Nanortalik

Nanortalik Uummannarsuarmit (Nunap Isua) avannaata kitaanut 100 km-it missaannik inissisimasumiippoq Kalaallit Nunaannilu illoqarfinni kujasinnerpaajulluni. Nanortalik isumaqarpoq »sumiiffik nanoqarfiusoq« Tunup sineriaa atuarlugu Uummannarsuaq kujaqqullugu sikorsuarnit nannut tikittartut pissutigalugit. Nanortalik nunasiaataanerup nalaani niuertoqarfimmi Julianehåbimi (ullumi: Qaqortoq) niuertoruseqarfiuvoq qallunaatullu ateqarnikuunngisaannarluni. Illoqarfik 1.169-inik innuttaasoqarpoq, nunallu immikkoortuani nunaqarfinni tallimaasuni 474-it najugaqarlutik. Nunap immikkoortua pingaartumillu kujataa upernaakkut, aasakkut ukialeqqaarneranilu sikorsuarnit mattussaagajuttarpoq.

Nanortallip oqaluttuassartaa

Sikorsuit piniagassaqarluartitsipput nunallu immikkoortua inoqarluarsimavoq inunnut qallunaatsiaanullu asimioqarfippassuaqarsimalluni. 1797-imi niuertoruseqarfik pilersinneqarpoq kalaallit tunisassiaannik tunisaqarnerulernissaq anguniarlugu.

1800-ukkut naaneranniit piniagassatigut tunngaviit qajannarsipput Canadamiut Newfoundlandip ikkannersuani Norgemiullu Tunup sineriaani sikorsuarni puisinniapiluttarsimanerat pissutigalugit. Tamanna 1900-kkut aallartinnerani kaannermik piitsuunermillu nassataqarpoq pingaartumik nunap immikkoortuata kujasissortaani.

Tamanna iliuuseqarfiginiarlugu Danmarkip naalagaaffiani Grønlandsstyrelsi 1900-kkut aallartinneranni piniarnermit saarullinniarnermut allanngoriartortitsivoq, nunallu immikkoortuani innuttaasut piitsuunermit kivinneqarlutik. Sikorsuilli aalajangersimasumik nunap immikkoortuata kujaterpiaani aalisarnissaq ajornarsitippaa avannarpasinnerusumut pingaarnertut Nanortalimmut nussornermik nassataqartumik.

Sorsunnersuup kingorna nunasiaataajunnaarsitsinermi Nanortalik 1950-imi namminerisamik kommuninngorpoq, sikorsuarnilli ajornartorsiutit pissutigalugit illoqarfinnut sikuusanngitsunut sanilliullugu tunitsivinnut attaveqaqatigiinnermullu aningaasaliinerit ikinnerusimapput.

Saarullinniarnerup 1990-ip nalaani ajalusoornerata kingorna Nanortalik nunaqarfiilu inuussutissarsiornikkut tunngavissanik amigaateqarsimapput, suliffissaaleqineqarluni isumaginninnikkullu ajornartorsiuteqarluni. Nunaqarfinni innuttaasut Nanortalimmut noorarput 1995-imi 1.564-inik innuttaasoqalerluni. Illoqarfik kingorna inuerukkiartulerpoq inuerukkiartorneq sukkatseriarluni kommunit 2009-mi kattussuunneqarmata, allaffissornikkut suliassat arlaqartut Qaqortumut nuunneqarmata.

Nanortalimmi nunap sananeqaataa attaveqaqatigiinnerlu

Illoqarfiup eqqaata nunataa sivingasuunik qaqqartuujuvoq qorsooqqissunillu qooroqarluni, nunallu immikkoortuata avannarpasinnerusortaani nunataa qaqqat pukkiliartorlutik sikumiillu kigartiterlugit nungullarsimallutik. Nunap immikkoortuani nunaqarfiit ataasiakkaat eqqaanni savaateqarfeqarpoq Nanortallillu ungasinngisaani nunami pinngortitap nammineq pilersitaanik kisiartaalluni orpippassuaqarluni, orpikkanik orpigarujussuarnillu meterinik arlalinnik portussusilinnik, soorlu aamma orpinnik meqqutaasalinnik ikkussukkanik orpippassuaqartoq.

