Sisimiut

© Styrelsen for Dataforsyning og Infrastruktur
Kulturikkut illorsuaq Taseralik Nalunnguarfimmut tarrarsortoq. Illu isiginnaartitsiveqarlunilu filmertarfeqarpoq kaffisorniartarfeqarlunilu il.il.
ANINGAAQ R. CARLSEN/VISIT GREENLAND, 2020

Sisimiut Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaasa aapparaat ukiorlu naallugu sikuuneq ajortuni avannarlerpaajulluni nunamilu aalisarnermi umiarsualivinni pingaarnerpaalluni. Illoqarfik qaasuitsumit avannamut 42 km-isut ungasitsigaaq kangerliumanermi Kangerluarsunnguup eqqaaniilluni illoqarfiullu ilisarnaatigalugu qaqqaq Nasaasaaq. Sisimiut isumaqarpoq »inuit teriannissat sisiisa eqqaanniittut«.

Qallunaatut aqqanut Holsteinsborgimut griivi Holstein atsiunneqarsimavoq, ajoqersuineq pillugu kollegiami Hans Egedep Kalaallit Nunaannut ajoqersuiartorlunilu nunasiaateqalernissaq pillugu suliartorneranik tapersersuisumut siulittaasuusimasoq.

Sisimiut Qeqqata Kommuniani illoqarfiit pingaarnersaraat. Sisimiut pigisaanniipput nunaqarfiit aalisartoqarfiusut mikisut kiisalu Kangerlussuaq, nunami nunanut tamalaanut mittarfeeqarfiusoq pingaarnerpaaq. Nunap immikkoortuani nunaqarfiit katillugit 627-inik inuuttaasoqarput Sisimiullu 5.622-nik innuttaasoqarluni.

Sisimiut Nasaasaaq ungataaniilluni. Sisimiut aalisakkanik raajanillu tunisinermut suliareqqiinermullu Kalaallit Nunaanni illoqarfinni pingaarnersaavoq ilutigitillugulu pingaarutilimmik ilinniarfeqarfiulluni ilaatigut Kalaallit Nunaanni Teknikimik Ilinniarfiup (KTI) ataani ilinniarnertuunngorniarfik sanaartornermillu ilinniarfik kiisalu Issittumi Ingeniøritut ilinniarfik tassaniillutik.
ANINGAAQ R. CARLSEN/VISIT GREENLAND, 2020

Sisimiut oqaluttuassartaa

Imaani pisuussutit uumassusillit Sermersuarlu tikillugu kangerluit sinerlugit tatsinilu piniarfiit pitsaasut pissutigalugit tamaani nunaseqqaarnerniit siullernit inoqarsimavoq. Piffissami kristusip inunngornera sioqqullugu 2.400‐500 missaani Saqqaq-kulturimit tamaani inoqarpoq. Kingorna ukiullu 0-ip tungaanut inuit Dorsetit tamaani inuupput. Kingorna tamaani inoqanngilaq inuit 1300-kkut ingerlaneranni nunasinissaasa tungaannut.

Sisimiuni innuttaasut amerliartornerat 1886‑2021.
GRØNLANDS STATISTIK

Danskit nunasinissaasa tungaannut Europamiut tamaani arfanniartarput. Danskit arfanniat stationiat siulleq qeqertami Nipisani inissinneqartoq Hollandimiunit arfannianit ikuallanneqarpoq. Tamanna danskit sakkutuuisa imarsiortut Hollandimiullu arfanniat akornanni 1738-imi 1739-imilu sakkulersorluni akersuuttoqarneranik nassataqarpoq. Nunasiaq Holsteinsborg qeqertami Ukiivimmi Sisimiut maanna inissisimaffigisaanit avannaata tungaaniittumi 1756-imi pilersinneqarpoq piniarnissamulli niuernissamullu periarfissalunnera pissutigalugu 1764-imi maanna inissisimaffianut nuunneqarluni.

