Nuuk

Nuup sumiinnini ateqaatigaa illoqarfiullu 1728-mi tunngavilerneqarfianik nassuiaataalluni. Illoqarfik kitaata kujataata sineriaani qaasuitsup killeqarfianiit kujammut 250 km-it missaanniittumi Nuup Kangerluata ataqatigiiaanik kangerloqartup paavaniippoq.

Nuuk Kommuneqarfik Sermersuup pingaarnertut illoqarfigaa, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaralugu naalakkersuisoqarfiullunilu, tassani Inatsisartut Naalakkersuisullu atuuffeqarlutik. Innuttaasut pingajorarterutaat illoqarfimmi 19.261-inik innuttaasoqartumi najugaqarput (2022).

Nuuk marlunnik nunaqarfeqarpoq: Kapisillit Nuup kangerluata iluaniittoq Qeqertarsuatsiaallu kujammut 130 km-t missaannik ungasitsigisumiittoq. Taakku katillugit 223-nik innuttaasoqarput. Savaateqarfik Neriunaq illuararpassuaqarfimmi Kapisillit akianiippoq. Nunaqarfik matuneqarsimasoq Qoornoq Nuup Kapisillillu akornanniittoq najorusunneqarluartarpoq pingaartumik sunngiffimmi umiatsiallit angalaartarnerisa nalaanni.

Nuup oqaluttuassartaa

Illoqarfiup tunngavilerneqarnera sioqquterujussuarlugu kangerlunni ataqatigiiaani aasakkut issaasannera qallunaatsiaanit kajungerineqarpoq, taakkulu nunassiffigisarsimasaani ataatsimut Vesterbygdenimik taaneqartarsimasumi takussutissarpassuaqarluni. Assinganik kangerlunni ataqatigiissuni piniagassarpassuaqarnera ukiuni hunnorujulinni inunnit nikerartumik asimioqarfeqartarsimasunit iluaqutigineqarluarsimapput.

Ajoqersuiartortoq Hans Egede 1721-mi tamaanga pivoq Kangermilu (Håbets Ø) Nuup Kangerluata pulammagiaani nunassilluni. Inissisimaffia pitsaanerpaanngilaq nunasiaallu Godthåb 1728-mi toqqarneqarluni. Håbets Ø aamma Godthåb umiarsuarmit Haabet-mit Hans Egedep ilaanillu ilaaffigineqarsimasumit atsiunneqarput. Kalaallit Nunaata Godthåb aallaavigalugu nunasiaataalerneranit kristumiuussutsillu eqqunneqarneranit 2021-mi ukiut 300-t ingerlasimapput.

Nunasiaat Godthåb Nuutoqqami inissinneqarpoq, Nuup kitaata tungaani pinngortitap piliaanik tulaffissarissaarluni. Illorpaaluit ajoqersuiartortunit niuertunillu 1700-kkunnit 1900-kkut aallartinnerani sananeqarsimasut ulloq manna tikillugu suli napapput.

Nuummi illut pisoqaanersaat

Hans Egedep illua ujaqqanik 1728-mi sananeqartoq Kalaallit Nunaanni illuutini attanneqarsimasuni pisoqaanersaavoq ullumilu Namminersorlutik Oqartussat sinniisoqarfiattut atorneqarluni. Tassunga atatillugu savaasaasivitoqaq saannavitoqarluni (1890-ikkunni sananeqarsimasoq) suli tassaniipput. Aqqusininnguup illuata tungaaniippoq napparsiviusimasoq 1758- imi sananeqarsimasoq, kingornalu iffiorfiullunilu qalipaasunut sulliviusimalluni ullumikkullu Nunatta Katersugaasiviata sullivigalugu, tassungalu attuumassuteqartumik 1978-imiillu katersugaasivik 1929‑30 quersuaasimasuni inissisimalluni 1992-imi allineqarsimasumik.

Nunasiaammit naapertuuttumik ungasissusilimmi qatanngutigiinniat Hernhutit ajoqersuisoqarfiliorput 1747-mi napparneqareersumik ullumikkullu Inatsisartut Ombudsmandiata allaffeqarfigalugu. Ilisimatusarfik 1984-imi aallartikkami aamma tassaniippoq.

Ilinniarfissuaq 1847-mi tunngavilerneqarpoq nunamilu ilinniarfeqarfinni pisoqaanersaalluni. Illorsuartaa Nuutoqqap avatinnguaniittoq 1907-imeersuuvoq nunanilu avannarlerni illumik titartaariaaseq isumassarsiorfigineqarsimalluni, Nuullu Kommunerisimasaata illoqarfittut ilisarnaatigisimallugu. Illorsuaq ilinniarnertuunngorniarfiup GUX-ip allaffiattut maanna atuuppoq. Ilinniarfissuaq 2008-mi Ilisimatusarfimmi institutinngorpoq.

