Peqatigiiffilerineq kajumissuserlu

Kajumissutsiminnik suleqataasunit nunatsinni eqeersimaartumik peqatigiiffilerisoqarpoq. Annermik timersornermi aammalu sanngiinnerit, annermik meeqqat, illersorniarlugit sulisoqarpoq. Tamat oqallittarfiisigut atassuteqaqatigiinneq pisinnaasarpoq nunarput isorartoqimmat. Peqatigiiffinnit tamakku atorluarneqarput, soorlu aggersaanerit katersuiniarnerilluunniit pissatillugit.

Timersortartut aningaasatigut Tips og lottomidler aqqutigalugu taperneqartarput. Taamatuttaaq peqatigiiffiit allat suliaqassatillutik qinnuteqartarput.

Timersortarfiit kulturillu illorsuisa sananissaat Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ataatsimoorlutik aningaasalersortarpaat.

Peqatigiiffiit siulliit

Peqatigiinniat 1907-imi Maniitsumi aallarnerneqartoq nunatsinni peqatigiiffiit siullersaraat, sineriaallu sinneranut siammarlertortoq. Siunertarineqarpoq kristumiuussuseq tunaartaralugu ulluinnarni peqqissuunissaq atugassarititaasunullu atuilluarnissaq pillugit oqallittarnissaq. Peqatigiiffimmi ataatsimiinnerit marluk assigiinngitsut ingerlanneqartarput, siullermi kristumiutut inuuneq, aappaanilu timikkut atukkat eqqartorneqartarlutik.

Timersoqatigiiffik Aqissiaq 1931-mi Augo Lyngemit aallartinneqarpoq. Sorsunnersuup Aappaata nalaani Lyngep inuusuttunut peqatigiiffik Nunatta Qitornai tusaataalu Inuusuttoq pilersippai, siunertaalluni inuusuttut eqeersarneqarnissaat. Inuusuttut kaammattorneqarput piumassuseqarneruleqqullugit, tunuarsimaarnerlu qaangerneqartariaqartoq.

Inissakilliortoqarpoq katersuuffissanillu pisariaqartitsineq annertusiartorluni. 1920-kunni 30-kkunnilu katersortarfiit najugaqarfinni annerumaani sanaartorneqalerput inuit katersortarfilerisut kajumissutsiminnik suliniuteqarnerisa kingunerisaannik. Katersortarfiit tamanit atorluarneqaqaat, taakkunanilu isummat nutaat puttussuuttarput isiginnaartitsinerit, filmertitsinerit oqalugiartitsinerillu ingerlanneqartalermata, katersortarfiillu qitittarfittut nuannattarfittullu aamma atorneqartarlutik.

Kalaallit Nunaanni Arnat Peqatigiit Kattuffiat 1948-mi pilersinneqarpoq. Siunertaavoq ikioqatigiinnissaq, pikkorissaaneq, sulinissamut soqutiginnilersaaneq taavalu ammerinerup attatiinnarneqarnissaanut suliniuteqarnissaq.

Timersoqatigiiffiit

Timersoqatigiiffiit siulliit sisamat 1930-kkunni Qaqortumi, Nuummi Maniitsumilu aallartisarneqarput. Ukiut qulit qaangiummata timersoqatigiiffiit aqqaniliulersimapput 1956-imilu 36-inngorsimallutik. Siunertarisarpaat nuna tamakkerlugu unammersuarnissanut peqataasarnissaq, unammersuarnerit ingerlanneqartalermata.

Grønlands Idrætsforbund 1953-imi pilersinneqarpoq. Kattuffik peqatigiiffinnit 130-nit ilaasortaaffigineqarpoq inuit 9000-it sinnerlugit taakkunani ilaasortaallutik. 1970-ikkunni timersortarfissuit pilersiortorneqarput klubbillu timersuut suunersoq apeqqutaatillugu kattussuuttalerput. Klubbit atserneqarajuttarput aallarnerfiata ukiua aqqanut tapiliullugu, soorlu UB-68 (arsaattartut), KS-69 (sisorartartut), B-67 (sulorartartut).

Timersoqatigiit kattuffiata aalasa oqaasinnaaliullugu siunniuppaat nunarput 2030-imi nunarsuarmi timikkut atuinerpaaffiulersimassasoq. Anguniagaq kajumissutsimik suleqataasarnerup nukittorsarneqarneratigut anguneqassaaq. Suliniaqatigiiffik Maaji Peqqinnartuutiguk tamatumani ilaatinneqarpoq, suliniaqatigiit kajumissuseq aallaavigalugu sulisut siunertarimmassuk amerlanerpaat timikkut aalanerulernissaat. Timersoqatigiiffiit, nukkassartarfiit, naluttarfiit, suliffeqarfiit allallu kajumissutsikkut suliniaqatigiiffiit sukisaarsaartitsinernik akeqanngitsumik peqataaffigineqartartussat suliniuteqassapput, tassanilu tamat oqallittarfii attaveqaatitut atorneqarlutik.

