Tasiilaq

Kangerlummi tatsitut ittumi inissisimanini illoqarfiup ateqaatigaa, Tasiilaq, »sumiiffik tatsitut ittoq«.

Tasiilami innuttaasut 1.916-iupput ukiunilu qulini kingullerni sivisuumik siuariartortareerluni aalajaassimalluni (2014-imi 2.062-it).

Tasiilaq qeqertap 730 km²-it missaannik angissuseqartup Bornholdmimiillu anginerulaartup Ammassallip kujataata kangianiippoq. Ammassallip pigisaani nunaqarfiit tallimaapput, anginerit tassaallutik Kuummiut, Sermiligaaq Kulusullu tamarmik 200­250-inik innuttaasoqartut mikinerpaallu Tiniteqilaaq Isortorlu.

Tasiilap oqaluttuassartaa

Kangiani sinerissap Sikorsuarnit mattusimasarnera ilisarnaataavoq, sikorsuit Qalasersuarmiit kujammut Irmingerip sarfaa atuarlugu Uummannarsuaq (Nunap Isua) kujaqqullugu ingerlaartarlutik tassani Sarfarsuaq kissartoq naapinneranni siaruaattarlutik aallutillu.

Sikorsuit pissutigalugit sineriammukarniarneq ajornakusoortorujussuuvoq, pingaartumik umiarsuit tingerlaatersortut nalaanni, nunallu iimmikkoortuani innuttaasut Gustav Holmimit siulersorneqartumik umiamik ilisimasassarsiortoqarneranut atatillugu Europamiunik aatsaat 1884-imi attaveqaqqaarput. Taamaalinerani nunap immikkoortuani inuit 400-t missaat inuupput inuiaqatigiinni ujaraannarnik ineriartorluarsimasunik sakkoqartuni, kisianni kaanneq kukkusumillu nerisaqarneq atugaavoq Norgemiut puisit sikorsuarniittut ilarujussui pisarisarmatigit sikorsuarmilu piniagassat taamaammat annikillutik.

Illoqarfik qallunaanit niuertoqarfittut ajoqersuiffittullu 1894-imi tunngavilerneqarpoq ateqartillugu Angmagssalik, ammassat atsiullugu isumaqarlunilu »sumiiffik ammassaqartoq«. Kingorna allattariaasia Ammassalimmut allanngortinneqarpoq sumiiffimmilu atitut aalajangiusimaneqarluni, nunami immikkoortut sinnerini illoqarfiup pingaarnerusup atianik ateqartinneqarlutik.

Umiarsuarnut tingerlaatersortunut oqquiffissaalluarnera sikorsuillu kangerlummut malunnaatilimmik isaaneq ajornerat pissutigalugit tassani nunasisoqarpoq, piniagassanulli tunngatillugu inissisimanerlulluni. Nunasiaat taamaammat arriitsunnguamik alliartorpoq 1939-milu 122-nik kalaallinik innuttaasoqarluni, nunap immikkoortuani asimioqarfeeqqani piniagassarinnerusuni, pingaarnertullu piniarnermik inuuniuteqartuni, aallaaseqaleramik saviminernillu sakkoqaleramik ajornannginnerusumik piniarsinnaalersimasuni 750-inik innuttaasoqarluni.

USA-mi sakkutuut timmisartortartut, US Air Force, nunaqarfiup Ikkatsip eqqaani Europamut silaannakkut ikaartarfittut mittarfik Bluie West Two 1942-mi pilersippaat, nunaqarfimmilu innuttaasunik attaveqarneq aallartilluni. Sakkutooqarfik 1947-mi matuvoq.

Sorsunnersuup kingorna Danmarkimi naalagaaffik naliliivoq inuussutissarsiornissamut tunngavissaqarpianngitsoq, taamaammallu innuttaasut ‘uumaannarnissaat’ salliunneqarluni kiisalu attaveqaqatigiinermut inuussutissarsiornermillu ineriartortitsinermut aningaasaliinerit killeqarlutik. Kisianni 1950-ikkut naajartornerannit saarullinniarneq inerisarneqarpoq 1960-ikkullu ingerlaneranni Kuummiut eqqaanni Ammassallillu Kangerluata paavani saarrullinniartoqarluni.