Annaassisitta Oqaluffia Kalaallit Nunaanni oqaluffiit pingaarnersaraat. Oqaluffik 1848‑49 sananeqarpoq napasuliaalu 1928-mi sananeqarluni. Oqaluffimmut atatillugu provsti illutoqaqarpoq 1847-meersumik.

Nuutoqqamiipput illutoqarpassuit 1800-kkunni sanaartorneqarsimasut, assersuutigalugit inspektørip illua qivittullu illua (tamarmik 1831-meersut), quersuaq1 (1850), napparsimaviusimasoq (1887) inuttanullu illu 1848-meersoq. Kujasinnerusortaaniipput maanna Naalakkersuisut Siulittaasuata illua 1906-imi sananeqarsimasoq nakorsallu illuattut atorneqarsimasoq. Peqqinnissaqarfiup qalipaataanik sungaartumik qalipaateqarpoq.

Illoqarfik naalakkersuisoqarfik Nuuk

Kalaallit Nunaat 1911-mi marlunnik qinikkanik landsrådeqalerpoq, ataaseq Avannaanut atuuttoq Qeqertarsuarmi qitiusoqarfeqartoq ataaserlu Kujataanut Nuummi qitiusoqarfeqartoq, taakkulu Danmarkip naalagaaffianut siunnersortitut atuullutik. Sorsunnersuup Aappaata ingerlanerani Aqutsineq Nuummi ataatsimoortinneqarpoq Avannaata landsfogedianik Eske Brunimit siulersorneqartumik, Kujataata landsfogedia Aksel Svane Kalaallit Nunaata soqutigisaanik Washingtonimi isumaginnilluni USA-lu Nuummi konsulatimik 1940-mi pilersitsilluni 1953-ip tungaanut atuuttumik.

Kalaallit Nunaat pillugu Ataatsimiititaliarsuup Kalaallit Nunaannik nutaanngorsaanissamik pilersaarutaanut G-50-imut atatillugu illoqarfiup pingaarnersaata illoqarfimmut allamut sikuneq ajortumut nuutsinneqarnissaa eqqarsaatigineqarpoq Nuummi inuussutissarsiornikkut tunngavilunnerarlugu ataatsimiititaliarsuaq naliliimmat. Landsrådilli taakku marluk pisortatigoortumik ataasinngorlugu 1950-imi kattunneqarmata Nuummi qitiusoqarfeqalerpoq ilutigitillugulu illoqarfiit pingaarnersaattut inissilluni. Landsrådi ataatsimoortoq Namminersornerullutik Oqartussaanerup 1979-imi atuutilersinneqarnissaata tungaanut atuuppoq nunamillu nutaanngorsaanermut pingaarutilimmik inissisimalluni.

Naalakkersuisut qitiusumik allaffeqarfimmi illoqarfimmi najukkani arlalinni sulisorpassuaqarpoq, Nuutoqqalli eqqaani illorsuit marluk pingaarnerullutik: Nuuk Centerip napasuliaani 2012-imeersumi sanianiittumilu aallaqqaataaniit allaffeqarfiusimasumi 1966‑86-imi immikkoortitaartumik sanaartorneqarsimasumi. Kingullermi taaneqartumiippoq Inatsisartut 31-nik ilaasortaqartut ataatsimiittarfiat.

Issittumi nunat inoqqaavisa suliniaqatigiiffiata Inuit Issittormiut Kattuffiata (ICC) Kalaallit Nunaanni allaffia Nuummiippoq.

Illoqarfiup ineriartornera attaveqaqatigiinnerlu

Hans Egedep nalaaniit 1950-ip missaata tungaanut Nuuk arriitsumik ineriartorpoq; nunasiaat 1947-mi 789-inik innuttaasoqarluni.

Taamaalinerani illoqarfik Nuutoqqamiippoq Ilinniarfissuaq illullu anginngitsut tassunga attuumassuteqartut kiisalu Nuup illuata tungaanut maanna umiarsualiviusumut aqqusineq 1930-mi sananeqarsimasoq tamaaniillutik. Qitiusumik allaffeqarfik umiarsualivimmi avasinnerpaami maanna eqqissisimatitamiippoq. Aqqusinersuaq atuarlugu allaffeqarfiit, niuertarfiit illullu piffissap ingerlanerani sanaartorneqarput illulli suli siammasillutik.