Nunasiap umiarsualiviata pilersinneqarneranut atatillugu suliffissuaqaleriartuaarneq aallartinneqarpoq. Den Kongelige Grønlandske Handel (KGH) saarullinnut tarajorterivik 1914-imi ammarpaa, 1924-mi nataarnanik aqerlorterivimmik ilaneqartumik. 1935-miit 1949-mut tunisassiorneq raajanut nuunneqarpoq, kingornalu raajat eqqaani ikkannernit tammarlutik. Aalisakkanik tarajorterinermut nutaamik anginerusumillu 1957-imi sanaartortoqarpoq 1964-imi saarulliit nerpiinik qerititsinermut, piffissanilu saarulleqarfiuallaanngitsuni raajanik tapertaqartussatut allanngortinneqarluni. 1962-imi namminersortumik raajaleriffiliortoqarpoq aalisakkanik assigiinngitsunik kiisalu arferup tuttullu neqaannik aamma tigusisartunik. KGH aalisakkerivimmik 1969-imi tunngaviliivoq. Atlantikukkoorutinut umiarsualivik 1970-imi sananeqarpoq.

Aalisarnerup annertusiartornera ikorfartorniarlugu Kalaallit Nunaanni amutsiviit siullersaat, angallatinik anginernik iluarsaassisarfissaq mikinernillu sanaartortarfissaq 1932-imi pilersinneqarpoq. Amutsivik kingorna arlaleriarluni allineqarpoq.

US Air Force kangerlorujussuup 180 km-isut isorartussuseqartup Kangerlussuup paavani Sisimiunit 100 km-inik kujasitsigisumi akoqartumi mittarfik SondreStrom Air Base 1941-mi pilersippaa. 1950-ikkut qiteqqunneraniit mittarfik inunnik timmisartuussinermut aamma atorneqartarpoq nunamilu nunanut tamalaanut mittarfittut pingaarnertut atorneqarluni. Sisimiut Kangerlussuarmi mittarfik atorluarumallugu illoqarfimmi qulimiguulinnut 1964-imi mittarfiliortoqarpoq.

Sisimiuni 1938-imi 541-nik innuttaasoqarpoq 1947-mi 841-nut amerlisimallutik. Nutaanngorsaanerup nalaani innuttaasut amerliartupiloornerat, 1968-imi 3.113-inngorsimasunut, sanaartornerujussuarmik nassataqarpoq. 1969-imi sanasut naalagaat namminersortut 31-iupput 140-nik Danmarkimeersuunerusunik sulisoqartut.

Aalisarnermik suliareqqiinermillu aallussinissamik ukkataqarneq pissutigalugu Sisimiut suliffissuaqarfittut ingerlalluartutut iliuuseqarusussuseqartunillu sulerusussuseqarluartunillu innuttaasoqartutut ilisimaneqalerpoq. Illoqarfik taamaammat siulliulluni højskoleqalerpoq, Knud Rasmussenip højskolia, 1962-imi atoqqaartinneqartoq. Sanasut naalagarpassui sanaartornerujussuarlu pissutigalugit Sanaartornermik Ilinniarfik Sisimiuni 1977-imi aamma pilersinneqarpoq.

Sisimiut ilinniarfeqarfik

Kalaallit Nunaanni Teknikimik Ilinniarfik (KTI), Tech College Greenlandimik aamma taaneqartartoq, Aatsitassarsiornermut Ilinniarfik ungataaniilluni. KTI-p Sisimiuni Nuummilu ilinniarfiini katillugit 650-it missaannik ilinniartoqarpoq.
KÅRE HENDRIKSEN, 2013

Sanaartonermik Ilinniarfimmik pilersitsineq aallarnerfigalugu Sisimiut nunami ilinniarfeqarfiit pingaarnersaasa ilagilerpaat. Sanaartornermik Ilinniarfik kingorna arlaleriarluni allineqarpoq maannalu Kalaallit Nunaanni Teknikimik Ilinniarfiulluni (KTI) aamma Tech College Greenlandimik taaneqartartoq. KTI-Sisimiuni ullumikkut sanaartornermut ilinniarfeqarpoq, ilinniarnertuunngorniarfeqarluni tekniskiusumik (GUX), Aatsitassalerinermut Ilinniarfeqarluni kiisalu oqaatsinut pikkorissarfeqarluni. Maskinmesterimut ilinniarfik Københavnimi Maskinmesterskole suleqatigalugu 2022-mi aallartinneqarpoq.

Center for Arktisk Teknologi, ARTEK, Danmarks Tekniske Universitet (DTU) aamma KTI suleqatigalugit Namminersornerullutik Oqartussanit 2001-imi pilersinneqarpoq. Issittumi ingeniøritut ilinniarnermi semesterit siulliit pingasut tassani ingerlanneqartarput, soorlu centeri sumiiffinni assigiinngitsuni ilisimatuussutsikkut suliniutinut aallaavittut aamma atuuttoq. Centeri kingorna ilaneqarpoq nunani tamalaani masterinngorniarluni ilinniarnerup ilaa aalisarnermilu teknologip iluani ingeniøritut ilinniarneq ilaalerlutik.

