Narsaq

Narsap narsaamanermiinnini ateraa qeqertaasami ivigaqarluartumi manissumiilluni kangerlunnit Tunulliarfimmit Ikersuarmillu avatangerneqarsimalluni. Illoqarfik 1.392-inik innuttaasoqarpoq. Illoqarfiup kitaani ikerasak iluliaqarluarajuppoq, avannaatalu kitaaniillu Qaqqarsuaq 685 m-isut portussuseqartoq.

Narsap oqaluttuassartaa

Sumiiffik inunnit nunasisunit siullernit najugaqarfigineqartarsimavoq, qallunaatsiaalli ukiumit 985-mit nunassimmata, ukiuni hunnorujuni arlalinni inoqarsimanngilaq. 1400-kkut tikillugit qallunaatsiaat nunaateqarnermik kulturi ineriartortippaat kangerlunni amerlangaatsiartunik innuttaasoqartunik. Qallunaatsiaat nalaata naajartornerani inuit kujavartingaatsiartalerput kulturillu naapittalerlutik. Qallunaatsiaat Kalaallit Nunaat 1400-kkut qiteqqunneranni qimammassuk inuit tamaani piniagassaqarluartumi inuupput inuttungaatsiarnissaanik periarfissiisumik piniagassaqarluarlutik. Ukiuni hunnorujuni tulliuttuni kulturit nutaamik naapipput, siullermik Europamiut arfanniartut ilaannikkut tikittarnerisigut kingornalu nunasiaalernerup nalaani aaqqissuussaanerusumik.

1800-kkut ingerlaneranni uumasuuteqarneq inuuniarnermut tapertaajartulerpoq, pingaartumik Igalikumik tunngaviliisut niuertup Norgemiup Anders Olsenip nuliatalu kalaallip Tupernap kinguaavinit.

Den Kongelige Grønlandske Handelip (KGH) nunasiaammi Julianehåbimi (ullumikkut: Qaqortoq) niuertoruseqarfik Nordprøven 1830-imi pilersippaa. Aqqa kalaallisut taaguutaanik Narsamik taarserneqapallappoq, aamma nunasiaateqarnermik aqutsinermi. Kuukasiup kuuata akuata eqqaani kangerliumanermi tulattarfimmik pisiniarfittalimmilli niuertarfimmik 1880-ip nalaani pilersitsisoqarpoq. Narsaq Kalaallit Nunaanni niuertoruseqarfinni 1919-imi anginerpaavoq 162-inik innuttaasoqarluni.

1920-kkut naajartorneranniit tamakkiisumik savaateqarneq Narsami Kujataanilu atugaanerulerpoq. Innuttaasut 1930-mi 299-inut amerlisimapput.

USA-p Tunulliarfiup qinnguani Narsarsuarmi mittarfik Bluie West One kiisalu Simiutap eqqaani silasiorfik nalunaarasuartaateqarfillu Bluie West Three Sorsunnersuup Aappaata ingerlanerani pilersippai. Narsaq taakku akornanniippoq Amerikamiullu sakkutuuinik attaveqarneq aallartilluni.

Sorsunnersuup Aappaata kingorna nutarsaanerup nalaani Narsaq salliunneqarpoq imaatigut angallannikkut atugassarititaasut pitsaanerummata Qaqortorlu sikorsuarnit mattussaallattaasartoq. Narsap eqqaani kangerlunni aamma saarullinniarluartoqarlunilu raajarniarluartoqarpoq, soorlu aamma illoqarfik savaateqarnermut qitiusoq.

Innuttaasut 1947-mi 434-nut amerlisimapput. Narsap Kommunea 1950-imi pilersinneqarpoq Narsarlu 1959-imi illoqarfinngortinneqarluni.

KGH 1951-imi raajanut aqerlorteriviliorpoq savanullu toqoraaviliorluni, sulisunullu inissiat 40-t sananeqarlutik. Taamaalinerani Qaqortumi toqoraavik atorunnaarsinneqarpoq. 1940-kkut naajartorneranni teriannissanik piaqqiortitsinermik aallartitsisoqarpoq 1964-imiillu 1969-imut minkinik piaqqiortitsisoqarluni – aalisakkerivimmi aalisakkanit igitassanik nerukkaateqarluni.

Tunniussuinerit nassiussuinerillu qulakkeerniarlugit pajuttaateeqqanut umiarsualivik 1952-imi sananeqarpoq aalisakkerivillu 1959-imi allilerneqarluni raajanik saarulliillu nerpiinik qerititsivimmik. Kujataani aalisakkanik suliareqqiineq Narsami katersorneqarpoq, aalisakkallu raajallu Nanortallip Qaqortullu pigisaanni tunineqartut illoqarfimmut imaatigut assartorneqartarlutik. Raajanik tunisinerit 1961-imit ikiliartulerput saarulliillu Kujataata imartaani 1980-ikkut naajartorneranni tammarlutik.

1960-ikkunni ukiunilu qulikkaani tulliuttuni sanaartortoqartorujussuuvoq sanasut naalagaat namminersortut 16-iullutik 95-inik sulisoqartut (1969-imi), illoqarfillu 1966-imi qulimiguulinnut mittarfittaarluni.

Narsami innuttaasut amerliartorput 1991-imi 1.835-ullutik, taamanimiilli innuttaasut ikiliartulerput, pingaartumik raajaleriffiup matunerata kingorna, kommunit 2009-mi kattussuunneqarmata allaffissornikkut suliffissat Qaqortumut nussorneqarnerannit sukkatsittumik.