1950-imiit 1980-imut

Innuttaasut inoqarfinnut ikinnerusunut katersorneqarnissaat siunertaralugu Qaqortoq Grønlands Tekniske Organisationimit (GTO) 1950-ikkut ingerlaneranni sanaartorfigineqarpoq, ilaatigut asimioqarfinni mikinerusuni piniartut kajumilersinniarlugit aalisarnermullu ilaalerlutik illoqarfimmiluunniit sulilerlutik. Tamaani illut ataasiakkaarput marlukkaarlutilluunniit arlallillu nutaalianngorlugit nutarsarneqarsimallutik.

Arsaattarfiup Inussiviullu eqqaanni qulimiguulinnut mittarfik 1960-ikkut aallartisimalernerani sanaartorneqarpoq illoqarfiullu 1979-imi mittarfittaarnissaata tungaanut atuulluni.

Atuarfik Qorsussuaq 1952-imeersoq meeqqat atuarfiinik marlunnik nutaanik ilaneqarpoq, Atuarfik Samuel Kleinschmidt (1967) aamma Ukaliusaq (1969). Qorsussuaq 2011-mi atuarfittut matuvoq.

Timersortarfik siulleq assammik arsarnermut naammattumik arsarfilik, Godthåbhallen, Nuummi innuttaasunut 1969-imi ammarpoq. Ukioq taanna Nuummi innuttaasut 7.166-iupput.

Quassunnguup qaqqajunnaata, illoqarfiup kangimut killeqarfiata, illuata tungaani aqqusineq 400-rtalik sananeqarpoq innaallagissiorfimmut (1975-imi sananeqartumut) Sarfaannguanilu inuussutissarsiorfiusunut siullermik aqqusinniorniarluni.

Ilutigitillugu Nuussuup ataani sullorsualiortoqarpoq illuata tungaani eqqaavissuarmut, maanna ikuallaaviup inissisimaffianut, aqqusinniorniarluni. Sullorsuaq taamani, maannalu ataasiinnarmik aqqutigineqarsinnaavoq, illoqarfimmi pisoqarfioqisumi marlunnik aqquteqarnissaa sivisuumik pisariaqartinneqarsimagaluarluni.

Tuapannguani inissiarsuit Q, R, S aamma T Narsarsuarmilu 1‑10 Blok P-lu kiisalu Qapiarfiusaami 11‑16 GTO-mit sanaartorneqarput 1966-imiit 1974-imut sanaartortitsipiluunertoqarluni. Qapiarfiusaami illut uiguleriiaat inissiarsuillu sanaartorneqarnerannut ukiualuit kinguninngua Blok 17 naggataarutaavoq.

Illoqarfiup Nuuttaa 1979-ip tungaanut atuarfinnik, inissianik illoqarfiullu maanna qeqqarisaani kommunip allaffia nutaaq 1980-imi sanaartorneqarmata ulikkaariartorpoq.

Nuummi Mittarfik Quassussuup sinaani 1979-imi ammarpoq, taamani illoqarfimmit ungasissorujussuulluni. Mittarfimmut aqqusinerujussuaq illoqarfimmik nutaamik inerisaanissamut periarfissiivoq Nuussuarmi aallartittumik, tassani Ole Brandtip Aqqutaani najugaqartut siulliit 1979-imi nuullutik.

Nuummi innuttaasut 1980-imi 9.077-iupput – nunap inuisa 20 %-ingajaat.

1980-imiit maannamut

Illoqarfiup ilai Eqalugalinnguit Paarnallu 1980-ikkut naaneranni malinnaapput, Siaqqinneq Kangillinnguillu 1990-ikkunni Qernertunnguillu 00-ikkunni naggataatigullu Issortarfimmut Akunnerillu. Nuussuaq sumiiffiillu taaneqartut 2010-p nalaani sanaartorfigalugit ulikkaarput. Nuummi illoqarfiup ineriartortinneqarnera taamani – maannalu – pingaarnertut inissaaleqinermik aallaaveqarpoq.

Ilimmarfik sioqqullugu Pinngortitaleriffik illorsuarmut nutaamut 1998-imi nuuppoq, illorsuaq ajaappiatut marluttut igalaaminermik qallerneqarsimasumik sanaajulluni, iluaninngaanniit sermit quppaanniittutut misinnarsinnaalluni. Kingorna Ilisimatusarfik 2007–imi tamaaniilerpoq. Illorsuit taakku tamarmik suli sanaartorneqarput.

