Peqqinneq isumassuinerlu

Ammassallip eqqaani Kulusummi 18. august 2019 maratonertut, aqqutip affaa arpaffigereersimagaat. Kalaallit Nunaanni peqqissutsimut nunap immikkoortui ullumikkut tallimaapput, tamarmik immikkut ataasiinnarmik nunap immikkoortuani napparsimaveqarlutik. Peqqinnissaqarfik sumiiffiit 70-it missaanni inuttaqartinneqarsimavoq, aammalu peqqissaaviit katillugit 55-it nunatsinni sumi tamaani agguarsimapput. Nunaqarfinni peqqinnissaqarfimmit sullinneqarnissaq illoqarfinnut sanilliullugu killeqarpoq.
JONATHAN NACKSTRAND/AFP/RITZAU SCANPIX, 2019

Kalaallit Nunaanni nukappiaqqap inoorlaap naatsorsuutigisinnaavaa aagguaqatigiissillugu 68,3-nik ukioqalernissani, niviarsiaqqalli 73,0-nik ukioqalernissani naatsorsuutigisinnaallugu. Nunaqarfinnili angutit illoqarfimmiunut naleqqiullugit ukiunik marlunnik inuunikinnerusarput, arnallu illoqarfimmiut nunaqarfimmiullu inuusinnaanerat assigiilluni.

Innuttaasut peqqissusaat innuttaasunik misissueqattarnikkut nakkutigineqarpoq, 1992-miilli Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit Statens Institut for Folkesundhed-ip misissuineritingerlattarpai. Kingullermik misissuineq 2018-imi ingerlanneqarpoq, taamanilu innuttaasut 15-it sinnerlugit ukiullit 60%-iisa peqqissusertik »ajunngitsoq« imaluunniit »ajungivissortutut« oqaatigaat, 89%-illu inuunerissaarnerarlutik.

Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaa 2007-imeersoq nunat inoqqaavisa peqqissuunissamut pisinnaatitaaffeqarnerat pillugu oqallinnernik pingaarutilinnik nassataqarpoq, nunatsinni aamma. Tamatuma malitsigisaanik Issittumi peqqissutsimut tunngasunik ilisimatusarnerup inuit inuunerinnerulernissaannut aqqutissanik tikkuussisuunissaa annertunerusumik eqqumaffigineqalerpoq, peqqinnissakkut ajornartorsiutinik tikkuartuiinnarani. Peqqinnissaq pillugu Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi suliaqarnermilu annikitsuinnarmik naleqartitat peqqissunermillu paasinneriaaseq ilanngunneqartarput, ullumikkulli tamakku annertusiartortumik paasineqarlutillu ilanngunneqartalerlutik.

Utoqqalisut amerliartorput, naallu amerlanersaat angerlarsimaffimminniikkusuttaraluartut, ilaat nunaqarfinni paaqqutariniffinnik utoqqarnullu inissianik amigaateqarneq pissutigalugu, paaqqutarineqarnissartik pillugu aallartariaqartarput.

Peqqinnissaqarfik

Nakorsaq Heidi Noahsen (talerperleq), Nuummi Dronning Ingridip Napparsimaviani nakorsap oqarasuaataani sulisoq, nakorsaq suleqatini Kristina Roed peqatigalugu. Kalaallit Nunaanni innuttaasut peqqissusaat, innuttaasunik misissuinerit 1992-imiilli Statens Institut for Folkesundhed-imit Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit ingerlanneqarsimasut aqqutigalugit malinnaavigineqarpoq. Kingullermik ++ misissuineq 2018-imi ingerlanneqarpoq.
CHRISTIAN SØLBECK, 2020

Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik inoqarfinni 70-it missaanniittuni sulisoqarpoq. Massakkut nakorsanut atorfiit 120-it missaanniipput, taakkunannga 60-it missaat aalajangersimasumik atorfiullutik, niviarsiatullu atorfiit 300-t missaanniillutik taakkunannga 200-t missaat aalajangersimasumik atorfiullutik. Kigutit nakorsaattut atorfiit 30-it missaanniipput, taakkunanngalu 15-it aalajangersimasumik atorfiullutik,

