Nunaqarfiit

Sorsunnersuup Appaata kingorna Kalaallit Nunaannik danskit nutarsaalermatali nunaqarfiit, pingaaruteqassusaat ineriartortinneqarnerallu kulturikkut, aningaasaqarnikkut naalakkersuinikkullu oqallissutaasaqaat. Oqallinneq misigissutsinut tunngagajuppoq, kulturikkut kinaassutsimit kivinneqartumik, tamannalu akunnaatsumik aningaasaqarnikkullu ilutsinut nassuiaasersorneqariaannaanani.

Danmarkip naalagaaffiata ineriartortitsinermut pilersaarutai annertuut G-50 aamma G-60 siunertaraat peqqissutsikkut ineqarnikkullu atukkanik pitsanngorsaanissaq, taamalu innuttaasut inuunerminni atugassarititaannik pitsanngorsaanissaq, kiisalu pingaarnertut aalisarnermik tunngaveqarluni imminut napatittumik aningaasaqalernissamik ineriartortitsineq. Inissianik sanaartornermut, peqqissutsimut ilinniartitaanermullu il.il. aningaasartuutit annikillisarniarlugit, kiisalu aalisarnermut aalisakkerinermullu sulisussaqarnissaq qulakkeerniarlugit nunaqarfinnik matusinissaq innuttaasullu illoqarfinnut sikuuneq ajortunut katersorneqarnissaat G-50-imut G-60-imullu ilaatinneqarput.

Sorsunnersuup Aappaata kingorna kinguaariit siulliit ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni innuttaasut marloriaatinngorput, ilutigitillugu nunaqarfiit amerlassusaat affaannanngorput innuttaasullu amerliartornerisa annertunerpaartaat illoqarfinni anginerusuniillutik. Kisianni ukiut tusindtit nikinnerisa tungaannut nunaqarfinni innuttaasut katillugit aalajaakannersumik 10.000-iupput, inuit ilarpassui nunaqarfinnut anginerusunut aalisarnermut piffissap ingerlanerani ilaalersunut nuuttarnerat pissutigalugu. Nunaqarfinni inunngortartut toqusartunit amerlaneroqaat, innuttaasullu katillugit amerlassusaannut taputartuilluarlutik, illoqarfinni inunngortartut piffissap ingerlanerani ikiliartormata ullumilu arnaq ataaseq marluk ataallugit qitornisarluni.

1960-ikkut-70-ikkullu ingerlaneranni G-50-imut G-60-imullu peqatigisaanillu eqiterinermut innuttaasut akerliulerput, namminersornerulernissamillu kissaateqarnermut pingaarnertut tunngavilersuutaalerluni. Namminersornerullutik Oqartussaqarnerup 1979-imi eqqunneqarnerata kingorna Naalakkersuisut Inatsisartullu nunaqarfinni innuttaasut ikorfartorniarlugit arlalinnik iliuuseqarput.

Nunaqarfiit atanissaannut tunngaviit

Ukiut tusindtit nikinnerannit nunaqarfinni innuttaasut amerlassusaat appangaatsiarsimavoq – 2002-mi 10.219-init 2021-mi 7.010-nut – 30 %-imik appariarneq. Nunaqarfiit amerlanersaanni innuttaasut ikiliartortut ilaanni amerliartorput ilaallu innuttaasut amerlassusaat aalajaallutik. Tamatumunnga nassuiaat nunaqarfiit ataasiakkaat atanissamut tunngaviini innuttaasullu pinngortitap tunniussinnaasaanik isumalluutinik atorluaasinnaassusaat periarfissaqarnerannilu ataatsimut nassaarineqarsinnaavoq.

Nunaqarfiit amerlanersaanni atanissamut tunngaviupput aalisarneq piniarnermik akullugu. Nunaqarfiup aningaasaqarnerani nalunaarsorneqarsinnaasumi piniarneq amerlanertigut ilaaneq ajorpoq imaluunniit killilimmik taamaallaat ilaalluni. Piniarnerli najukkami nerisanut tunngavigineqartunut ilaasorujussuuvoq, pingaartumillu nunaqarfinni mikinerusuni inunnut nammineq piniariarsinnaanngitsunut neqinik agguaasarnermik qangaaniilli ileqqorineqartoq attanneqarluni, nunaqarfinni anginerusuni piniakkat ilaqutariit aaqqissuussaanerisa iluani pingaarnertut agguaanneqartarlutik.