Ukiut tusindtit nikinneranni qaqqap Ukkusissap killingani Qinngorpumi illoqarfimmik inerisaanissamut aqqusinniortoqarlunilu nunagissaasoqarpoq. Maanna sanaartorfiulluarsimavoq pisiniarfissuaqarluni, angallatinut tulattarfeqarluni, meeqqat atuarfeqarluni, meeqqanut paaqqinnittarfeqarluni, neriniartarfeqarluni inissiaqarlunilu.

Nuummi illoqarfiup ineriartortinneqarnerani tullinnguuttoq tassaavoq Qinngorput kujataani Ukkusissap nuaata ataa. Sumiiffik Siorarsiorfimmik atserneqarsimavoq innuttaasunut 2.000‑3.000-inut inissianik, pisortat kiffartuussiviinik inuussutissarsiuteeqqanillu inissisimaffigineqarnissaa naatsorsuutigineqarluni.

Illoqarfiup qeqqani illoqarfimmik inerisaasoqartorujussuuvoq. Inissiat pisoqqat atorunnaartut, assersuutigalugit Blok P, Q, R, S aamma Blok 1, Ceresvejimi inissiat suliffissuaqarnermilu sanaartortitsinermillu illorsuit nungullartut isaterneqarsimapput nutaamillu sanaartornernut inissaqartitsilerlutik. Quassunni imeqarfiusimasullu sinaani sumiiffiit sanaartorfissanngortinneqarsimapput. Inissiat nutaat sanaartorneqarput nalinginnaasumik napasuliatut, kisianni suliffeqarfiit angisuut mikisullu sanaartortitsillutik. Kalaallit Nunaanni inissiani annerpaasimasup Blok P-ip inissisimaffigisimasaani nunami meeqqat atuarfiini anginerpaaq 2024-mi ammarneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Nuummi umiarsualivik nunami anginerpaavoq 2017-imilu umiarsualiveqarfiup kangiani Qeqertaq Avallermi immikkut containerinut umiarsualivimmik ilaneqarluni.

Nuup Mittarfiata allineqarnera, ilaatigut nunanut tamalaanut timmisartuussinernut, aallartinneqarsimavoq 2024-milu atorneqalernissaa naatsorsuutigineqarluni. Akunnittarfiit ataatsimeersuartarfiillu piginnaasaqarluartullu illoqarfiit pingaarnersaanni initoqaat, suliassaqarfimmiillu mittarfiup allineqarnera 2024-mi atulerpat suliassaqarnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq piareersarneqarlunilu.

Illoqarfiit pingaarnersaanni Nukissiorfiit innaallagissamik imermik kiassarnermillu aamma pilersuivoq. Nuuk kujammut kangimut 50 km-it missaanniittumi Utoqqarmiut Kangerluarsunngiani erngup nukinganik nukissiorfimmit innaallagissamik 1991-imili pilersorneqalerpoq, Sarfaannguanilu innaallagissiorfik dieselitortoq upalungaarsimanermut maanna atorneqarluni. Innuttaasut amerliartuinnarnerat malillugu illoqarfimmi innuttaasut inuussutissarsiuteqartullu innaallagiaqarnissaat qulakkeerniarlugu erngup nukinganik nukissiorfik upalungaarsimanermullu innaallagissiorfik ataavartumik annertusarneqartariaqarput.

Nuuk Quassussuup tunuanit Qallussuarmit imermik pilersorneqarpoq. Imeqarfik kingullermik 2010-mi sapusiorfigineqarpoq imeqarnerulerniassammat taamalu pisariaqartitsinermik naammattumik tunniussisinnaalerluni.

Illoqarfik tamangajalluinnarmi kuuffilersugaavoq errortuutikunik sunik tamanik isumaginnittumik kangerlummullu salinnagu kuutsinneqartumik. Illut ataasiakkaat kinnernut tankeqarput imaajartakkanillu perusuersartarfillit suli ikinnerullutik.

Illoqarfimmi kiassarneq kiassaateqarfimmit, innaallagissamik kiisalu siammasissumik ataasiakkaaniluunniit kissarsuutit uuliartortut uunnaaviillu ataatsimut atorneqarput.

Illoqarfiup nunarsuup sinneranut attaveqaatai pitsanngoriaateqarujussuarput Qaqortumut, Canadamut Islandimullu attavilik søkabeli 2008-mi atulerneqarmat. Søkabeli pissutigalugu IT-mik suliassaqarfimmi nutaamik inuussutissarsiuteqarnissamut periarfissaqalerpoq. Nuummi IT-mik suliffeqarfiit angisuut marluk-pingasuupput nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani sullitaqarlutik suliffeqarfeerarpassuaqarlutillu.