Sermersuaq ikaarlugu timmisartut aggernerannik kalerrisaarummut DEW Linemut atatillugu Kulusummi ujaraaqqanik mittarfik DYE-4, inuinnarnik timmisartuussinermut aamma atorneqartoq, US Air Forcemit pilersinneqarpoq. Amerikamiut najukkamilu innuttaasut akornanni attaveqatigiittoqaqqilerpoq. Amerikamiut Kulusuk 1991-imi qimammassuk ingerlatsineq Mittarfeqarfinnit tiguneqarpoq.

Sermersuarmit nigeq – piteramik ilisimaneqartoq – Tasiilami 70 m/s tikillugu anoraasuartalik anorersuarujussuartitsisarpoq. 1970-imi 90 m/s tikillugu anoraasuartalimmik piterarujussuarmat, illut affaat sinnerlugit ajoquserlutik, arlallit aseruillutik atuarfillu nungulluni, illoqarfiup matunissaa eqqarsaatigineqarpoq. Sanarfeqqinneqarporli, kalerrisaarutit siggartaatillu ikkussuunneqarlutik, illullu anorersuarujussuarnut akiuussinnaasunngorlugit qajannaarsorneqarlutik.

Nunap immikkoortuani pinngortitap tunniussinnaasai allanillu inuussutissarsiornissamut periarfissat itisilerlugit nassuiarneqarsimanngillat, annikitsuinnarmillu inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermut ikorfartuisumik attaveqaqatigiinnermut aningaasaliisoqarsimalluni.

Tasiilaq Ammassallip Kommuniani pingaarnertut illoqarfiuvoq Tunumilu illoqarfiup aappaalu avannamut 850 km-inik ungasitsigisumiittoq Ittoqqortoormiit assigalugu: Kommuniusimasuni pingaarnertut illoqarfiit taakku marluk kommunit 2009- mi kattussuunneranni Kommuneqarfik Sermersuumut ilaalerput. Nunami sumiinnertik pissutigalugu aamma kulturikkut oqaatsitigullu Nuummi aalajangiisartunit ungasissorujussuarmiipput, Sermersuup illuata tungaani. Kattussuunnermi allaffissornikkut suliffiit arlaqartut tammarput, piginnaasallillu taamaalillutik tammarlutik. Tamanna innuttaasut amerlassutsimikkut tunngavikinnerannut katikkaanni atugarissaarnerup, pingaartumik isumaginninnerup peqqinnerullu tungaatigut, attanniarnera ajornartorsiutaavoq. Kommuni, Namminersorlutik Oqartussat Danmarkillu naalagaaffia ataatsimoorlutik assigiinngitsunik iliuuseqarlutik illoqarfimmi isumaginninnikkut ajornartorsiutit isumaginiarsaraat. Inuusuttunut illu 2021-mi ammarneqarpoq, inuusuttut isumalimmik sunngiffimmi inuuneqarnissamut toqqissisimasumik atugassaqarnissaannut iluaqutaasussaq.

Tasiilami nunap sananeqaataa attaveqaqatigiinnerlu

Kulusummi mittarfik nunap immikkoortuanut isaariaavoq sapaatillu akunneranut nalinginnaasumik Nuummi marloriarluni timmisartuussisoqartarluni lslandimullu marluk-pingasoriarluni. Kulusummiit Tasiilamut nunaqarfiinullu qulimiguulimmik timmisartuussisoqartarpoq. Tasiilap pigisaanilu nunaqarfiit akornanni ukiukkut qimussumik qamuteralammilluunniit assartuisoqarsinnaavoq.

Royal Arctic Linep umiarsui sikusiutissat containerinik assartuisartut Tasiilamut nunaqarfiinullu ullut 14-ikkaarlugit tikittarput juunimiit novembarip aallartinnerata tungaanut.

Illut tassaanerupput ilaqutariinnut ataatsinut illut illullu uiguleriaat. Innaallagissamik pilersuineq 2004-mili erngup nukinganik nukissiorfeeqqamit illoqarfimmit avannamut kangimut kilometerialuit ungasitsigisumeerpoq innaallagissiorfillu dieselitortoq pisoqaq upalungaarsimanermut atorneqarluni. Illoqarfimmi innaallagissamik pilersuinerup saniatigut Nukissiorfiit imermik pilersuivoq. Inissiat arlaqartut pilersuivinnut atassuseqarneqarsimanngillat innuttaasullu taamaattumik nammineq imertartarfinnut imertariartariaqarlutik aggiussititsillutilluunniit. Kommunimi kuuffinnut attaveqarpoq illulli amerlanerpaartaanni perusuersartarfiit imaartakkat anartarfilerinerlu atorneqarlutik.

