Isiginnaartitsineq qanga pikkunartumik oqaluttuartarnermit, inngertarnermit uaajeertarnermillu tunngaveqarpoq. Ileqqut taakku ataatsimoortarnernit, ileqqutoqqanit anersaalerinernillu aallaaveqarput. Qilaatersorneq uaajeernerlu ileqquupput assigiinngitsut, tamarmilli qangarsuaanit atorneqarsimasut.
Qilaatersorneq uaajeernerlu kalaallit ileqquinik ersersitsisuupput. Qanga maannakkullu ileqqut tamakku qanilaassutsikkut, illarnartunik ersinartunillu oqaluttuaqattaattarnikkut takusinnaanngisatsinnillu upperisaqartarnikkut ersertarput. Uaajeertarnerit qilaatersortarnerlu ajoqersuiartortunit kristumiuusunit nuannarineqartarsimanngillat, ileqqut kuisimanngitsut ileqqulersuutaattut isigineqarsimallutik. Tamatuma kingunerisaanik Kitaani nungutitaangajassimapput. Kristumiuussuseq Kitaani siammarnerpaasimammat ullumikkut inngerutit qilaatersuutillu nalunngisavut avanersuarmit kangianillu aallaaveqarnerupput. Uaajeerneq Tunumiunerusoq atorneqarsimavoq, ileqqoq isertuullugu atugaasimalluni.
Uaajeerneq ukiuni 4000-ini ileqqorineqarsimavoq, ukiukkut aliikkusersuunnerni ingerlanneqartarsimalluni. Inuit katerisimaarnerini aallartittarpoq sumiiffinnilu assigiinngitsuni allanngorarsinnaalluni. Ataatsimut taassagaanni quiasaarutaasinnaavoq, tupatsitsiniutaasinnaalluni aappassarsiornermilu atorneqarsinnaalluni. Taamaasilluni misigissutsit atoqatigiinnermut tunngasut, illarnartut ersinartullu aalassatsittarpai. Meeqqat inersimasullu ersitsannerup nipaanik eqqorneqarlutik isigisatillu periutsit eqqumiitsut takullugit illarujussuartarput.
1819-imit 2011-ip tungaanut isiginnaartitseriaaseq Nunani Killerni nalunngisarput assigalugu ineriartortinneqarsimavoq, qanga akissarsiutiginagu isiginnaartitsisarnermit ullumikkut inuussutissarsiutigalugu qulequtaqarluni isiginnaartitsisarnermut. 1984-imi Silamiut aallartinneqarneranit nunatsinni siullermeersumik inuussutissarsiutigalugu isiginnaartitsisarneq aallarnerneqarpoq, kinguneraalu 2011-mi nunatta isiginnaartitsiviata pilersinneqarnera.
Isiginnaartitsineq
Isiginnaartitseriaaseq, nunani killerni atorneqartoq, 1819-20-imi nunatsinni ilisaritinneqarpoq. Taama pisoqarpoq Aasiaat eqqaanni ajoqersuiartortitap Peder Kragh-ip B.S. Ingemannip biibili aallaavigalugu isiginnaartitsissusiaa Røsten i Ørkenen, ajoqersortitamut Johannesimut tunngasoq, kalaallisuunngortillugu nutsermagu. Kalaallit oqaluttuami pineqartup annerpaartaa Testamentitaamit ilisimavaat, taamaattorli aatsaat 1874-imi isiginnaartitsissusiaq kalaallisuunngorlugu naqinneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni isiginnaartitsisartoqarnerup oqaluttuarisaanera immik-koortuni sisamani aggulunneqarsinnaasoq Birgit Kleist Pedersenip tikkuarpaa: Immikkoortumi siullermi, piffissami 1820-1920, pingaartumik nammineq kajumissutsimik isiginnaartitsineq ingerlanneqarpoq, aammalu isiginnaagassiat pingaartumik nutsigaallutik. Tamatuma kingorna, 1930-p missaani, kalaallit isiginnaartitsisarnerisa iluanni periaatsit assigiinngitsut takuneqartalerput, ilaatigut Pavia Petersen-imit aamma Hans Lynge-mit isiginnaagassiat.
Immikkoortut pingajuat Lemvigip eqqaani Fjaltring-imi Tuukkaq Teaterip pilersinneqarnerani 1975-mi aallarnerneqarpoq, aammalu 1984-imi Silamiut Teaterip pilersinneqarnissaata tungaanut ingerlalluni.