Nuup Bussii Kalaallit Nunaanni illoqarfimmi bussinut ingerlatseqatigiiffiit annersaraat sisamanik-tallimanik ingerlaarfeqarlutik illoqarfimmi ilaasunik ullut tamaasa ullaamiit unnuap qeqqata tungaanut angallassisartunik. Tamatuma saniatigut marlunnik taxanik ingerlatseqatigiiffeqarpoq.

Pinngortitaq nunallu sananeqaataa

Sumiiffiit ataasiakkaat eqqaassanngikkaanni illoqarfimmi pinngortitamut qaqqat sivingasuut, tatsit kuuillu inissaqartitsipput. Ujakkaartarfeqarpoq sineriallu atuarlugu aqquteqarluni 2018-imi aallartinneqartumik. Illoqarfiup kangerluillu ataqatigiit sunniivigeqatigiinnerat takutinniarlugu illoqarfiup sineriaa tamaat aqquteqalernissaa pilersaarutaavoq.

Nuup Kangerluani kangerluit ataqatigiinnerat ca. 9.000 km²-imik annertussuseqarluni nunarsuarmi annersaat ilaanniippoq imaluunniit Sjælland, Møn, Lolland Falsterilu kattullugit angeqatigipajaarlugit. Tamaani piniarnermik inuussutissarsiuteqartunut sunngiffimmilu angalaartartunut piniarnissamut aalisarnissamullu periarfissaqarluarpoq, kiisalu pinngortitarsuarmi qeqertarujussuit, kangerpassuit qaqqarujussuit sivingasuut kangerluillu qinnguanni kangerluk sermilik misigisassaallutik. Tamanna Nuummi tusindtit sinneqartunik sunngiffimmi angallateqarneranut marlunnillu tulattarfeqarnernut nassuiaatit pingaarnersaat ilagaat.

Nuup Kangerlua kulturikkut aamma misigisassaqarpoq: Vesterbygdenimi qallunaatsiaat qimataat, nunaqarfiit matuneqarsimasut maanna lejrskoletut feeriartarfittulluunniit atorneqartut, nunap sananeqaataalu pisoqaangaarami Nunarsuup oqaluttuarisaanerata aallarteqqaarneranik paasinninnermut ilaasoq.

Illoqarfiup ilisarnaataa qaqqaq Sermitsiaq kangerluit ataqatigiinneranniippoq 1.220 meterisullu portutigimmat illoqarfimmi tamangajammi takuneqarsinnaalluni.

Innuttaasut amerliartornerat, kulturi peqqinnerlu

Illoqarfimmi innuttaasut amerliartornerat uninnavianngitsoq naatsorsuutigineqarpoq, kommunilli 2030-mi 30.000-inik inoqalernissamik anguniagaqarnera piviusorsiortutut oqaatigineqarsinnaagunarnani. Kisianni mittarfiup nutaap takornariat inuussutissarsiutillu amerlanerulernerannik nassataqassajunnarsivoq taamalu illoqarfimmi suliffissanik amerlanerusunik pilersitsillutik. Inuit nunaqarfinniit illoqarfinniillu mikinerusunit illoqarfiit pingaarnersaannut noorarnerisa allanngorallarnissaa ilimanarpasinngilaq.

Ilinniagaqarnissamut periarfissat

Nuuk ilinniarfeqarfiuvoq nuna tamakkerlugu ilinniartuni tikinneqartarluni, GUX Nuummi (Qeqqani Ilinniarnertuunngorniarfik), Niuernermik Ilinniarfimmi imaluunniit Saviminilerinermik Ilinniarfimmi ilaatigut mekanikerisut, elektrikerisut saffiuutullu imaluunniit assartuinermi logistikimilu il.il. ilinniarfiusinnaasumi ilinniagaqartarlutik.

Imarsiornermik Ilinniarfik umiartornerup, aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiornerullu iluanni ilinniarnissamik neqerooruteqarpoq.

Peqqissaanermik Ilinniarfik peqqissaanermi ikiortitut, sundhedsassistentitut klinikassistentitulluunniit, portøritut, kigutigissaasutut immikkullu ilisimasalittut ilinniarnissamik neqerooruteqarpoq.

Ilisimatusarfimmi ilinniarneqarsinnaapput Inuiaat kulturiat oqaluttuarisaanerallu, Inuiaqatigiilerineq imaluunniit Oqaasilerineq, Atuakkialerineq Tusagassiuutilerinerlu. Tusagassiortutut, ilinniartitsisutut, inunnik isumaginninnermik siunnersortitut, peqqissaasutut palasitullu ilinniarnerit aamma Ilisimatusarfimmiipput. Ph.d.-rlutik ilinniartut ilisimatusarnerillu amerliartorput.