Timersoqatigiiffiit illoqarfiit iluanni nunalu tamakkerlugu unammersuarnernik aaqqissuussisarput. Pilersaarusiorneri ingerlanneqarnerilu kajumissutsiminnik sulisunit suliarineqartarput.

Angallannermi periarfissat annertusinerat ilutigalugu Danmarkimi nunarsuarmilu pissartanngorniunnernut OL-imullu ilaasoqartarpoq. Nunarput naalagaaffeqatigiinnerup iluaniimmat unammiartortartut timersuutini amerlanerni danskit erfalasuat atorlugu unammeqataasarput. 1989 aallarnerfigalugu kalaallit Island Gamesini peqataasalerput, tassani timersuutit 12-14-it unammissutigineqartarlutik.

Issittumi timersuutit unammissutigineqartartut

Timikkut tarnikkullu nukittuujusariaqarpoq Issittumi piniartuussalluni inuuniassagaanni. Sungiusaatit ullumikkut unammissutaasarput. Peqatigiiffik Arctic Sport Greenland nuna tamakkerlugu unammersuartitsisarpoq Issittumilu unammiuaarnerni peqataasarluni. Qimusserneq qajartornerlu aamma unammissutaasarput unammersuarnerit peqatigiiffinnit aaqqissuunneqartarlutik.

Isikkamik arsarneq

Kalaallit Arsaattartut Kattuffiat 1971-imi pilersinneqarpoq ullumilu peqatigiiffiit 76-it ilaasortaapput, taamaalillunilu timersoqatigiiffinni annersaalluni. Illoqarfiit arlallit arsaattarfeqarput, ukiunilu kingulliunerusuni arsaattarfiit ivigaasalersukkat amerliartuinnarlutik.

1979-ip kingorna illut timersortarfiit arlallit napparneqarput, taakkunani illup iluani arsarneq ingerlanneqartarluni.

Arctic Circle Race

Arctic Circle Race, ACR, nunarsuarmi sisorarnerit ilungersunarnersaraat. Ulluni pingasuni qanorluunniit sila ikkaluartoq 160 km ujakkaarfigineqartarpoq. Ujakkaarneq siullermik 1998-imi aaqqissuunneqarpoq, taamanili sisorartartunit aamma nunanit allaneersunik kajungerineqartaqaluni. Aaqqissuussineq inunnit 250-init kajumissutsiminnik suliumasunit sulisoqartarpoq.

Takisuumut arpanneq

Maraton taavalu arpaffinni nukersornartuni arpanneq illoqarfinni arlalinni aaqqissuunneqartarpoq. Aaqqissuussat illoqarfinni ataasiakkaani peqatigiiffinnit ingerlanneqartarput.

Peqatigiiffiit inuiaqatigiinnut pinngortitamullu sammisut

Qanga ileqqorineqartoq aasivissiortarneq 1970-ikkut qiteqqunneranni aallarteqqinneqarpoq, tassani oqallinnerit, nipilersorneq, eqqumiitsuliorneq, oqaloqatigiinneq allanillu sammisaqartitsilluni katerisimaartoqartalerluni. Aasivilerineq kajumissutsiminnik suleqataasunit ingerlanneqartarpoq, aatsaalli 1980-imi Namminersornerulernermi Oqartussanit taperneqartalerluni. 1996 tikillugu ukiut tamaasa aasivissiortoqartarpoq.

Kulturikkut pikialaarneq isiginnaartitsisarnerlu kulturikkut illorsuarnik Nuummi, Ilulissani, Aasianni Sisimiunilu sanaartornerit kingorna sinaakkuserneqarput, taamattaaq Nunatta Isiginnaartitsiviata pilersinneqarneratigut.

Pinngortitaq avatangiisillu

Namminersornerunerup eqqunneqarnera, pinngortitap avatangiisillu nunamullu piginnittussaanerup akisussaaffigilernerata kingorna kajumissuseq aallaavigalugu suliniuteqarusunneq annertunerulerpoq. Innuttaasut aalajangiisarnernut akulerutsinneqarusupput, taamaalineranilu suliniaqatigiiffiit pisortatigoortuunngitsut pilersiortorneqarput.