Tuukkaq Teatret
Tuukkaq Teatret uaajeertarnerup atugaaleqqinneranut, ineriartortinneqarneranut ingerlateqqinneranullu immikkut pingaaruteqarpoq. Tuukkaq Fjaltringimi Reidar Nilssonimit pilersinneqarpoq, siunertaalluni kalaallit isiginnaartitsisartut ilinniartinneqarnissaat aammalu kalaallit kulturiannit oqaluttuanit aallerluni isiginnaartitsissusiortarnissaq. Taamaalilluni isiginnaartitsisarneq nutaamik aallateqqippoq.
Tuukkap nalinginnaasumik oqalulluni isiginnaartitseriaaseq atunngilaa. Timi, erinarsorneq nipilersornerlu atorlugit aalluppaa. Ileqqutoqqat ilutsimikkut imarisamikkullu nutarterlugit atorneqalerput. Isiginnaartitsisartut timi, aalariaaseq, erinarsorneq kiinarpaallu atorlugit takutitsisarput, oqalunneq pivallaarnagu.
Isiginnaartitsisarfik isiginnaartitsivittut ilinniarfittullu atuuppoq; tamarmik misileraanernik imaqarlutik ilisarnaatigalugu kiinnappalerluni isiginnaartitsineq. Tuukkaq 1975-imit 1994-imut ingerlavoq, ullumilu Fjaltringimi katersugaasivittut ornittakkatullu atuulluni.
Silamiut
Isiginnaartitsisartut Tuukkami ilinniarsimasut Nunatsinnut uterput 1984-imilu Silamiut Nuummi pilersillugu. Silamiukkut isiginnaartitsinerminni nunatsinni sanaat taavalu allamiut sanaavi takutittarpaat, taamattaarlu nipilersornermik imalinnik sanaaqarlutik.1984-imi Simon Løvstrøm, Mooqqu, pisortanngorpoq Tuukkallu ilinniartitsisarnera 1997-i tikillugu ingerlallugu. Isiginnaartitsisarfiup Silamiup norskeq ilitsersuisoq Indra Lorentzen peqatigalugu Katuap ammaanersiorneqarnerani Qasapip Ullui Kingulliit isiginnaartitsissutigaat.
Nunatta Isiginnaartitsisarfia
Nunatta isiginnaartitsisarfittaarnissaanut eqqarsaatit suliniarnerlu 1992-imi isumasioqatigeereernerup kingorna aallartisarneqarput, isiginnaartitsisarnermullu inatsit 2010-mi akuerineqarpoq, 1. januar 2011-mit atuuttussanngorlugu. Taamaalinerani Silamiut allanngortinneqarpoq Nunatta Isiginnaartitsisarfiatut ateqalerluni. Isiginnaartitsisarfik 2013-imi Nuummi industrivejimut nuuppoq.
Ilinniarfik 2012-imi augustimi ammarneqarpoq Makka Kleist pisortaralugu taaguuteqalerlunilu Nunatta Isiginnaartitsinermik Ilinniarfia. Isiginnaartitsisarfik ilinniarfillu ataasiupput suliassaralugit isiginnaagassiorneq, isiginnaartitsisarnerup inunnut siammartinnissaa, aamma ilinniartitsineq, aammalu sumiiffinni assigiinngitsuni isiginnaartitsisarnermut tapersersuisuullunilu ineriartortitseqataassalluni. 2018-imi Varste Mathæussen pisortanngorpoq, Ruth Montgomery-Andersen 2019-imi, taavalu Vivi Sørensen 2021-imi pisortanngorluni.
Akissarsiutiginagu isiginnaartitsisarneq
N.A.I.P (Nuummi Aliikkusersuisartut Isiginnaartitsisartut Peqatigiiffiat) Nuummi isiginnaartitsisartuupput Kristian Egedemit 1959-imi pilersinneqartoq. Aliikkusersuisartutut tusaamaneqarput 1960-ikkunniilli Nunarput angallavigalugu aliikkusersuisarlutik. Isiginnaartitsisarnerup saniatigut N.A.I.P. kulturikkut suliniuteqartarpoq kalattuut uaajeerneq qilaatersornerlu ineriartortillugit, taamatuttaarlu raatiukkut tusarnaagassiortarluni. Tamanut ammavoq, taamaasillunilu kinguaariinnut ingerlaartunut kulturikkut ingerlateqqiinissaq qulakkeerlugu.
Kitaani Tunumilu ukiut ingerlanerini akissarsiutiginagu isiginnaartitsisoqartarsimavoq, taamaaliornikkullu katersortarfiit atorluarneqartarsimallutik, taamaaliornikkullu katersortarfiit atorluarneqartarsimallutik.
Ullutsinni ilisimaneqarnerpaapput Sisimiuni Pakkutat. Valerius Nielsen siulersortigalugu 1992-imi Arctic Winter Games, kingusinnerusukkullu Nordisk Amatørteaterfestival peqataaffigaat 1990-ikkullu qiteqqunneranni pitsaanerpaamik isiginnaartitsissusiornertik pillugu nersornaasigaallutik. Ortu Ignatiussenip Tunumi isiginnaartitsisarneq aallartillugu Tasiilami soqutiginninneq annertusarpaa.