Sisimiuni aamma marlunnik meeqqanut atuarfeqarpoq.

Ilinniarfippassuit illoqarfimmi inuussutissarsiornerup kulturikkullu tungaasigut sunniipput illoqarfimmilu ilinniartut inaat katillugit 400-t missaanniillutik.

Sisimiut illoqarfittut ineriartornera attaveqaqartigiinnerlu

Illunik ilusilersuineq eqqarsaatigalugu Sisimiuni ilaqutariinnut illut ataasiakkaat, illut uiguleriiaat inissiarsuillu danskit 1960-ikkunni eqiterussinermik politikkeqarneranni sanaat akuleriiaarput. Illoqarfik ineriartorpoq, Kangerluarsunnguullu nerukitsup akiani mittarfimmut aqqusinerngup sinaani inissiat quleriiaat kiisalu illut uiguleriiaat ilaqutariillu illui ataasiakkaat ukiuni qulini kingullerni sanaartorneqarsimapput. Illoqarfimmi inissiat amerlanerpaartaat imermik pilersuinermut atassuserneqarsimapput illoqarfiullu timaani imeqarluarluni. Illoqarfiup 80 %-ia kuuffilersorneqarsimavoq, innuttaasullu sinneruttut kinnernik milluaatinik imaarneqartartunik kinnernut tankeqarput imaluunniit anartarfilerisunit imaarneqartartunik imaartakkanik perusuersartarfeqarlutik. Sisimiut eqqaanni erngup nukinganik nukissiorfik 2010-mi ammarneqarpoq, dieselimillu ingerlatsissuteqarluni innaallagissiorfiusimasoq maanna upalungaarsimassutigineqarluni.

Kalaallit Nunaata iluani timmisartuussinernut mittarfiup Kangerluarsunnguup avannaata tungaani 1998-imi pilersinneqarnerata nassatarisaanik ilaasunik annikinnerusumillu nassiussanik assartuineq pitsanngoriaateqaqaaq.

Sisimiuni aqquserngit pingaarnersaat, Aqqusinersuaq, kitaani umiarsualivimmiit kangiani timaanut ingerlavoq, tamaani illoqarfimmi qimmit qimuttut amerlanersaat inissisimallutik. Illoqarfimmi pisiniarfiit amerlanersaat, pisiniarfissuit anginerit marluk, akunnittarfik højskolilu aqquserngup sinaaniipput. Illoqarfimmi aqquserngit amerlanerpaartaat asfalteqarput soorlu aamma sumiiffiit amerlanersaanni aqqusinerngit qaammaqquteqartut.

Kalaallit Nunaanni kulturimut sullissiviit aappaat, Taseralik, filmertarfeqarlunilu isiginnaartitsisarfeqartoq 2008-mi ammarneqarpoq.

Nunanut tamalaanut mittarfimmut angallanneq pitsanngorsarniarlugu kiisalu Sisimiut Sermersuullu akornanni nunami sikoqanngitsumi takornariartitsinermut periarfissat atorluarumallugit kommunip Sisimiut Kangerlussuullu akornanni aqqusineqalernissaa 2002-mili sulissutigaa. Avataanit siunnersuisut nalunaarusiaasa uppernarsarpaat sanaartornermut aningaasartuutit annertugaluaqisut aqquserngup aningaasaqarnikkut sunniutissai pitsaasuussasut, Qeqqatalu Kommunia Namminersorlutik Oqartussanut aqqusinniornissamut akuersissummik qinnuteqarsimavoq, sulialli ingerlanneqarnera sivitsortooqqalluni. Alloriarnertut siullertut ATV-nut (nunaannarmi ingerlatsissuteeqqat) aqqutiliortoqarpoq aqqusininngortinneqarnissaa naatsorsuutigineqarluni.