Ilutigitillugu piniarneq ilaqutariit piniartukkormiut ataasiakkaat ataatsimut isertitaannut tapertaasarpoq, immikkoortuni allani piniarnernit allanit, nuniaanit allaniilluunniit pissarsinikkut, imaluunniit nuna tamakkipajaarlugu pisortatigoortuunngitsumik tunisaqarnikkut. Nunaqarfinni pisat aalisarnerullu ilaa taamaalillutik inuunermi aningaasaqarnermut nalunaarsorneqanngitsumut ilaasorujussuupput. Piniakkat ilaat aningaasaqarnermut nalunaarsorneqartumut ilaapput, ilaatigut nunaqarfiit ilaanni aalisakkerivinnut tunineqaraangata. Taakku tassaasinnaapput, arferup neqaa, mattak, tuttut umimmaallu nunaqarfimmiunit pisarineqartut.

Nunaqarfinni innuttaasut ikiliartornerannut nassuiaatit ilai taamaalillutik nunaqarfinni ataasiakkaani atanissamut tunngaviit allanngorneranniipput. Saarulliit nunani tamalaani Atlantikup Avannaani aalisapiluttoqarnera pissutigalugu Kalaallit Nunaata Kujataata Kitaanit 1980-ikkut naajartorneranni tammarmata, tamaani nunaqarfiit atanissamut tunngaviisa annerpaartaat tammarput, nunaqarfinnilu taakkunani inuerukkiartorneq annertunerpaallunilu sukkanerpaasoq takuneqarsinnaavoq. Piffissami tassani Uummannap Upernaviullu pigisaanni qaleralinniarneq aallartilluarsimavoq nunallu immikkoortuini taakkunani nunaqarfiit innukkiartornerat ingerlaannarluni. Nunaqarfiit taakku tassaapput innuttaasunut agguaqatigiissikkaanni avammut tunisinermut tunniussaqarnersaasut.

Saarulliniarnerup piffissami tassani ajalusoornera Greenpeacep puisit amiinut akerliulluni suliniuteqarnerata nunanilu tamalaani aarrit qilalukkallu tuugaavinik, nannut amiinik il.il. tunisinermut killilersuuteqalernerata nalaaniippoq, tamakkulu nunaqarfiit allanik isertitaqarnissamut periarfissaqarpianngitsut aningaasaqarnerannut ajoqusiillutik.

Nunaqarfiit ataasiakkaat ineriartornerannut aalajangiisoq alla tassaavoq isumalluutinut tunngavigineqartunik atorluaanissamut attaveqaatit pisariaqartinneqartut attanneqarnersut. Nunaqarfik nammineerluni tunitsiveqanngippat imaluunniit ungasippallaanngitsumi aalisakkeriveqanngippat najukkami isumalluutinik tunngavigineqartunik atorluaasoqarsinnaanngilaq, tamatumanilu nunaqarfippassuit ajornartorsiuteqarput. Ilutigitillugu nunaqarfippassuarni tunitsiviit mikivallaanik qerititsiveqarput, tigooraaneq sikuunerani unittariaqartarluni qerititsiviit imaarneqarsinnaannginnerat pissutigalugu.

Nunaqarfiit allat aalisakkanik tunitsiveqarnermut imermik tarajoqanngitsumik pilersuineq amigarpoq soqaraniluunniit, innaallagissamik pilersuineq annikippallaarluni imaluunniit umiarsualivik ikkappallaarluni. Ilutigitillugu nunaqarfiit akit aaqqissuussaanerisa allanngornerannit eqqorneqarput, pisiassat kiffartuussinerillu arlaqartut illoqarfinnut sanilliullugit nunaqarfinni akisunipilussuullutik. Peqatigisaanik inuusuttut ilinniarnissamut suliffissaqarnermullu, pisortat namminersortullu pitsaanerusumik kiffartuussinerannut, soorlu peqqinnissaqarfiup kiisalu kulturikkut sunngiffimmilu neqeroorutit eqqarsaatigalugit periarfissarissaarnerunissamik kissaateqarput.

