersoq.

Inuit nunasiartornerat nunasinerallu

Inuit Kalaallit Nunaata avannaata kitaanut pimmata kangerluit Dorsetit kingulliit kulturiannit inoqareerput. Taakku naapinnerat itsarnisarsiornikkut oqaluttuanillu ingerlatitseqqiisarnermik ileqquni takuneqarsinnaapput. Tunit imaluunniit tunersuit oqaluttuatoqqani arlaqartuni timaamiutut, inorujussuartut, nukittoorujussuartut nujuartutullu nassuiarneqarsimapput. Kutattumik oqalupput, meeqqatut oqaluttutut inunnut illutik.

Qaanaap eqqaani inoqarfiusimasumi Nuullerni itsarnisarsiornermi arlalinnik nassaarfeqarpoq, taakkununnga inuit 1300-kkunni illut ukiiviliarisimasaat ilaalluni. Illut ukiiviit nunami ilaatigut assallugit sananeqarsimapput iikkat ujaqqanik, issumik ilaannilu arferit saarnginik sanaajullutik. Illerit iigaq atuarlugu sananeqartarput illullu marrarnik qulleqarsimagunarlutik Alaskamit nassatanik, kingornalu ukkusissanik qulleerannguaqarlutik. Isaariaq torsuusarujussuaq 3 meterinik takissuseqartoq aamma assanneqarsimasarpoq nillertup isaannginnissaa anguniarlugu. Illut ukiiviit taakku kingusinnerusukkut illunit ukiiviliarineqartartunit allaassutigaat isaarissap saniani illup saqqaata iigaanut ilassutitut igaleq sananeqartarmat illup iluaniit iserfigineqarsinnaasoq. Assersuut; nunami issut qaleriiaat misissoqqissaarneranni takuneqarsinnaavoq orsoq saarngillu orsoqarluartut igaffimmi ikummatigineqartarsimasut.

Taamaalinerani inunnut Kalaallit Nunaanniittunut aamma ilisarnaataasut tassaapput qasserujussuit. Taakku illut ukiiviit sannaannik aamma sanaajupput anginerujussuullutilli, aminnerusunik illeqarlutik nerisassiorsimanermiillu takussutissaqaratik. Qassi sannavittut, piniaqatigiinnissamik pilersaarusiornissamut naapittarfittut immaqalu nuannattarfittut atorneqartarsimavoq. Sakkunik sananernit arferillu soqqarparujussuinit takussutissat erseqqissarpaat inuit imaani isumalluutinut ataatsimoorluni atorluarneqartunut sammiveqartut. Inuit arfanniartarnerisa aaqqissuunneqarnerat pitsaasumik isumannaatsumillu arfanniarnissamut pingaaruteqarpoq. Arfanniaqatigiit umialimmit aqunneqartarpoq. Umialittut taaguuteqassagaanni isumalluuteqarluartunik ilaqutaqartariaqarpoq pitsaasumillu tusaamaneqarluni kiisalu piniartorpaalunnit suleqatigiillutik umiamik arfivinniaqataarusuttoqartarluni. Piniarfiup nalaa angusaqarfiulluarsimappat arfeq pisarineqarsimasoq ilaqutariinnut arlalinnut ukioq naallugu nerisaqarnissaannik qulakkeerinnissaaq, umialiullu isigineqarnera sunniuteqarneralu annertusilluni.

Arfanniarneq taamaattoq aarrup tuugaavanut kigartorneqarsimavoq; umiap aquani unaaq tuukkartalik naalinniarluni kivinneqarsimasoq takutinneqarpoq.

Naalittoq aterlammik imermik pitarneqarsinnaanngitsumik atorpoq soqqarmik allunaasaliamik aalajangersorneqarsimalluni. Arfivik sinittoq nipaarsaaqqissaarluni umiamik qanillattoriarlugu naalittussap arfermut pisseriarluni anersaartorfiatigut naalittussaavaa. Arfeq qimaariarpat naalittoq imaanut nakkassaaq allunaasarlu atorlugu nusullugu qaqinneqassalluni arfermillu piniarneq nanginneqarluni.

Nunasiaataalinnginnermi inuit piniarnermik kulturiat kitaata kangiatalu sineriaanni

Kinguaariit ikittuinnaat ingerlanerinnaanni inuit Kalaallit Nunaata kitaata kangiatalu sineriaatigut avannamut kujammullu ingerlaarput. Inuit ukiup nikittarneri uumasullu pissarsiarineqarsinnaanerat malippaat. Upernaakkut ukiivimminnit nuuttarput ukioqqinnissaanullu piliassaminnik katersillutik nuttartarlutik. Umiat qaannallu atorlugit angalasarput timaanullu tiffartertarlutik piniariarnermilu siniffinni, ujaqqat atorlugit nunami itersaliani, qangattani silaannarmiluunniit sinittarlutik imaluunniit sivisunerusumik uninngassagaangamik tuperlutik aasivissittarlutik.