Isiginnaartitsinermik Ilinniarfik Nunatta Isiginnaartitsisarfiat peqatigalugu 2011-mi aallartippoq.

Illoqarfimmi ilinniartunut ineqarfippassuaqarpoq ilinniarusuttorpassuarnulli tamanut naammattumik inissaqartitsinatik.

Nuummi meeqqat atuarfii kommunimit ingerlanneqartut tallimaapput namminersortorlu Nuuk Internationale Friskole ataaseq.

Kulturikkut suliffeqarfiit

Nunatta Katersugaasiviata saniatigut aamma illoqarfimmiipput: Nuummi Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivik, Nuutoqaq – illoqarfiup katersugaasivia aamma Niels Lyngep illua, tamarmik Kommuneqarfik Sermersuumit ingerlanneqartut.

Eqqumiitsulianik saqqummersitsivik Svend Jungemit saqqummersitsinernik aaqqissuusisarnissaq namminerlu eqqumiitsulianik katersugarpassuami inunnut saqqummersinneqarnissaat siunertaralugu 2005-imi pilersinneqarpoq. Saqqummersitsivik kommunimut 2007-imi nuunneqarpoq. Ilutigitillugu illutaa soqutiginaateqarpoq siornatigut oqaluffittut, tagiartuisarfittut allarpassuartullu atuunnikuusimammat.

Nuutoqaq – illoqarfiup katersugaasivia amutsiviusimasumi Nuutoqqamiippoq. Aalajangersimasumik saqqummersitaq 1950-ikkunniit maannamut Nuup Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersannguvinnissaanut tunngasunik saqqummersitsinissaq ukkatarineqarpoq. Tamatuma saniatigut nikerartunik saqqummersitsisoqarlunilu aaqqissuussisoqartarpoq.

Niels Lyngep illua piffissami nalinginnaasumik nammineq illuliaavoq 1950-imi sanaaq palasiusimasumit Niels Lyngemit qalipaanermik taalliornermillu aamma ilisimaneqarluartumit illorineqarsimasoq. Illu Niels Lyngemit ilaqutaanillu illugineqarneratut saqqummersinneqarpoq 1950-ikkunniillu angerlarsimaffiit qanoq ittuusimanerannik takutitsilluarluni.

Nielsip ernerisa ilagaat, Hans Lynge, atuakkiortorsuaq, qiperuisartorsuaq qalipaasartorsuarlu. Nuummi kommunalbestyrelsip ataatsimiittarfiani ikaartitsikkanik assilialiarsuannut 13-inut (1982‑87) qalipaasuuvoq Qinngorpumilu meeqqat atuarfiannut Atuarfik Hans Lyngemut atsiunneqarsimalluni.

Illoqarfiit pingaarnersaat 1997-imi kulturikkut illorsuaqalerpoq, Katuaq, tassani saqqummersitsinerit, tusarnaatsitsinerit, ataatsimeersuartitsinerit kulturikkullu aaqqissuussinerit ingerlanneqartarlutik; assersuutigalugu Nuuk International Film Festival 2017-imili ukiumoortumik festivalertitsisarpoq issittumi filmiliortartut filmiliaat Katuap inersuaani, takutitseqqaarfittut nutaaliaasumi, nalinginnaasumik takutinneqartarlutik.

Nunatta Isiginnaartitsisarfia pisortat suliffeqarfiutigaat namminersortoq. Isiginnaartitsisarfiup ukiumut isiginnaagassiat pingasut-tallimat suliarisarpai.

Timersoqatigiiffiit

Nuummi timersoqatigiiffippassuaqarpoq kiisalu illup iluani silamilu, aasakkut ukiukkullu timersornissamut periarfissaqarluarluni. Ujakkaartarfeqarpoq, Quassussuarmi sisorartunut majuartaateqarluni, qulingiluanik putulimmik golfertarfeqarluni, Islandimiut histiinik histertarfeqarluni, ivigaaraasanik arsartarfeqarluni arlalinnik, soorlu aamma skatertarfeqarlunilu BMX-ertarfeqalersimasoq. Issittumi Unammiuaaqatigiinnerit 2002-mi ingerlanneqarnerannut atatillugit Inussivik sananeqarpoq. Timersortarfik Kalaallit Nunaanni anginersaavoq Issittumilu Unammiuaaqatigiinnernit 2016-imi atoqqinneqarluni.