Nunaqarfinnik attassineq

Illoqarfinni 17-ini nunaqarfinnilu 56-ini siammasissumik najugaqariaatsip akisuallaarnera, pingaartumillu nunaqarfinnik attassinerup akisuupilussuunera ukiuni qulikkaani arlaqartuni oqallisigineqarpoq. Ajornartorsiut pisariullunilu assigiinngisitaartorujussuuvoq. Nunaqarfiit assigiinngitsorujussuupput, soorlu aamma illoqarfiit assigiinngitsorujussuusut. Illoqarfiit nunaqarfiillu arlaqartut pinngortitap tunniussaanit ataannarnissamut tunngavigineqartut annaasimavaat taamaammallu avammut tunisinermut imaluunniit nuna tamakkerlugu inuussutissanik pilersuinermut peqataarpiaratik, pingaarnertullu suliffissaqartitsineq tassaalluni inoqarfimmik ingerlatsinermik attassineq. Qeqertamiittutut inuiaqatigiiaqqani uteqattaartoqarsinnaannginnera ajornartorsiutaavoq.

Innuttaasunut ataasiakkaanut uuttortarlugu pisortanut aningaasartuutit illoqarfinni nunaqarfinnilu ataatsimut isigalugit assigiipajaarput, kiffartuussinerilli inissisimanerat nikingassuteqartorujussuullutik illoqarfinni anginerni pitsaanerujussuulluni. Nunaqarfinni kiffartuussineq illoqarfinni anginerni kiffartuussinernut nalimmassarneqassappat nunaqarfinni innuttaasunut ataasiakkaanut akisunipilussuanngussaaq. Akerlianilli eqimattat sulisinnaasut ukiuat, ilinniarsimanngitsunik, aalisartunik, piniartunik suliffeqarfiillu avataaniittunik inuttaqartut, qiviaraanni illoqarfinnut sanilliullugit nunaqarfinni innuttaasunut agguaqatigiissillugu pisortanut akiliutigineqartartut annikinneralaarsuupput. Nunaqarfinni innuttaasut imminnut pilersornerujussuunerannik tamanna pissuteqarpoq.

Illoqarfiit illuanilu nunaqarfiit akerleriilluinnartumik inissisimanerisa nassuerutigineqarnerat Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu inissikkiartorpoq, inoqarfinni ataasiakkaani ataannarnissamut tunngaviusut tamakkiisut, kiisalu attaveqaqatigiinneq, akitigut aaqqissuussaaneq il.il. aqqutigalugit pinngortitamit isumalluutit tunngaviusut atorluarneqarnissaannut innuttaasut periarfissinneqarnissaannut inuiaqatigiit qanoq ikorfartuitiginerat ukkatarineqarnerulerlutik.

Ilutigitillugu nunaqarfippassuit takornariaqarnikkut periarfissarpassuaqarput atorneqanngitsunik, nunaqarfiillu ilai »aasaanerani nunaqarfittut« inissikkaluttuinnarlutik sunngiffimmi illuaraqartitertunik, nunaqarfimmilu aalajangersimasumik innuttaasut aasaanerani nunaqarfiit ingerlanneqarnissaannut peqataallutik.

Kalaallit Nunaanni nunassittarnerup pissusaa allanngorartuaannarsimavoq siunissamilu aamma nunaqarfeqassaaq alliartorlutillu ingerlalluartunik nunaqarfeqarlunilu inuerullutik matusunik.

Nunaqarfiit marluk Kangerlussuaq Narsarsuarlu Sorsunnersuup Aappaani mittarfittut Amerikamiunit tunngavilerneqarsimapput ullumilu Kalaallit Nunaannit Kalaallillu Nunaannut ilaasunut pingaarnertut aqqutaallutik. Taamaammat illoqarfiit pillugit immikkoortumi tullermi immikkut nassuiarneqassapput – kommunerisaasa ataanni.

Paasissutissat allat

• Avannaata Kommunia
• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Kommune Kujalleq
• Kommune Qeqertalik
• Kommuneqarfik Sermersooq
• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Qeqqata kommunia
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Kommunerujussuit tallimat
• Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni qeqertatut pissusilinni ingerlatsineq

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.