Kommune Qeqertalik

Kommune Qeqertalik 67o-ip 70o N-illu akornanniippoq 62.400 km2-inik annertussuseqarluni. Kommuni katillugit 6.500-t missaannik innuttaasoqarpoq. Illoqarfiup borgmestereqarfiusup Aasiaat saniatigut kommuni illoqarfiit tassaapput Kangaatsiaq, Qasigiannguit aamma Qeqertarsuaq nunaqarfiillu arfineq pingasut. Kommuni 2018-imi pilersinneqarpoq Qaasuitsup Kommuniata avinneqarneranut atatillugu taamanimiillu borgmesteri IA-meersuuvoq, 2021-mi qineqqinneqartoq.

Kommunimi illoqarfiit nunaqarfiillu piniariarnernut tikeraarnernullu atatillugu qimussimik sukkaniuttarnermik ileqqoqarput, qimussillu maanna annertunerusumik sunngiffimmut takornariaqarnermullu atatillugit atorneqartarlutik.

Tamaani nunap sananeqaataa aatsitassarsiorfissaasinnaasullu annertuunik imaani Qeqertarsuarmilu uuliamik gassimillu misissuiffissaqartut soqutigineqartorujussuusimapput. Uuliasiornissamut soqutiginninneq nunarsuarmi ukiut qulit kingulliit appariartorsimavoq – uuliap akiata appariartornera CO2-millu aniatitsinerup silamut sunniutaanik ukkataqarneruleriartorneq ilutigalugit. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni uuliasiornermik unitsitsinissamik 2021-mi aalajangerput. Nunap immikkoortuani atortussiassanik annikinnerusunik suli ujaasisoqarpoq, pingaartumik Qeqertarsuarni, suliniutilli aallartingaatsiarsimanngillat. Nuna tamakkerlugu naalakkersuinermi Qasigiannguit eqqaanni erngup nukinganik nukissiorfiliornissamik pilersaaruteqarpoq, taamaassappat Aasiannut nukimmik aamma pilersuisinnaasussamik.

Kommunimi ingerlatsiviit illoqarfinnut sisamanut siaruaanneqarnissaa siunertarineqarpoq. Tamakkiinerisumik isiginnittaaseqarluni aqutseriaaseqarnissaq kissaatigineqarpoq, kommunimiillu taamaammat ilaatigut sumiiffimmi kinaassusermut, kulturimut kulturikkullu kingornussanut naleqqussakkanik nutaamik eqaannerusumillu aaqqissuussinissaq salliunneqarluni. Ilutigitillugu inuussutissarsiornermik ineriartortitsineq aalisarnerlu, ilinniartitaaneq, peqqissuuneq pinaveersaartitsinerlu, attaveqaqatigiinneq kiisalu minnerunngitsumik kommunimi tamarmiusumi takornariaqarnermik ineriartortitsineq pingaartinneqarput.

Illoqarfiit pillugit paasissutissat allat:

  • Kåre Hendriksen

    (in. 1956) Teknikkikkut avatangiisini aqutsinermi ph.d. aamma MA. Aalborg Universitet-imi Pilersaarusiornermut instituttimi issittumi piujuartitsiviusumik attaveqaasersuutini lektori.

  • Najaaraq Demant-Poort

    (in. 1980) Cand.scient.pol. Ilisimatusarfimmi avataaneersutut lektori.