Kuannersuarni urani

Narsamit avannamut 8 km-it missaannik ungasitsigisumi Kuannersuarni 1956-imi uranimik nassaartoqarpoq misileraallunilu arlalinnik qillerisoqarluni. 1973-imi uuliamik ajornartoornerup pingaartumik nassatarisaanik kiisalu Roskildep kangerluani Risømi misileraaviliorneq pissutigalugu Danmarkimi atomimik nukissiorfinnik ineriartortitsinissamut pilersaarutini Kuannersuit ilaavoq. Uranimik nassaarneq ilaatigut pissutigalugu Narsaq Danmarkimi oqartussanit ineriartortinneqarusuppoq naatsorsuutigineqarlunilu uranimik piiaaffissami sulisut illoqarfimmi najugaqarlutillu inuuneqassasut. Piffissami tassani illoqarfimmi innuttaasut suliniummut neriuuteqarluarput.

Nunani tamalaani sakkunut atomitalinnut atomimillu nukissiorfinnut akerliunerup Danmarkimi atomimik nukissiorfiliorniarneq unitsikkiartuaarpaa, USAmilu Tremilep qeqertaani atomreaktorip aattoornera inuit akerliunerannik sakkortunerulersitsiinnarluni. Danmarkimi atomip nukinganik nukissiorfiit nukimmik pilersuinermut ilaanngilluinnarnissaa Folketingimi 1984-imi akuersissutigineqarpoq Kuannersuarnilu misissuineq unitsinneqarluni. Inatsisartut uranisiornissamut akuersaanngilluinnarnertik 1988-imi akuersissutigaat, tamannalu aatsitassat ungataani qinngornernit pissusissamisoortumit annertunerusumik uraneqannginnissaanik nassataqarluni.

Australiami selskabi Grenland Minerals and Energy saffiugassanik qaqutigoortunik – saniatigullu uranimik, Kuannersuarmi ujaasinissamut akuersissummik 2007-mi pissarsivoq. Tamanna avatangiisit illuanilu suliffissat isertitallu Kalaallit Nunaata namminersulernissaanik aningaasaliisussat pillugit sivisuumik oqallitsitsivoq. Akerliulluinnarneq siullermik 2013-imi atorunnaarsinneqarpoq 2021-milu qinersisoqareermat Inatsisartuni amerlanerussuteqarluartut Kuannersuarni suliniummut akerliulluni, akuersaanngilluinnarnermik nutaamik suli sukanganerusumik imaqartumik akuersisoqarluni. Inatsisip nutaap Kuannersuarni aatsitassarsiornissaq ilimanarunnaarsippaa aatsitassarsiorfiullu Namminersorlutillu Oqartussat akornanni inatsisitigut kinguneqartitsinissaq amigaataalluni.

Uranimut akerliuneq illersuinerlu kiisalu suliffissat akerlianilu pinngortitamik avatangiisinillu illersuineq kiisalu nunalerinermik, takornariaqarnermik aalisarnermillu ineriartortitsinissaq pillugit ukiorpassuarni oqallinneq Narsami innuttaasunut qasunarsimaqaaq.

Narsami attaveqaqatigiinneq

Grønlands Tekniske Organisationip (GTO) Narsamik ukkataqarnera pissutigalugu pitsaasumik attaveqaqatigiinnikkut atugassaqarpoq; aqquserngit ilarujussui asfalteqarput, imermik pilersuineq pitsaasuuvoq illoqarfillu tamakkingajalluinnarlugu kuuffilersuisoqarsimalluni. Innaallagiaq Qaqortumik aamma pilersuisumik Qorlortorsuarmi enrgup nukinganit nukissiorfimmeerpoq, nukissiorfilli Narsami inissianik innaallagissamik kiassarnermik suli pilersuisinnaanani.

Royal Arctic Line sapaatip akunneranut ataasiarluni pilersuisarpoq. Disko Line Narsarsuarmut Qaqortumullu ullut tamaasa ilaasartaatinik angallatinilluunniit mikinerusunik angallassisarpoq, nunaqarfinnullu eqqaaniittunut sapaatip akunneranut marlussoriarluni – inissaqartitsinermilli ajornartorsiuteqarpoq. Air Greenland Narsarsuarmut Qaqortumullu sapaatip akunneranut marlussoriarluni qulimiguulimmik timmisartuussisarpoq.

Narsami inuussutissarsiorneq

Narsaq inuussutissalerinermut Kujataani ullutsinni qitiuvoq. Toqoraavik Neqi A/S qaammatini pingasuni toqoraasoqarnerani 80-it missaannik sulisoqartarpoq ukiullu sinnerani 25-t missaannik. Savaateqarnerup saniatigut Narsami nersutaateqarnerit Kalaallit Nunaanni annersaanik ingerlatsivigineqarpoq Narsap Iluani nersutaatit Irlandimeersut dexterit pingasut 2004-mi aallartitsissutigineqarlutik. Nersutaatini 250-iusuni piaqqiortitsisup nersutit 58-it 2020-mi toqoraavimmukaappai.

Najukkami inuussutissarsiornikkut suliniutigineqartut ilagaat immiaaraliorfik Greenland Brewhouse, 2008-mi pilersinneqartoq maannalu Qajaq Beerimit pisiarineqarsimasoq, kiisalu inuussutissalerinermik ilinniarfik Inuili 25-t missaannik sulisoqartoq aamma Royal Greenlandip aalisakkerivia pingaarnertut saarullinnik suannillu tigusisartoq qulillu tikillugit sulisoqartoq. Tamatuma saniatigut Narsami suliffissat pisortat ingerlataanni kiffartuussiviinnilu nassaassaapput.

Paasissutissat allat

• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Kommune Kujalleq
• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Nanortalik
• Narsarsuaq
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Qaqortoq
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.