WILLIAM THALBITZER/ARKTISK INSTITUT, 1906
Oqaluttuaqattaanneq kalaallit katerisimaartarneranni qitiusorujussuuvoq. Tusarnaartut eqqumiitsunik ersinartunillu piviusorpalaartunngorlugit oqaluttuunneqarlutik aliikkusersorneqartarput. Oqaluttuat upperisatoqqamut, inooriaatsimut ileqqorissaarnissamillu attuumassuteqartarput, taamaammallu oqaluttuat itinerusumik paasissagaanni kulturimik paasisimannilluartuusariaqarpoq.
Oqaluttuat kulturimut tinnersaasuusinnaapput, tusarnaartut paasinninniarnerannut aamma. Oqaluttuaq ileqqorissaarnissamut tunnganngikkaluarluni tunngaviusumik paasinnittarnermut tunngasuusinnaasarpoq, tassuunakkullu oqaatsit kulturimilu taaguutit pingaaruteqartut ineriartortinneqartuartarsimallutik.
Ajoqersuiartortut oqaluttuanillu katersisut siulliit
Oqaluttuat ajoqersuiartortut siulliit maluginiagaat tassaapput uumasut suminngaanneernerinik soorlu taamaannerinik oqaluttuat. Oqaluttuat tamakku ajoqersuiartortunit kinguarsimasuunermik takussutissatut isigineqartarsimapput.
1700-kkut naajartorneranni Europami nammineq allallu oqaluttuatoqaannik oqaluttualiaataannillu soqutigisaqarneq aallartippoq. 1820-kkunni inuit oqaluttuatoqaataat ajoqersuisup Peder Kraghip ajoqillu Wittus Steenholdtip soqutigillualersimavaat. Taakku allaqqissaarisalerput, annermik oqaluttuatoqqat allaqqitaat atuffassissutigineqarsinnaalersut nuannarineqarlualersimallutik. Biibilimik atuarsinnaalernissamut lutherikkuusut ilinniartitsinerata kingunerisimavaa inuit tamangajalluinnarmik atuarsinnaalersimanerat.
H. Rink naqitallu siulliit
Hinrich Johannes Rink Kujataanut 1852-imi pivoq, siullermik niuertutut taavalu 1855-imit nunap immikkoortortaqarfiani naalakkatut. Nalunaarusiutigaa danskit nunasiaateqarnerat ajalusooriartulersinnaasoq. Innuttaasummi atugarlioqaat sujumajunnaariartorlutik, perlernermik nappaatinillu eqqugaasarnermikkut kinguariartulersimallutik.
H. Rinkip oqaluttuatoqaatinik katersilluni naqitaliorniarnera Københavnimi ilassilluarneqarpoq. Kulturitoqqamik nukittorsaaniarluni ataannartitsiniarlunilu sulineq aallartippaa, tamannalu kalaallit inuiattut aaqqissuunneqarniarneranni qitiulerpoq. Oqaatsit immikkuullarissusaat ataqqiniarlugu sumiuussutsit allanngortinneqaratik allanneqarnissaat eqqumaffigineqaqquaa.
H. Rinkip inuit oqaluttualiaat oqaluttuatoqaataallu pillugit
1866-imi atuakkiaminut aallarniutigalugu oqaatigaa qanoq nammineq kalaallit kulturiata tammalernera isiginerini, sunalu tamatumunnga pissutaanersoq: takornartat paasisimanngilaat kalaallit inuiaqatigiittut atugartuussuseqartut, aaqqissuulluakkamik inuusaaseqarsimanngikkaluarunik inuiaqatigiittut aniguisarsimassanngikkaluartut. Inuiaqatigiinni ikorfanik nammattuusut tassaasimapput angakkut, immikkut piginnaaneqarnermikkut atassusiisuusimasut. Qilaatersornermini timini qimassinnaasarsimavaa allamit isigisinnaalerluni, Silallu Aappaanut atassuteqartarnermini suut imminnut ataqatigiinnersut paasilluarsimallugit.
Ajoqersuiartortut angakkup oqaasissaqartuunera apeqqusersorlugu akiorniarsimavaat. Rink isumaqarpoq tamanna kukkunerusoq, inuiaqatigiinnimi ikorfaasup peerneqarnerani kulturi aamma piuneerukkaluttuinnassammat: oqaatigisariaqarpoq taakku piuneerutsinneqarpata allamillu taarserneqaratik, inuiaat piuneeruttussanngussasut.
Eskimuut oqaluttualiaat oqaluttuatoqaallu arlallit Aalummit Kangermiumit Jens Kreutzmannimillu allanneqarsimapput, taakkulu marluullutik aamma qalipakkanik titartakkanillu assitalersuillutik. Aalup ilanngussaaniipputtaaq qallunaatsiaanik naapitsineq. Aalut kusanasaartumik allattarpoq, malugisassaalluni imminut killilersortarsimasoq, Kreutzmannili toqqaannarnerusumik oqaluttuartarluni.
Rink oqaluttuanik Labradorimeersunik aamma ilanngussaqarpoq, aammattaaq Peder Kraghip katersai ilaapput. Kingusinnerusukkut Rinkip atuakkiani tuluttuunngorlugu naqitertippaa.
Ilisimasassarsiornerit takussutissiinerilu
Oqaluttuanik katersineq kalaallit pinerullugit ingerlanneqarpoq, kisiannili nalinginnaajartuinnartumik isumaqartoqalerpoq inuit kulturiat tammariartulersoq allanngorluinnalersorluunniit, taamaalineranilu kulturip tammavinnginnerani takussutissaqartinnissaa soqutigineqalerluni. Gustav Holmi 1883-85-imi Tunumut ukiilluni umiamik ilisimasassarsiornermini oqaluttuat tamaanngaanneersut katersorpai.
1900-kkut aallartittut Knud Rasmussen qimussimik ilisimasassarsiortalerpoq inoqarfiillu tamangajaasa tikittarlugit. Nammineq nalunaarsukkami saniatigut oqaluttuat allallugit katersorpai inooriaasiat ilanngullugu – aamma sumiffinni allanit tikinneqarsimanngisaannartuni. Ilisimaqqissaarneqanngilaq allagai qanoq eqqoqqissaartiginersut.
Taamatut Kitaani ajoqersuiartortitat Tunumi inuuneq takussutissaqartinniarlugu katersipput. Siulliulluni tikippoq Christian Rosing 1906-imilu atuagaq tunumiut kulturiannik oqaluttuartoq Tunuamiut naqitertillugu. 1921-mi qallunaap eskimologip Thalbitzerip erinarsuutit, taallat oqaluttuallu allat saqqummersippaa.
Paasissutissat allat
- Qilaatersorneq inngernerlu
- Filmit
- Hans Egede ajoqersuiartornerlu
- Inuit Silarsuaat
- Oqaatsit
- Atuakkiorneq
- Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
- Nipilersorneq
- Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
- Isiginnaartitsineq qitinnerlu
- Nunaqarfiit
Kalaallit Nunaanni kulturi pillugu paasissutissat allat.