Aataat pingaartumik upernaakkut pilinermi pingaaruteqarput. Puisut Canadamut kujammut ingerlaartartut kangerluit paavini pisarineqartarput. Ilutigitillugu aamma ammassanniartarput, taanna ukiumut pilinissamik pilersaarusiornermut pingaarutilimmik inissisimasimalluni. Ammassaat sinerissami puigaangata qaloorneqartarput qaarsunilu imaluunniit mamassuseqalaartinniarlugit paarnaqutini panerserneqartarlutik. Paneraangata ammassaat sanileriiaarneqartarput qilertarujussuanngorlugillu imuneqartarlutik ukiornissaanullu panertumi nillataartumilu toqqorneqartarlutik.

Nunasiaataalinnginnermi inuit piniarnermik kulturiat kitaata kangiatalu sineriaanni

Kinguaariit ikittuinnaat ingerlanerinnaanni inuit Kalaallit Nunaata kitaata kangiatalu sineriaatigut avannamut kujammullu ingerlaarput. Inuit ukiup nikittarneri uumasullu pissarsiarineqarsinnaanerat malippaat. Upernaakkut ukiivimminnit nuuttarput ukioqqinnissaanullu piliassaminnik katersillutik nuttartarlutik.

Nunami pisissimik tuttunniarlutillu ukalerniartarput kuunnilu eqalunniarlutik. Ataatsimoorluni aaqqissuussamik tuttunniartoqartarpoq. Tuttut ingerlaarfigisartagaasa sinaanni piseriarfissanik taluliortoqartarpoq tuttullu piniartunut pisisseriarnissamut piareersimasunut eqqortumik ingerlaarnissaannut inussuit inuillu ungoorinermi atorneqartarlutik. Tuttu uppisinneqaraangat akua ammarneqapallattarpoq, kingornalu arnat angutillu pisarineqartoq aattupallattarlugu tupeqarfimmut oqimaatsunik nammallutik pisulinnginnerminni.

Imaani puisit qaannanit pisarineqartarput unaaq tuukkartalik avatarlu, puisip pisarisap angunnginnerani kivinnginniassammat puttaqutit, atorlugit piniarneqartarput. Qeqertarsuup Tunuani Sermermiuni aalisaatit qassutillu arferit soqqaanit sanaat assaanermi nassaarineqarsimapput, taamaalillunilu saarulliit, qeeqqat qalerallillu nerisanut ilaasimagunarlutik.

Arnaq – tamatigoortuuneq oqimaaqatigiinnerlu

Arnap inuunerata kaaviiaarnera arnallu inuunermik tunisisinnaanera pissutigalugit immikkut ittumik illuatungeriinnik tigummiaqartutut isigineqarpoq. Angutitulli arnat illernartitanik peqqunngisanik aamma malinnittussaapput, ilaatigut pisanik nerisassiorluni igagaangami. Uumasup toqunnera sioqqullugu, pinerani kingornalu illernartitanik peqqussutit malinneqarnissaat pisariaqarpoq ataqqinninneq takutiniarlugu taamalu pisarisinnaasimaneranik qujassuteqarluni. Malitassat malinneqanngippata pisamajunnaarnermik nassataqarsinnaavoq.

Illernartitanik malitassat arnanit malinneqartussat sumiiffimmiit sumiiffimmut allanngorarput, pisanillu suliaqarnermi ilaatigut ulu ataaseq assersuutigalugu aalisakkanut tuttunullu atorneqassanngilaq imalluunniit nerisassiornermi neqit assigiinngitsut immikkoortinneqarsimassallutik.

Malittarisassat taakku malinnerisigut arnat inuit ataatsimoortut uumaannarnissaannik qulakkeerinneqataasarput, soorlu aamma kakiornerniit atisaasa ilusaannut assassukkamillu qanoq passunneqartarnerat nunarsuup matuma Silap nunarsuullu ersinngitsup Silap aappaata akornanni oqimaaqatigiissaareqataasarlutik. Illernartitanik peqqussutit arnat ulluinnarni sulinerannut taamaalilluni ilaavoq.

Ilaqutariinnut arlalinnut illut

Ataatsimut illut sisamanik teqeqqullit 1600-kkut qiteqqunneranni atorneqalerput. Siornatigut ilaqutariit pingasut tikillugit illoqatigiittarsimasut maanna ilaqutariit sisamat-arfinillit, inuit 20-30-t missaat illoqatigiiarsinnaalerput piniakkanik, peqqumaatinik kiisalu qaammaqqutissanut nerisassiornermullu ikummatissat ataatsimut agguaanneqarsinnaallutik. Ataatsimut illorujussuit inunnit arfannianit ilaqutaannillu isumassarsiarineqarlutillu sananeqarput, sineriak atuarlugu sananeqartarlutik akuttusuunilu taamaallaat kangerlunni.