Peqqinneq paaqqinninnerlu

Nuna tamakkerlugu napparsimmavik, Dronning Ingridip Napparsimmavissua Nuummiippoq. Kalaallit Nunaanni tuberkulosep tunillaassunnerani nuna tamakkerlugu tuberkulosemut sanatoria maanna nuna tamakkerlugu napparsimmaviup nutaajunerusup inissisimaffiani sananeqarpoq. Sanatoria inuit oqalunneranni taagorneqalerpoq Sana – ateq Nuummi innuttaasunit napparsimmavik pillugu suli atorneqartoq. Inuunerissaavik napparsimmavimmut ilaavoq. Novo Nordiskimit aningaasanik tunissuteqarnerup sukkornermik katsorsaanermut ilisimatusarnermullu kiisalu peqqinnartumik inooriaaseqarneq pillugu siunnersuinermut atugassamik immikkut sanaartortoqarnissaa qulakkeerpaa. Sanaartorneq 2023-mi aallartissangatinneqarpoq qatserisarfiup inissisimaffigisimasaani – napparsimmavimmit ungasinngitsumi.

Nuummi utoqqarnut marlunnik angerlarsimaffeqarpoq katillugit 76-inik inissalimmik.

Inuussutissarsiutit

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit pingaarnersaattut Nuuk Namminersorlutik Oqartussat kommunillu allaffeqarfiini pisortani atorfilittarpassuarnik innuttaasoqarpoq. Tamanna pissutigalugu nunami suliffeqarfiit angisuut, namminersortut pisortallu pigisaat Nuummi qitiusumik allaffeqarfeqarput.

Assartuinermi kiisalu nassatanik ilaasunillu isumaginninnermi tassaapput Air Greenland, Royal Arctic Line, ArcticUmiaq Line (ilaasartaatit) aamma Sikuki Harbour (Nuummi umiarsualivinnik ingerlatsineq), Visit Greenland (takornariaqarneq pillugu periusissiaq nittarsaassinerlu), Mittarfeqarfiit (mittarfinnik ingerlatsineq) kiisalu Kalaallit Airports a/s (mittarfiit nutaat il.il.).

Pilersuinermik suliffeqarfiit pingaarnersaat Nukissiorfiit aamma Tusass Nuummi qitiusumik aamma allaffeqarfeqarput ineriartortitsinermullu immikkoortortaqarlutik.

Nuna tamakkerlugu avatangiisinik nunamik assiliorneq, ilisimatusarneq nakkutiginninnerlu Nuummi Pinngortitaleriffimmit Asiamillu isumagineqarlunilu ataqatigiissarneqarpoq.

Nunami aningaaseriviit marluk sillimmasiisarfippassuit, eqqartuussissuserisut kukkunersiuisarfiillu illoqarfimmi qitiusumik allaffeqarfeqarput.

Nuuk Imeq illoqarfinnut nunaqarfinnullu tamanut immiaaqqanik sodavandinillu pilersuisoq Kalaallit Nunaanni utertitsisarnermut systemimik atuisussaatitaasoq tunisassiorneq 1989-imi aallartimmalli Nuummiippoq.

Royal Greenland Polar Seafoodilu Nuummi qitiusumik allaffeqarfeqarput umiarsualivimmullu atasunik aalisakkeriveqarutik. Aalisarnermik suliffissuaqarneq illoqarfimmi katillugit 700-nik suliffissaqartitsivoq millionerpassuarnillu kaaviiaartitsillutik.

Aatsitassarsiornermi katillugit 65-it suliffissaqartinneqarput, taakkunannga amerlanersaat ujaqqerivimmi sanaartortunut pilersuisuni assersuutigalugu Nuummi Mittarfiup allilerneqarneranut, sulillutik. Nuup kujataani nunaqarfiup Qeqertarsuatsiaat eqqaanni rubinisiorfeqarpoq Greenland Ruby A/S-imit ingerlanneqartoq 10‑20-nillu sulisoqartoq.

Kalaallit Nunaanni nuna tamakkerlugu tusagassiorfiit amerlanngillat tamarmillu Nuummiit sulillutik. Tusagassiorfik innuttaasunik sullissisoq KNR, tv-mik, radiomik internetsikkullu nutaarsiassanik tunniussaqartarpoq, tusagassaqartitsivillu namminersortoq Sermitsiaq.AG nutaarsiassanik tunisassiorlutillu tunniussaqartarput internetsikkut aviisillu marluk nuna tamakkerlugu saqqummersartut AG aamma Sermitsiaq kiisalu najukkami saqqummersartoq Nuuk Ugeavis.