Nunatta Isiginnaartitsisarfia pingaarutilimmik suliaqarpoq tamakku tapersersorlugillu ineriartortissallugit. 2015-imi, 2016-imi 2017-imilu isumasioqatigiissitsivoq 2018-imilu Kiinnat Festival ingerlallugu.
Qitinneq
Uaajeerneq qilaatersornerlu qangarsuaaniilli ileqqorineqarsimapput, 1500-kkullu naalerneranni qiteriaaseq kalattuumik taasagarput, umiartortunit Europameersunit eqqunneqarsimavoq
1960-ikkunnili Europamiut qiteriaasii assigiinngitsut atorlugit qitittartut arlaqartut Kalaallit Nunaanni pikkorissaasarsimapput. Taakku ilagaat Ann Crosset, Nyt Dansk Danseteater, kingornalu 2015-imi 2018-imilu Den Kongelige Ballets Kompagni B peqatigalugit sinerissami angalaartarluni.
2002-mi Arctic Winter Games-ip Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarneranut atatillugu, ilinniarsimasunik ilinniartitsisoqarluni ballet-imik, moderne dansimik, standarddansimik, hip hop-imik qiteriaatsinillu allanik ilinniarsinnaaneq aallartinneqarpoq. 2003-mit 2011-imut Dida Jensen Niels Berglund-ilu Nuummi meeqqanut inuusuttunullu qitinnermik ilinniartitsisarput.
Qiajuk Studios 2011-mi qitittarfimmik aallarnisaapput, tassani ilinniartitsissutigineqartarlutik ballet, vertikaldans, moderne, urbanstyles taavalu jazz. Tamanna pisinnaasimavoq inuusuttut ilinniareerlutik Nunatsinnut utertalermata. Qiteriaatsit taakku ineriartortinneqarneri Alexander Montgomery-Andersenip Maliina Jensenillu isumagisimavaat ukiumut meeqqat Nuummi sineriammilu 2-300-it ilinniartittarlugit. Kommunit kulturikkullu illorsuit, Katuaq, Oslomi Bårdar danseakademi NAPA-lu peqatigalugit Nunatsinni qitittartut 2010-mit 2017-ip tungaanut qitittartunut festivalertitsinerup OuterVision-ip aaqqissuunnerani tikeraartitsisuusarput.
Nunatsinni nunanilu allani suleqatigiinneq
Isiginnaartitsisarneq tamatigut suliniaqatigiiffiit suleqatigiittarnerisigut ingerlanneqartarpoq. Katuap eqqumiitsuliortut tapersersortarpai isiginnaagassiornerinilu saqqummiussaat avammut siaruartarlugit. NAPA-p Katuap pilersinneqarnissaa tapersersorsimavaa isiginnaagassiat takutitsinerillu allat aamma tapiiffigisarlugit. Qaaqqusisuusarnermigut siaruarterisuunermigullu NAPA-p qitinnerni isiginnaartitsinernilu Nunat Avannarliit peqataanerat qulakkeertarpaa, soorlu Det Kgl. Teater, Den Kgl. Ballet, Jo Strømgren (takutitassiaq Polaroid) eqqumiitsuliortullu allat.
Qitittartut Katuaq Nunattalu isiginnaartitsisarfia iluaqutigilluartarpaat. Eqqumiitsuliortut inuusuttut suliaminnik takutitsisinnaasarput, taama iliornerminni isiginnaartitsisartut, nipilerisut qullilerisullu nunaqavissut suleqatigineqartarlutik aammalu isiginnaartitsisarfiit nunani avannarlerneersut nunanilu allaneersut, nunap inoqqaavinit Saaminit, Australiarmiunit, Canadamiunit Alaskamiunillu aqunneqartut, suleqatigineqartarlutik.
Qitittartut amerliartornerat ilutigalugu qitilluni takutitsisarnerit NAPA-mit, Nunatta Isiginnaartitsivianit, eqqumiitsuliortunit nunani allamiunit, taavalu inuusuttunit piukkunnartunit tamaanimiunit peqataaffigineqartarput. Taakkunani siuttuusarsimapput kalaallit qitittartut Maliina Jensen, Alexander Montgomery-Andersen, Ruth Montgomery-Andersenilu.
Paasissutissat allat
- Peqatigiiffilerineq kajumissuserlu
- Qilaatersorneq inngernerlu
- Ilinniartitaaneq
- Kalattuut
- Makka Kleist
- Nipilersorneq
- Nuuk
- Nunaqarfiit
- Ileqqut oqaluttuallu
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.