Royal Arctic Linep umiarsuai containerinik assartuisartut Sisimiut ukioq naallugu sapaatip akunneranut tikittarpaat. Arctic Umiaq Line sinersortaammik tikittarpoq sapaatip akunneranut avannamut kujammullu ingerlaaraangami, ukiuuneranilu Sisimiut avannaani tikinneqartartuni avannarpasinnerpaajusarluni kujammullu taamaallaat attaveqartarluni. Disko Line sinnerlugu najukkami suliffeqarfiup Sirius Greenlandip nunap immikkoortuani nunaqarfiit aalisartoqarfiusut marluk sapaatip akunneranut tikittarpai, Sirius Greenlandilu imaatigut angalanernut attartortitsisarluni.

Qeqqata Kommuniata 2013-imi Sisimiuni umiarsualiuvik 86 m-inik takissusilik pilersippaa, Royal Greenlandip aalisakkeriviata kitaata tungaanut toqqorsivik suliffillu 10.000 m2-inik annertussuseqartoq ilanngullugu. Umiarsualivimmi nutaami umiarsuit anngajaat marluk tulaqqasinnaapput, tamatumalu Royal Arctic Linep assartuutaata umiarsuup tulaqqanerani aalisariutit anginerusut imaluunniit takornariartaatit tikissinnaanissaat qulakkeerlugu. Sisimiut aalisariutinut pingaarutilimmik tulattarfiuvoq, kalaallit aalisariutaannit pingaarnertut atorneqartartoq annikinnerusumillu nunanit allanit aalisariutinit Davisstrædemi aalisartunit atorneqartarluni.

Sisimiut takornariartaatinit 40-t missaanniittunit aasakkut tikinneqartarpoq. Amerlasuut ilaasuminnik Kangerlussuarmi paarlaassisarput, kingornalu Sisimiut sineriammi tikeqqaarneqartarluni, ilai Canadap kangiata imartaanut imaluunniit Alaskamut Nordvestpassagen aqqusaarlugu ingerlaqqittarlutik. Takornariartaatit pilersorneqarnissamut uuliamillu pisariaqartitsisarput taamaammallu umiarsualivimmut tulassinnaanissaat aalajangiisuulluni. Misissuinerpassuit takutippaat takornariartaatit umiarsualivimmut tulakkaangata – umiatsianik mikinerusunit nunamukaanneqartussaanerannut sanilliullugu – takornarissat nunamukarnerusartut, illoqarfimmi angallanneqartarlutik tammajuitsussanillu pisiniarlutik.

Sisimiuni inuussutissarsiorneq

Sisimiut Kitaani illoqarfinni qimminik qimuttoqarfiusinnaasuni kujasinnerpaajuvoq. Qimussernermik ingerlataqarluartoqarpoq sunngiffimmi qimussertartorpassuaqarluni, kisianni aamma piniartoqarluni tuttunniarnermut umimmanniarnermullu atatillugu qimussertartunik. Ulluni arlalinni qimussernissamik takornarianut neqeroorut soqutigineqarluartarpoq. Aajuku inuit Avannaata Qimussersuanik takuniaasut Sisimiuni 2015-imi ingerlanneqartumi.
MADS PHIL/VISIT GREENLAND, 2015

Illoqarfimmi aalisarneq pingaarnerut isertitsissutaasarpoq. Kalaallit Nunaanni aalisakkeriviit anginersaanni, Royal Greenlandimit pigineqartumi, pingaarnertut saarullinnik saattussanik tigusisoqartarpoq suliareqqiisoqartarlunilu, ukiullu ingerlanerani suliassakinnerpaaffimmi 100-t missaat sulisorineqartarlutik suliassaqarnerpaaffimmilu 150-t. Royal Greenland aamma suannut tunitsiveeraqarpoq tunisisoqarnerani arfineq pingasunik sulisoqartumik. Aalisarnerup nassatarisaanik inuussutissarsiuteqarpoq arlalinnik soorlu qalorsualiortunik amutsivimmillu.

Sisimiuni sulisinnaasut katillugit 2.700-t missaanniipput (2021). Suliffissaqartitsinermi suliffissaqartitsinerpaapput pisortani ingerlatsiviit kiffartuussiviillu, tamatumunnga ilanngullugit ilinniartitaaneq peqqinnissaqarfillu, illoqarfimmi suliffissat 40 %-ii taakkunaniillutik. Aalisariutini sinerissamullu qanittumi aalisarneq kiisalu aalisakkanik suliareqqiineq inuussutisarsiutillu nassatarisaat 16 %-imik suliffissaqartitsipput. Niuerneq motorinillu iluarsaassineq 13 %-imik suliffissaqartitsipput, assartuineq 5 %-imik, sanaartoq 11 %-imik kiffartuussinermilu suliffissat allat 9 %-iullutik.