Oqarasuaateqarneq internetsilu qaammataasakkoorput, taamaammallu innuttaasunut, inuussutissarsiuteqartunut tunisisartumullu Tusassimut (Tele Post Greenland) arriillunilu akisulluni.

Illoqarfimmi nunap assigiinngisitaartunik portussuseqarnera pissutigalugu aqquserngit ilarpassui sivingaqaat angallassissutillu unitsittaataannut ingerlasinnaaneranullu piumasaqaatitaqartitsillutik, pingaartumik aqquserngit apummit sermimillu qallerneqarsimagaangata. Nunaannakkoorutit ATV-t taamaammat illoqarfimmi atugaasorujussuupput.

Tasiilami peqqissaavik nakorsaqarpoq. Meeqqat illoqarfiup meeqqat atuarfianni atuarnertik naammassisinnaavaat, angajullernilu atuartitsinermi meeqqat nunaqarfimmeersut illoqarfiup atuartunut ineqarfiani najugaqartut aamma atuartinneqartarput.

Tasiilami takornariaqarneq inuussutissarsiornerlu

Pinngortitap peqqarneeqisup sivingaqisunik portusuunillu qaqqaqarnera, sikorsuaqarnera iigartartunillu serminit arlalinnit iluliaqartumut kangerlummut Sermilimmut orniguttoqariaannaanera kiisalu Kulusuk aqqusaarlugu Islandimut timmisartumik attaveqarnera pissutigalugit Tasiilaq Ammassallillu pigisaa takornarianit Kalaallit Nunaanni takuniarneqarnerpaanut tulliuvoq. Tunumi, Ittoqqortoormiit ilanngullugu (2019) ukiumut unnuinerit 19.271-it amerlanerpaartaat Islandikkoorluni tikeraajupput.

Marlunnik neriniartarfittalinnik akunnittarfeqarpoq, kaffisoriartarfiit arlaqartut, akiliilluni ineqarfiullutillu aalajangersimasumik nerisaqarfiusut, inuinnarni unnuisarfiit kiisalu takornarialerisut qulit missaat misigisassanik assigiinngitsunik neqerooruteqartut, soorlu imaani angalaarnerit, nunakkut pisunnerit, qimusserneq, qajartorneq il.il. Nunap immikkoortuata kulturikkut oqaluttuarisaanikkullu pisuussutaasut pissutigalugit utoqqarpaaluit aamma tikittarput.

Ammassalimmi katersugaasivik 1990-imili umiarsualiviup qulaani oqaluffitoqqamiippoq, Tunumilu kulturikkut kingornussassanik qaammarsaasunik annertuumik katersugaateqarluni. Oqaluffiup saniatigut katersugaasiviup aamma illuutigai toqusut inaat, assilisanut katersugaasivik, naatsiiaasivik kiisalu ujaqqanit issumillu qarmagaq.

Takornariaqarneq siuariartorpoq, kisianni nunap immikkoortuani aalisarneq piniarnerlu pingaarnertut inuussutissarsiutigineqarput puisit qaleralillu pingaarnertut pisarineqartarlutik.

Frimærkinut immikkoortortaq Tele Post Greenland Filateli 1989-imi ammarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni frimærkit pillugit nunarsuarmi frimærkinik katersisartunut saqqummersitsisartoq.

Suliffissat amerlanerpaartaat pisortani suliffiupput atuartitsinermut, allaffissornermut, peqqinnermut, kommunimi ingerlatsinermut kiisalu attaveqaqatigiinnermut Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaanni, soorlu Nukissiorfinni, Mittarfeqarfinni, Air Greenlandimi Tusassimilu (Tele Post Greenland) attuumassuteqartuni. Pisiniarfinni sanaartornermilu aamma arlaqartut suliffeqarput, soorlu aamma takornariaqarneq arlalinnik suliffissaqartitsisoq.

Paasissutissat allat

• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Ittoqqortoormiit
• Kommuneqarfik Sermersooq
• Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
• Paamiut
• Nuuk
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Kommunerujussuit tallimat
• Sermersuaq
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.