Irmingerip sarfarsuata nillertup Sarfarsuullu kissartup Uummannarsuarmi naapinneranni pinngortumik naqitsiniisaffik siallertitsigajuppoq sakkortuunillu anorersuartitsisarluni, Qaqortup Narsallu eqqaanni kangerlunnut sanilliullugu agguaqatigiissillugu kiassuseq appasinnerujussuulluni.

Illoqarfik qeqertaasami manissumiippoq ilaqutariinnut illoqarluni, uiguleriiaanik illoqarluni annikinnerusumillu quleriiaanik inissiaqarluni. Imermik pilersuinermi illoqarfik tamangajalluinnarmi pilersorneqarpoq erngulli illoqarfiup tasianiittup pitsaassusaa piffissap ilaani ajornartorsiutaasarpoq, pingaartumik upernaakkut aput aleraangat siallerujussuarsimagaangallu. Illoqarfiup qeqqani illut kuuffilersorneqarsimapput, illoqarfiulli ilaani kujataani, kangiani kitaanilu perusuersartarfiit imaartakkat anartarfilerinerlu atorneqarlutik.

Royal Arctic Line illoqarfimmut nassiussanik sapaatip akunneranut assartuisarpoq Disko Linelu nunaqarfinnut Qaqortumullu ilaasunik sapaatip akunneranut angallassisarluni. Sikorsuaqarnera pissutigalugu taamaatitsinerit pigajuttarput, Air Greenland Qaqortumut qulimiguulimmik sapaatip akunneranut pingasoriarluni sisamariarluni attaveqartarpoq Narsarsuarmullu sapaatip akunneranut marlussoriarluni.

Unnuinissamut periarfissaqarpoq, tassunga ilanngullugit Hotel Kap Farvel aamma angalaartunut akunnittarfik, illoqarfimmilu niuertarfissuaqarpoq mikinerusunillu pisiniarfeqarluni napparsimmavinnguaqarlunilu. Meeqqat atuarfiat illoqarfiup atuarfituaani naammassineqarsinnaavoq. Inuusuttunut aamma ingerlaqqittumik ilinniarfiit illoqarfinni allani ingerlanneqarsinnaapput.

Nanortalimmi inuussutissarsiorneq

Suliffeqartut affangajaat pisortat ingerlatsiviini kiffartuussiviinilu suliffeqarput, taakkununnga ilaallutik ilinniartitaaneq peqqinnissarlu, arfinilerarterutaallu aalisartuupput aalisakkerivimmilu sulillutik. Arctic Prime Fisheries 15-it tikillugit suliffissaqartitsivoq, pingaarnertullu saarulliit amerlanersaat avataani pisarineqarsimasut tunineqartarlutik, aalisakkallu allat, soorlu qalerallit, nipisaat, suluppaakkat qeeqqallu. Nalunami kuultisiorfik (Napasorsuup Alanngua) ingerlagaangat illoqarfimmi suliffissaqartitsinermut iluaqutaasarpoq. Niuerneq suliassaqarfiilu mikinerit soorlu sanaartorneq suliffissaqartitsipput. Akunnittarfimmi neriniartarfimmilu sulisut 2019-imi 30-t missaanniipput.

Nunap immikkoortua sivingasuunik qaqqaqarluni, qorsooqqissunik qooroqarluni, savaatileqarluni, sikorsuaqarluni iluliaqarlunilu takornariartitsinermut periarfissarpassuaqarpoq, takornariallu qaqqasioriartortut qajartoriartortullu tikittalereernikuullutik.

Paasissutissat allat

• Nunalerineq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Kommune Kujalleq
• Nunalerinermik savaateqarnermilu inoqarfiit
• Narsaq
• Narsarsuaq
• Qaqortoq
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.