Sisimiuni tunisassiornermi, sanaartornermi kiffartuussinermilu suliffeqarfiit namminersortut arlaqarput. Namminersorlutik Oqartussat pigisaat nuna tamakkerlugu suliffeqarfiit inissiaatileqatigiiffik INI A/S pilersuinermillu ingerlatsivik KNI A/S tamarmik illoqarfimmi qitiusumik allaffeqarfeqarput. KNI ingerlatsiviuteqarpoq ukuninnga: nunami pisiniarfiit atasut annersaat Pilersuisoq, Polar Oil, nittartakkakkut pisiniarfik pisiffik.gl, KNI Engros kiisalu toqoraavik Narsamiittoq Neqi A/S. Ingerlatseqatigiiffiit tamarmik, Neqi minillugu, Sisimiuni qitiusumik
allaffeqarfeqarput.

Kilisaaterujussuarnik aalisarneq tassungalu atatillugu inuttat paarlaattarnerisa iluaqutigilluarpaat Hotel Sisimiut Sømandshjem (Hotel SØMA) 32-nik ineeraqartoq amerlineqalersullu, kiisalu Hotel Sisimiut 38-nik ineeraqartoq inissiani akunnittarfinni arfineq marlunni unnuinissamik neriniartarfimmillu aamma neqerooruteqartoq. Ilutigitillugu angerlarsimaffinni unnuiffissat soorlu Airbnb kiisalu kaffisorniartarfiit neriniartarfiillu tallimat missaat periarfissaapput.

Takornariaqarneq annertusiartortumik illoqarfimmut pingaaruteqarsimavoq. Illoqarfiup ingerlalluartup saniatigut Sermersuup tungaanut nunarujussuaq sikoqanngitsoq tikinneqariaannaasorlu pingaarnertut takusarusunneqarluartarpoq. Ukiukkut Sisimiut Kangerlussuullu akornanni misigisassaqqinnerpaatut akunnernit marlussunnit ullunut pingasunut qimussimik angalasoqarsinnaavoq. Misigisassaqqissut allat tassaapput ujakkaarneq, qamuteralaat kingullertigullu fat bike. Ukiumoortumik ujakkaarnermik aaqqissuussaq Arctic Circle Race, ulluni pingasuni 160 km-inik isorartussuseqartoq ingerlanneqartarpoq unnuit marluk tupeqarfinni unnuisoqartarluni 200-ullu tungaannut peqataasoqartarluni amerlaqataanillu namminneq kajumissutsiminnik ikiuuttoqartarluni.

Aasakkut takornarissanit soqutigineqartarput Sisimiut eqqaanni pisulluni angalaartarneq tamatumunnga ilanngullugit ulloq naallugu angalaarnerit nunaqarfiusimasumut Assaquttamut illoqarfiillu eqqaani qaqqanut tikikkuminartunut. Sisimiut Kangerlussuullu akornanni 160 km-imik pisunneqartartoq Arctic Circle Trail aamma soqutigineqarluartarpoq. Aqqutaani kommunip illuaraatai unnuiffissanik isumannaatsumiinnissamillu qulakkeeripput. Sisimiut eqqaanni kuuit eqaloqarfiit aasakkut sukisaarsaatigalugu aalisarfigissallugit nuannarineqarluarput.

Sisimiut, illoqarfiup assinga. 1) Aalisakkerivik. 2) Amutsivik. 3) Knud Rasmussenip Højskolea. 4) KTI (teknikimik ilinniarfik). 5) aamma 16) Meeqqat atuarfiat. 6) Kulturikkut illorsuaq Taseralik. 7) Kommunip allaffia. 8) Timersortarfik. 9) Hotel Søma. 10) Hotel Sisimiut. 11) Sisimiut Museum. 12) Oqaluffitoqaq (Katersugaasivik). 13) Napparsimmavik. 14) Katersortarfik. 15) Sisimiuni oqaluffik.
ASIAQ, 2022

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.

  • Kåre Hendriksen

    (in. 1956) Teknikkikkut avatangiisini aqutsinermi ph.d. aamma MA. Aalborg Universitet-imi Pilersaarusiornermut instituttimi issittumi piujuartitsiviusumik attaveqaasersuutini lektori.