Ataatsimut illorujussuit itsarnisarsiornermi nalunaarsorneqarsimasut 4-5 meterinik atitussuseqarput 8-10 meterinillu takissuseqarlutik, ataasiakkaat 20 meterit sinnerlugit takissuseqartut uuttortarneqarsimallutik. Illu pingasut tikillugit inalunnik sanaanik igalaaqartarpoq, inalukkat saleriarlugit tasillugillu panerseriarlugit mersuunneqarsimasut qisummillu sinaakkummut sukalluinnarlugu ikkunneqarsimasut. Iikkat issumik ujaqqammillu sanaat ilui amermik qallerneqartarput sueq isaannginniassammat issorlu panersimasoq nakkalannginniassammat. Initaata pingaarnersaata atitussusaa tamakkerlugu illeqartarpoq ilaqutariikkaanut amernik saagulerlugit agguarneqarsimasunik.

Ilaqutariit inaasa saavanni inissaqarpallaanngitsumi ukkusissamik qullermut qisummik ilisiveqartarpoq, ukkusissamik igaq qulaanut nivinngarneqarsinnaalluni qilaamilu amernik atisanut masattunut innerfeqartarluni. Illerit sinaanni arnat issiasarput peqqissaaqqissaarlutik amernik atisaliorlutik.

Oqaluttuat nutaat pisoqqallu

Inuit allattaaseqanngillat, taamaammallu oqaluttuarneq aalajangiisorujussuarmik atugaalluni. Oqaluttuat nutaat pisoqqallu immikkoortinneqartarput, nutaat pisimasunut oqaluttuartumit allat misigisimasaminnik tusarsimasaminnilluunniit oqaluttuaannut tunngasarlutik, pisoqqallu siulinit kinguaariinni arlaqartuni ingerlateqqinneqarsimasarlutik.

Oqaluttuatoqqat sapinngisamik allanngortinnagit oqaluttuareqqinneqartussaapput. Oqaluttuat aliikkutassiartaqartarput saniatigullu inuiaqatigiinni ileqqut naleqartitallu kinguaariinnut tulliuttunut saqqummiunneqartarlutik. Oqaluttuatoqqani pingaarutilinnut ilaasoq tassaavoq »uagut« pilluta oqaluttuarnikkut ataatsimoornermik misigisaqartitsisarmat.

Oqaluttuat taakku inunnut taamaallaat tunngassuteqanngillat, tunit, europamiut kulturilluunniit allat aamma oqaluttuarineqartarlutik, tamatumani inuit qangarsuaq upperisarsiornermut tunngasut nassuiarneqarsinnaanngitsullu oqaluttuarineqartarlutik, assersuutigalugu Sassuma Arnaa, qanorlu ilillutik Seqineq (Maliina) qaammallu (Aningaaq) pinngorsimanersut.

Oqaluttuat nunarsuup qanoq pinngorsimaneranik, oqimaaqatigiinneq attanniarlugu illernartitanik peqqunngisat suut inunnit malinneqartussaanerannik, assersuutigalugu qanigivallaakkamik atoqateqarnerup navianaataanik mianersoqqusinernik, oqaasinnguipput. Meeqqanut inuusuttunullu ulluinnarni inuunermi malitassanik aamma ingerlatitseqqiisarput, assersuutigalugu inoqarfimmiit ungasippallaamukarnerup navianarsinnaanera pillugu oqaluttuartarlutik qivittumit tigusaaqinagamik imaluunniit naasut suut nerineqassanngitsut paasitillugu.

Kulturit naapinnerat

Inuit Kalaallit Nunaata avannaata kitaanut pineranniit tunernik qallunaatsiaanillu naapitsisarput. Sumiiffimmi saviminissaqarpoq avataarsuaneersumik niuerutissatut pingaaruteqartumik. Saffiugassaq nilleraluartoq inuit savimineq kaattarlugu kissaatigisamik iluseqalersittarpaat. Qallunaatsiaat saviminernik arlalinnik atortoqarput niuerutigisinnaasaminnik, assersuutigalugu saviminiminernit ammalortunit katitikkanit rinngi Nuullerni assaanermi nassaarineqartoq atortullu arlallit Sermermiut eqqaanni assaanermi nassaarineqarsimasut.

Kulturit taamanersuaq naapinnerat oqaluttuatoqqanit ikorfartorneqarpoq, ilaatigut inuit qallunaatsiaallu ikinngutinnersumik naapittarsimanerannik oqaluttuaqarluni, kisianni aamma akersuunnerit pillugit oqaluttuaqarpoq, allaat qallunaatsiaap kingulliup ilami Kalaallit Nunaat qimallugu Nuuk Kangerluanit aallartut isiginnaarai oqaluttuarineqarlutik.