Danmarkip naalagaaffiata Kalaallit Nunaanni qitiusumik suliassaqarfii Nuummit aqunneqarput. Taakku tassaapput assersuutigalugu Issittumi Sakkutooqarfik aamma Kalaallit Nunaanni Politiit, taakkununnga ilanngullugit Kalaallit Nunaanni oqartussaasut qanimut suleqatigalugit nuna tamakkerlugu ajutoortoqarnissaanut upalungaarsimasut. Pinerlussimasunik Isumaginnittoqarfiup aamma pinerluuteqarsimasunut Nuummi ammasumik matoqqasumillu isertitsiviit ingerlatarai. Kingulleq illorsuaq nutaffarik pitsaanerpaamillu isumannaarsugaq 2019-imi atoqqaartinneqarpoq, taamaalillunilu parnaarunneqarnissamik eqqartuunneqarsimasut siornatiogut Danmarkimi inissinneqartartut Kalaallit Nunaanni tigummineqarsinnaalerlutik.

Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiviit Danmarkimi eqqartuussivinnut ilaapput tassaniillutillu eqqartuussiviit sisamat, Nunatsinni Eqqartuussivik kiisalu Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia. Nunatta Eqqartuussisuuneqarfia, Nunatsinni Eqqartuussivik Sermersuumilu eqqartuussivik Nuummiipput. Tamanna pissutigalugu Kalaallit Nunaanni eqqartuussissuserinermik suliffeqarfiit amerlanersaat Nuummi qitiusumik allaffeqarfeqarput.

Nuummi sanaartorneq 1950-ikkunnili annertullunilu ingerlalluarsimavoq. Illoqarfiup ineriartorneranik takusassiaq naapertorlugu sanaartortoqartuarpoq, suliassaqarfimmilu suliassat ima amerlatigipput sulisussat amigartuarlutik.

Suliffeqarfiit aallartisaasullu mikisut akunnattumillu angissuseqartut naatitsinerup, atisanut tunngasut, angallatit, biilit, timersuutit nipilersornerullu iluanni illoqarfimmi inuussutissarsiornermik ataatsimoortumik takutitsipput.

Illoqarfimmi assigiinngisitaarneq

Nuummi innuttaasut, illoqarfiup isikkua silalu assigiinngisitaarnermut ilisarnaataapput. Illoqarfiup innuttaasui (Nuummiut) tassaapput, inuit, danskit (taakkunanngalu akusat), aalajangersimasumik nunassittartut pingaartumik Nunanit Avannarlernit Asiamilu nunanit, soorlu Filippinerinit Thailandimiillu, kisiannili aamma soorlu Tysklandimit, Englandimit, USA-mit allarpassuarniillu tikittarlutik. Inuiaassutsit assigiinngitsorpassuit pissutigalugit tuluit oqaasii illoqarfimmi oqaatsit atorneqartut pingaarnersaasa pingajoraat, kalaallisut danskisullu oqaatsit kingorna.

Illoqarfimmi sila ullup ingerlanerani allanngorarsinnaavoq anorsarissumiit sialummut, allaaqqissumiit qatsunganersuarmut. Februarimi qaammatini nillernerpaasumi agguaqatigiissillugu-8.3°C-nik issittarpoq juulimilu kiannerpaaffiusumi 7.0 °C-nik kiattarluni. Issittumi illoqarfiit pingaarnersaaraanni ataqatigiissunik kangerloqarfiusumi misigisassat immikkuullarilluinnartut neqeroorutigineqarsinnaasut takornarianit paasiartorneqalersimapput.

Illoqarfiup isikkua ukiuni tusindtilinni inuit ileqquinik, nunasiaataanermi illunik ileqqunillu kiisalu illoqarfimmi neriniartarfeqarluni, kaffisorniartarfeqarluni, tusarnaartitsisoqartarluni, isiginnaartitsisoqartarluni, filmertarfeqarluni timersornikkullu pisoqarfiusarluni inuunermik nutaaliaasumik akuleriissitsinernik takutitsivoq. Kulturimik filmimillu festivalit arlaqartut ingerlanneqartalersimapput, soorlu aamma nuna tamakkerlugu nunanilu tamalaani ataatsimeersuarnerit, assersuutigalugu ilisimatusarnermut inuussutissarsiornermillu ineriartortitsinermut tunngassuteqartunik ingerlatsisoqartarnera illoqarfiup isikkuanik allannguisarlutik.

Paasissutissat allat

• Illulioriaaseq
• Ilinniartitaaneq
• Peqqinneq isumassuinerlu
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Ittoqqortoormiit
• Kommuneqarfik Sermersooq
• Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
• Nipilersorneq
• Paamiut
• Pilersaarutit
• Tasiilaq
• Isiginnaartitsineq qitinnerlu
• Kommunerujussuit tallimat
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.