Peqqinnissaqarfik 1992-imi Danmarkimi akisussaaffigineqarunnaarluni nunatsinni akisussaaffigineqalerpoq. 2011-imi peqqinnissaqarfik nunat immikkoortuinut agguarneqarluni aaqqissuussiffigineqarpoq, nunap immikkoortuini 16-iusinnarlutik tamarmik immikkut nakorsallit, eqiterneqarput nunap immikkoortuinut tallimanut, nunap immikkoortuani qitiusumik ataatsimik napparsimaveqalerlutik. Nunap immikkoortuini illoqarfinni napparsimaviit tassaalerput Ilulissani (Avaannaani), Aasiaat (Qeqertarsuup tunuani), Sisimiut (Qeqqani), Qaqortoq (Kujataani) Nuumilu Dronning Ingridip Napparsimavia, taanna nunap immikkoortuani Sermersuumi napparsimaviullunilu nuna tamakkerlugu napparsimaviuvoq. Nunap immikkoortuini nakorsat tamatigoortumik ilinniagaqarsimasuullutillu misilittagaqarput, pilattaanermut tunngasut ilanngullugit. Tassanngaannaq pisunik passussisinnaapput, pilatassanik, assersuutigalugu pilatsillutik ernisut imaluunniit qipinnguluttut. Innuttaasut 60%-iisa missaat illoqarfinni annerusuni tallimaasuni najugaqarput taamaalillutillu nunap immikkoortuani napparsimavimmi kiffartuunneqarsinnaallutik.

Illoqarfiit sinnerini aqqanilinni napparsimaveqarfiusuni manna napparsimaviit peqqissaaveqarfiupput annerusut mikinerusullu killilimmik nakorsanit kiffartuussiviusut. Tasiilami napparsimavik massakkut arlalitsigut nunap immikkoortuani napparsimavittut atuuppoq, arlalitsigut Tunumi innuttaasut, sila angalaniarnerlu pissutigalugit, Nuummi nunap immikkoortuani napparsivimmukarsinnaaneq ajormata.

Suliassaqarfiit tamarmik nunallu immikkoortuini napparsimaviit telemedicin atulernikuuaat, qanorli atorneqartiginera assigiinngisitaarpoq. Sulili oqarasuaatit faxillu atorneqartarput, internet-ip attaveqarniarnerullu pitsaannginnerat pissutigalugu. Qarasaasiatigut ataatsimiinnerit aamma atorneqarluarput telemedicinimut tapertatut.

Innuttaasut peqqissusaat innuttaasunik misissuinerit 1992-imiilli Statens Institut for Folkesundhed-imit Namminersorlutik Oqartussat sinnerlugit ingerlanneqarsimasut aqqutigalugit malinnaavigineqarpoq. Kingullermik misissuineq 2018-imi ingerlanneqarpoq.
https://www.sdu.dk/DA/SIF/RAPPORTER/2019/BEFOLKNINGSUNDERSOEGELSEN_I_GROENLAND

Ernisartut

2011-imi peqqinnissaqarfiup aaqqissuuteqqinneqarnerani, erninerit nunap immikkoortuini pisalissasut aalajangerneqarpoq tassalu napparsimavimmi qaninnermi pinnatik. Ernisarfinnut piumasaqaatit aalajangersimasuupput, erninissaq sioqqullugu maleruagassat naapertussagaanni, ullumikkut nunalluunniit immikkoortuini Nuummiinngitsuni ernisarnerit pisarnissaat ajornartorsiutaavoq. Innuttaasorpassuit illoqarfigisaminni ernisinnaanngiinertik aaliaasuutigaat, ernineq pisimasuusarmat ilaqutariit katersuuffigisartagaat, innuttaaqatigiinnilu nuannaarutaalluartarmat. Napparsimavimmi sorlermi ernerusunnerluni arnap toqqarsinnaatitaavaa, taamaalillunilu Dronning Ingridip Napparsimaviani erninissani toqqarsinnaavaa, nunap immikkoortuani najugaqarfigisamini napparsivimmi erninianngikkuni. Nunaqarfinni imaluunniit nunap immikkoortuani napparsimaviunngitsumi erninissaq ajornarpoq. Taamaammat arnat illoqarfinniit tallimaniit nunap immikkoortuani napparsimaveqanngitsuni najugaqanngitsut, erninissartik sapaatit akunnerinik arlalinnik sioqqullugu illoqarfimmut ernivissaminnut angalasariaqartarput.

Nunaqarfinni peqqinnissakkut periarfissat

Nunaqarfinni peqqinnissakkut kiffartuunneqarnissamut periarfissat killeqartorujussuupput illoqarfinnut nallersuutissagaani. Nunaqarfinni peqqissaaveqarpoq nunaqarfinni peqqissaasumik ataatsimik arlalinnilluunniit inuttaqartaqartunik, nunaqarfimmi innuttaasut qassiunerat naapertorlugu. Anguniagaavoq saaffiginnittarfiit nunaqarfinni peqqissaasutut ilinniarsimasunik inuttaqarnissaat, tamannali tamatigut iluatsinneqanngilaq taamaattumillu peqqinnissakkut ilinniarsimanngitsunik peqqinnissaqarfimmi sulisoqartarluni. Nunaqarfinni annerni peqqissaasoqarsinnaavoq. Peqqissaaviit 55-iupput. Tamangajammik telemedicin atorsinnaavaat, nakorsaqarfimmut qarasaasiakkut attaveqarsinnaallutik.