Ilisimasassarsiorlutik umiartortut arfanniallu umiarsuaat Europameersut Kalaallit Nunaata kitaata sineriaani 1500-kkut qiteqqunneranniit 1700-kkunnut angalasarput. Europamiut inuillu akornanni niuernissamut periarfissanipallappoq. Saviit meqqutillu saviminernik sanaat, ilaatigut aamma sapanngat igalaamerngit, sukkut tupallu. Paarlattuanik ammit kiisalu aarrit qilalukkallu tuugaavi Inuit niuerutigisarpaat. Hollandimiut tingerlaasiornermi savii pingaarnertut nuannarineqarput saviminermik sanaajummata inuillu arnartaasa sakkuisa pingaarnersaattut ulutut iluseqarmat, sakkoq pilannermi uullinermilu, amernillu qapiarnermi atorneqartartoq.

Europamiut najuunnerat pissutigalugu perianngitsoq ungasissumut angalarusulersitsivoq pingaartumik inunnut kujataaneersunut nunatta kangianeersunullu. Aaqqissuussamik niuerniarluni angalanerit nunatta kangianiit oqalualaat naapertorlugit ukiunik arlalinnik sivisussuseqarsinnaapput.

Europamiut nioqqutissataa isumalluutillu uumassusillit Kalaallit Nunaata immikkoortuini ilisarnaataasut kingorna inuit akornanni niuerutigineqartalerput. Qeqertarsuup Tunuani soqqaqarluarlunilu arfernit ikummatissamik orsoqarluarpoq illuatungaanilu qisuit, tuttut amii ukkusissallu amigaatigineqarlutik. Qulliliornermut igaliornermullu ukkusissat pitsaanerpaatinniarlugit taamaammat inunnik Nuup eqqaaneersunik niueqateqartoqartariaqarpoq, illuatungaani Sisimiut eqqaanni aarrinik tuttunillu peqarluartoq. Kujataani inuit aalisarnermik ingerlatsinerusut soqqarnik amigaateqarput aalisaatiliornermut atorneqartartunik, illuatungaani teriannianik qissianillu peqarluarlutik.

Københavnimi umiarsuaatillit Kalaallit Nunaanni arfanniarnissamut kunngimit 1636-imi immikkut pisinnaatinneqarput, pisortatigoortumillu kajumissaarneqarlutik inunnik 16­20-nik ukiulinnik aallarussissasut »Guutip mianernarnera, oqaatsit atuakkerinermilu eqqumiitsuliornermik« ilinniartinneqarniassammata. Aallarussineq kingulleq Nuup Kangerluani 1654-imi pivoq Nuup avannaata tungaani Sermitsiap eqqaani Ersaani inoqarfimmeertuugunartunik.

David Danellip inuit arfinillit aallaruppai, taakkunannga nukappiaraq imaanut pississimavoq, arnaq utoqqaq nunaliaanneqarluni, kisiannili Ihiob, Cabelou, Gunnelle aamma Sigjo siullermik Bergenimut kingornalu Københavnimut ingerlanneqarlutik.

Inuit amerlassusaat ilisimaneqanngitsut tuluit ilisimasassarsiorlutik umiartortuinit aamma aallarunneqarsimapput, taakkunanngalu ataasiakkaat Tuluit Nunaannut tikereernermi qimaasinnaasimallutik. 1682-imi angut Eday eqqaqqullugu qajartortoq takuneqarsimavoq angullu alla Westrayip eqqaani aamma qajartortoq taakku marluk Orkneyp qeqertaasa ilagaat. 1700-kkut aallartinneranni inuk angut qajartortoq Skotlandimi Belhelviep eqqaani nunamut tippussaavoq, kinguninnguali toqulluni. Pisut taakku pingasut Skotlandimi tupinnartuliatut kinguaariinni oqaluttuannaanngorput angutillu taaguuserneqarlutik Finnmen. Qaannat marluk Edinburghimi Aberdeenimilu maanna saqqummersinneqarput.

Inuit umiarsuarnik arfannianik ilisimasassarsiortunillu 1700-kkut aallartinneranni misilittagaqarlualersimapput; 1719-imiit 1721-mut umiarsuit arfanniat ukiumut 50-it 100-llu akornanni amerlassuseqartut tikittarput. 1721-miinnaq Hollandimit umiarsuit 104-t Hamborgimiillu umiarsuit 14-it Kalaallit Nunaata kitaani arfanniarsimapput.

Paasissutissat allat

• Hans Egede ajoqersuiartornerlu
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuit Silarsuaat
• Palæo-inuit
• Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
• Qallunaatsiaat
• Tunit inuit nukittoorsuit
• Ileqqut oqaluttuallu

Kalaallit Nunaat oqaluttuarisaanera pillugu paasissutissat allat.