Narsarsuaq

© Styrelsen for Dataforsyning og Infrastruktur
Narsarsuarmi seqerngup tarrikkiartornera. Mittarfik naasoqarluartumik avateqarpoq orpeqarluni orpigaqarlunilu 7 meterit tikillugit portussuseqartunik. Orpiit ikkussorneqarsimasut aamma arlalinngorsimapput orpippassuanngoriartuaartunik.
MADS PIHL/VISIT GREENLAND, 2015

Narsarsuup narsarujussuunini ateqaatigaa tassaallunilu kangerluup Tunulliarfiup aamma sermip iigartartup Kiattuut Sermiata akornanni narsaq sioqqat marrarlu ujarallit sermip nassataralugit unerarfigisimasaa, tassani Narsarsuup nunaqarfittaa mittarfialu inissisimallutik.

Innuttaasut 1970-ikkut qiteqqunnerannit 200-t ataateqqavaat, 2016-imi 116-iullutik 2000-imilu 191-iullutik. Ullumikkut 138-nik innuttaasoqarpoq. Siornatigut amerlanerungaatsiarsimapput.

Narsarsuup oqaluttuassartaa

USA Sorsunnersuup Aappaannut ilanngummat Kalaallit Nunaat atlantiku qulaallugu silaannakkut ikaartarfimmut pingaaruteqalerpoq: Timmisartut USA-miit Europami sorsuffiusumut ingerlaarneranni akunnissinnaapput orsersorlutillu. Amerikamiut sakkutuui taamaalillutik 1941-mi aasakkut mittarfiliorlutik narsarsuullu eqqannguani napparsimmavissualiorlutik aallartipput, timmisartullu siulliit januaarimi 1942-mi tikipput. Amerikamiut timmisartunut mittarfik taasarpaat Bluie West One. Kitaata sineriaani sakkutooqarfiit arlaqartut siullersaraat, pingaarnerillu atserneqarsimapput Bluie West One-imit Bluie West Nine-imut. Narsarsuarmi innuttaasut amerlanerpaammata 2.000-it tikingajassimagaat ilimagineqarpoq.

Sorsunnersuup kingorna, sorsunnerup nillertup aallartilaarnerani, mittarfik Amerikamiunit ilaatigut sakkutuunut ikilerneqarsimasunut kalaallinullu sakialluuteqartunut sakkutooqarfimmi napparsimavittut atorneqarpoq. Amerikamiut Narsarsuaq 1958-imi qimappaat, atortullu Danmarkimi naalagaaffimmut tunniunneqarlutik. M/S Hans Hedtoft-ip 1959-imi umiunerata kingorna Danmarkimi oqartussat atlantikukkut ilaasunik assartuinermik umiarsuammiit timmisartumut allanngortitsiartuaalerput, Narsarsuarlu ilaasunik timmisartuussinernut mittarfittut 1959- imi ammaqqinneqarluni.

Narsarsuarmi attaveqaqatigiinneq

Narsarsuup 1959-imi ammaqqinneqarnerata kingorna Kujataani timmisartumik, qulimiguulimmik umiarsuarmillu angallassinermut qitiusimavoq, soorlu Narsamut, Qaqortumut, Nanortalimmut nunallu immikkoortuani nunaqarfinnut kiisalu Kangerlussuarmut – kingusinnerusukkullu Nuummut, akuttussusaannik ilaasoqarsinnaanerannillu assigiinngisitaartunik, pingaartumik aasaanerani, Københavnimut Islandimullu attaveqartoqartarpoq. Royal Arctic Line nassatanik usilluni nunaqarfimmut qaammammut marloriarluni tikittarpoq, Disko Linelu nunap immikkoortuanit ilaasoqarluni umiatsianik sukkasuunik tikittarpoq, sikorsuillu imaatigut angallassinermik mattussigaangata qulimiguulimmik. Air Greenlandip Narsaq, Qaqortoq, Nanortalik kujasinnerusortaanilu nunaqarfiit qulimiguulimmik kiffartuuppai. Akuttussusaat timmisartumik angallassinermut naleqqussarneqarsimavoq.

Nunaqarfik pingaarnertut mittarfiuvoq Mittarfeqarfinnit ingerlanneqartoq. Tamanna innaallagissamik, imermik kiassarnermik pilersuinermut, umiarsualivimmut akunnittarfimmullu (Hotel Narsarsuaq) atuuppoq. Innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuineq Nukissiorfinnut nuukkiartuaarneqarpoq. Innuttaasut amerlanersaat suliassanik taakkuninnga suliaqarput ikinnerusullu pisortani tunngaviusumik atuuffinnik suliaqarlutik, soorlu atuarfimmi, peqqissaavimmi paaqqinnittarfimmilu. Ulluinnarni pisiassanut pisiniarfik Pilersuisumit ingerlanneqarpoq. Takornariaqarneq, angalaartunut akunnittarfik aamma angallammik qulimiguulimmillu angalaarnerit, ikittunnguanut suliassaqartitsivoq.

Narsarsuarmi katersugaasivik namminersortoq qallunaatsiaat Amerikamiullu Kalaallit Nunaanniinnerat pillugit saqqummersitaqarpoq. Nunaqarfiup atuarfia ukiumi atuarfiusumi 2019/20-mi arfinilinnik atuartoqarpoq 1. klassemit 8. klassemut atuartunik.

Danmarks Meteorologiske Institut (DMI) piffissami 1959-2017 inuttalimmik silasiorfeqarlunilu sikunik nalunaarsuisoqarpoq Narsarsuarmilu Tele Post Greenland suleqatigalugu radiosondestationi ingerlallugu.

Kuuk ikaartarfeqanngilaq, kisianni avannaani kitaanilu savaateqarfinnut nunaqarfimmullu Qassiarsummut ujaraaqqanik aqqusineqarluni. Aqqusinikkut attaveqaatit Narsamut ingerlateqqinneqarsinnaapput. Kujammut Igalikumut aqqusineqarsinnaanera qaqqanit sivingasuunit Qooqqullu kangerluanit ajornakusoortinneqarpoq.

Narsarsuarmi eqqaanilu Kalaallit Nunaata Orpiuteqarfia nunarsuarmi orpiit killeqarfianni orpiuteqarfiit annertunersaasa ilagaat orpinnik 100.000-it sinneqartunik ikkussuiffigineqarsimasunik.

Qaqortumi mittarfiliornissamik Inatsisartut aalajangiinerisa kingunerisaanik Narsarsuaq qulimiguulinnut mittarfinngortinneqassaaq nunaqarfiullu siunissaa ukiut 2021-22 nikinneranni oqallisigineqangaatsiarluni.

Narsarsuaq, nunaqarfiup assinga. 1) Umiarsualiviup tungaanut. 2) Hotel Narsarsuaq. 3) Nakorsiartarfik. 4) Atuarfik. 5) Pisiniarfik. 6) Angalaartunut akunnittarfik. 7) Narsarsuarmi Katersugaasivik. 8) Radiosondestationi. 9) Mittarfiup illutaa.
ASIAQ, 2022

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.

  • Bo Naamansen

    (in. 1968) Landinspektøri. Asiaq-mi, Kalaallit Nunaanni Misissueqqissaartarfimmi pisortaq.

  • Ole Guldager

    (in. 1968) Itsarnisarsiornermi cand.mag. Narsarsuarmi Katersugaasivimmi pisortaq.