WWF Nuummi immikkoortortaqarpoq, tassaniillutik aamma pinngortitamik illersuiniaqatigiiffiit Ocean North, Nuup Kangerluata Ikinngutai, Avataq taavalu Plastic not so fantastic. Peqatigiiffik Urani Naamik arlalinni immikkoortortaqarfeqarpoq. Tassani qinngornerit ulorianarsinnaasut pillugit ilisimasanik katersisoqarlunilu paasisitsiniaasoqartarpoq, peqatigiiffillu uranisiortoqarniarneq pillugu arlaleriarluni akerliussutsimik takutitsinernik aaqqissuussisarpoq.

Transparency International

Suliniaqatigiiffik 2011-mi nunatsinni immikkoortortaqarfittaarpoq. Transparency International Greenlandip immikkut akilersittarneq pinngitsoortinniarlugu sulivoq, akisussaassuseqarneq ammasumillu sullissineq anguniarlugu. Suleqatigiiffiup iluanaarutit tamanut iluaqutaanissaat kissaatigaa.

Kalaallit Nunaanni Spejderit Kattuffiat

Kattuffik 1973-imi aallartinneqarpoq, kisianni spejdereqarneq 1940-kkunnit ingerlanneqarpoq. 2007-imi 500-inik ilaasortaqarpoq, kingunerani ikiliartorlutik. Ullumikkut tamat attaveqaqatigiittarfiisa atulernerisigut suleqatigiit ataasiakkaat amerliartoruusaalersimapput.

Kajumissutsimik isumaginninnikkut sulineq

Innuttaasut sanngiinnerpaat kajumissutsimik sullissisinnaasut pisariaqartittuarpaat. Suliniaqatigiiffiit avataaneersut nunatsinni immikkoortortaqarput, taamattaarlu nunatsinni nammineq allat pilersinneqartarlutik. 2012-imi meeqqanik illersuisut MIO pilersinneqarpoq, taavalu UNICEF Grønland 2011-mi immikkoortortaqarfittaarluni. Taakku kajumissutsimik sulisunik suleqateqarluartuupput.

Arnat Suleqatigiit Danner-bevægelsen isumassarsiffigalugu 1981-imi aallartisarneqarpoq aappariinni persuttaasarnerup eqqumaffigineqarnerulernissaa siunertaralugu.

Eqqugaasunut qimarnguinnik pisariaqartitsisoqartoq erngerlugu paasineqarpoq, 1983-imilu qimarnguik Nuummi ammarneqarpoq. Tamatuma kingorna arnat Ilulissani, Maniitsumi, Sisimiuni Paamiunilu immikkoortortaqarfinnik pilersitsipput qimarnguinnillu ammaasoqarluni. Qimarnguiit kajumissutsikkut sulisunit ingerlanneqarput. Nuummi 2001-imi kajumissutsikkut sullisserusuttut amigaataaneri pissutigalugu qimarnguik matuneqarpoq.

Peqatigiiffik Kalaallit Meerartaat

Peqatigiiffik Foreningen Grønlandske Børn 1924-imi pilersinneqarpoq. Tunulequtaraa Rigsdagimi ilaasortat nunatsinnut tikeraartillutik takulermassut qanoq piitsuussuseq sakialluullu TB takussaatigisut. Peqatigiiffiup iliarsunnut tb-rtunullu angerlarsimaffiit pilersippaat ingerlallugillu. Kingorna meeqqeriviit pilersiortorneqarput.

Namminersornerulernerup eqqunneqarnerata kingorna illuutit pisortanut tunniunneqarput peqatigiiffiillu ineriartortitsisussatut atuunnerulerlutik. Ullumi siunnersuineq aasivissiortitsisarnerlu ingerlanneqartarput, taavalu Najorti, meeqqanut tapersersuisarfik ingerlanneqarluni. Peqatigiiffik Nuummi Københavnimilu allaffeqarpoq kajumissutsiminnik sulisunit ingerlanneqarluni.

Meeqqat Inuunerissut

Peqatigiiffik MI/BB (Meeqqat Inuunerissut/Bedre Børneliv) meeqqat atugarissaarnerunissaat pillugu suliniuteqarpoq, annermik timimut tunngasut kinguaassiutikkullu atornerlunneqannginnissaq pakkersimaarniarlugu sulilluni. 2010-p missaani pilersinneqarpoq kajumissutsimik suliumasunit nuna tamakkerlugu suliniuteqartartunik sulisoqarluni.

Nanu Børn

Suliniutit aalajangersimasut aqqutigalugit Nanu Børn meeqqanut ilaqutariinnullu sanngiinnerusunut nuna tamakkerlugu suliniuteqartarnermigut isumaginninnermi akisussaaqataanerulernissaq anguniarpaa. Juullilernerani ikiorsiissutinik agguaassisarpoq ilaqutariinnullu katerisimaartitsisarluni.

