Arfanniat nunani allamiut siullersaallutik europamiut nipilersuutaat qiteriaasiallu nunatsinnut eqquppaat. Inuit arfanniallu niueqatigiittarput, kulturikkullu naapinnermi qiteriaaseq kalattuut eqqunneqarpoq. Ilimanarpoq qiteriaaseq sukkasooq reel 1585-imi nipilersorneqarlunilu qitinneqartartoq, taanna siullermik tamaani nipilersorneqarami.
1721-p kingorna danskit norskillu amerliartuinnartut tikittalerput, taakkulu ilaasa nunaminnit erinnat qiteriaatsillu aamma tikiussimassavaat. Taamaammat sumiiffinnit sumiiffinnut qitittarneq assigiinngiiaarpoq.
Kalattuut assigiinngillat, soorlu arfineq pingasooq, sisamaaq allatullu sanileriikkaarluni kalattooriaatsit. Assigiinngitsut amerlanerusimapput, taamanilu nuutit isikkallu inissinnissaat allanneqarneq ajormata ilimanarpoq ilaat puigorneqartarsimassasut.
1850-ikkunnit kalattooriaatsit nuannarineqarnerit kaavikulooq akulikitsoorlu qitinneqarnerujartorput. Tamani taamatut qitittoqartarpoq, kalaallisuulerluni takutitsilluni amerlanertigullu katerisimaarnerni nuannannernilu qitinneqartarlutik.
Agiaq nutsugiarlu nipilersuutitut atorneqarnerpaapput, ullumilu immiuteriikkat qitinnermi atorneqarnerullutik.
Kalattuut immikkuullarissutigaat sukkasuumik periuseqarluni qitinneqartarnertik tukkarsortoqartarneralu. Angutit sukkasuumik tukkarsortut; arnat isikkatik perralisaartittarpaat.
Paasissutissat allat
- Qilaatersorneq inngernerlu
- Inuit Silarsuaat
- Nipilersorneq
- Ukiut sorsuffiusut tungaanut nunasiaateqarneq (1721-1940)
- Inuit kulturiat, nunasiaataanerup siorna (1150‑1721 miss.)
- Isiginnaartitsineq qitinnerlu
- Ileqqut oqaluttuallu
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.