Unnuarissat

Unnuarissat inersimasuupput unnukkut unnuakkullu malunniullutik ingerlaartartut, siunertaralugu meeqqat inuusuttullu toqqissillutik inersimasunik saaffissaqarlutik illoqarfimmiissinnaanissaat. Unnuarissat 2000-imili Nuummi ingerlaartalerput, illoqarfinnilu allani aamma taamaattut takussaapput.

Red Barnet

Meeqqat Ikiortigit – Red Barnet Kalaallit Nunaat 2013-imi pilersinneqarpoq. Red Barnet nunani tamaginni kattuffiuvoq FN-illu meeqqat pisinnaatitaaffiinik isumaqatigiissutaat aallaavigineqarluni. Suliniaqatigiiffiup kalaallit meerartaasa ikorfartorneqarlutik ineriartorsinnaanissaat sulissutigaa, inuiaqatigiinni oqallinnerni peqataasarluni allanillu suliniuteqartarluni.

Kalaallit Røde Korsiat

Dansk Røde Kors 1949-imiilli meeqqanik angerlarsimaffiit pingasut aallartillugit nunatsinni suliniuteqartalerpoq. 1970-ikkunni ikiueqqaarsinnaasut ilinniartinneqarput illoqarfinnilu arlalialunni immikkoortortaqarfinnik pilersitsilluni.

Suleqatigiiffik 1992-imi nammineq immikkoortortaqarfiulersoq nunarsuaq tamakkerlugu nunanilu ataasiakkaani ajunaarnersuarni ikiorsiisarpoq, ikiueqqaarsinnaasunik ilinniartitsisarluni atisanillu atornikunik pisiniarfiuteqarluni.

Ikiu tassunga immikkoortortaqarfiusoq inuusuttut ikiortariallit isumalimmik inuuneqarsinnaanerat siunertaralugu suliniuteqartarpoq, inuusuttullu akornanni kajumissutsimillu sulisarnissap ineriartortinnissaa aqqutit ilaattut atorlugu.

Neriuffik

Napparsimasut amerliartuinnartut nunatsinni katsorsarneqartarput, ilaalli suli Danmarkimut aallartinneqartarlutik. Oqaatsitigut ajornartoorfeqarsinnaasarpoq paasissutissanik nammineq oqaatsit atorlugit pisariaqartitsisoqartarluni. Peqatigiiffiit ilaasa tamanna suliarisarpaat. Nuna tamakkerlugu suliniaqatigiiffiup Neriuffiup kræftimut akiuiniarneq suliaraa. Neriuffik Kræftens Bekæmpelsemi immikkoortortaqarfiuvoq illoqarfinnilu amerlanerni immikkoortortaqarluni. Kræftertunut ilagisaannullu aningaasanik tapiisarpoq, paasissutissanik saqqummersitsisarluni napparsimasunillu oqaloqateqarsinnaaneq neqeroorutigisarlugu.

Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiat

Timikkut tarnikkullu innarluutillit FN-ip isumaqatigiissutaa malillugu sullinneqartarput, oqaaseqartarneq illersuisoqarnerlu Tilioq aqqutigalugu pisarluni. Tappiitsut, tusilartut allanilluunniit innarluutillit peqatigiiffii Nunatsinni Inuit Innarluutillit Kattuffiannut NIIK-mut ilaasortaapput.

Qaamaneq

2019-imi LGBT (lesbian, gay, bisexual, transgender) Greenland pilersinneqarpoq. Peqatigiiffik inuusuttut akornanni suliniaqatigiiffiuvoq assigiinngisitaartumik inuuneqarnerup paasineqarnerulernissaa sulissutigalugu, tusagassiutitigut saqqumilaarluni paasisitsiniaasarlunilu. Ukiut tamaasa Gay Pride ingerlanneqartarpoq, siullermik Nuummi 2010-mi, kingornalu illoqarfinni amerliartuinnartuni takussaaleraluttuinnarluni.

Paasissutissat allat

• Nutaalianik atisassiorneq ilusilersuinerlu
• Filmit
• Nerisassat
• Namminersornerullutik oqartussat (1979-2008)
• Oqaatsit
• Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
• Nipilersorneq
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Tusagassiorfiit
• Kommunerujussuit tallimat
• Isiginnaartitsineq qitinnerlu
• Nunaqarfiit
• Ileqqut oqaluttuallu
• Assilialiorneq kusanartuliornerlu

Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.