Peqqinnissaqarfimmi sulisoqarniarneq

Peqqinnissaqarfimmi sulisussanik sumi tamani amigaateqartuaannarpugut. Immikkut ilisimasaqarnissaq, ilinniagaqarsimasunik sulisussaaleqineq, sulissussanillu amigaataasunik pissarserusulluni unammineq. Nakorsanik paaqqinnittussanillu immikkut ilisimasalinnit, inuiaqatigiinni kalaallini ikittunnguusuni tamatigut ilisimasallit pisariaqartinneqarnerupput. Qaavatigut Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik sulisut amerlasuut sivikitsuinnarmik suliffigisarpaat. Qaammammut akissarsiallit 1.400-t missaanniipput, taakkunanngalu 950-it missaanniittut aalajangersimasumik atorfeqartuullutik. Taamaakkaluartoq 2019-imi 1.400-riarluni atorfinitsitsisoqarsimavoq. Peqqissaasunngorniat 14-it ukiut tamaasa Ilimmarfimmi ilinnialertarput, affaannillu amerlanerulaartut ilinniarnertik naammassisarlugu. Peqqissaasutut nunatsinni ilinniarsimasut katillugit 2020-mi 182-iusimapput. Taakkuli pisariaqartitsinermut naleqqiullugit naammanngilluinnarput. Kalaallit nakorsanngorusukkunik Danmarkimut nunamulluunniit allamut ilinniariartorlutik aallartariaqartarput. Danmarkimi Kalaallit illuutaanni ilisimaneqarpoq, nakorsatut assigisaannillu ilinnialersimasut affaannaasa ilinniarnertik naammassisaraat, taakkulu affaannaat nunatsinnut utertartut.

Innuttaasut peqqinnissaqarfik pillugu isumaat

Innuttaasut pisinnaatitaaffiit killissallu pillugit ilisimasaannik aperigaanni, paasissutissanik periarfissanillu amigaateqarnerartarput. Innuttaasut naatsorsuutigisaat sumiiffinnilu periarfissarititaasut assigiittuaannanngillat. Innuttaasut kissaatigisorujussuaat kalaallisut oqaluttumik oqaluussaqarnissartik. Sulisorineqartulli nakorsat peqqissaasullu amerlasuut danskiullutillu allamiuusarput kalaallisut oqalussinnaanngitsut. Oqalutsit pisariaqartinneqartarput tamannalu ilisimaneqartutut allarpassuarnik aporfissaqartitsisarpoq, soorlu nakorsaatinik tunniussinermi imaluunniit misissuisimanerit inernerinik nassuiaassinermi. Oqaaseqatigiinnginneq kisimi pinnani kulturikkulli assigiinnginnerujussuaq pissutigalugu innuttaasut sullisisullu akornanni paatsooqatigiittoqartarpoq.

Inuuniarnikkut peqqinniarnikkullu aporfiit

Nuummi inissiarsuarni allattukkat. Nuummi piffissami 2014/18-imi inatsisinik unioqqutitsinerit nalunaarutigineqartut 33 %-mik annertuallaarput, taamaalillunilu pinerluuteqartartut, innuttaasut amerlassusaat tunngavigalugu naatsorsuutineqarsinnaasunit, 33 %-imik amerlanerullutik. Kommuneqarfik Sermersooq aamma Kalaallit Nunaanni Politiit meeqqat inuusuttullu pinerlunniartarnerini takuneqartartut annertusinissaat pitsaaliorniarlugu siusissukkut suliniuteqarlutik suleqatigiipput.
MARTIN LEHMANN/RITZAU SCANPIX, 2019

Kallaalit Nunaanni inuiaqatigiit ukiut 100-t ingerlaneranni tuniluuttunik nappaaqateqartarnerat allanngorpoq, nappaatinit tuniluuttunit toqussuteqartarneq taarseriartuaarneqarpoq ullumikkut qanoq inuuneqarneq toqussutaanerusunngorsimalluni. Massakkut amerlanerit kræfteqarlutik uummatsimikkulluunniit nappaateqarlutik toqusarput, imminortarnerlu toqussutaasartunit pingajuulluni. Inooriaatsimik pissuteqartumik toqusarnerit amerliartornerat pissuteqarpoq inooriaatsip allanngoriartupiloorneranik, issiaannalernerup nerisaqarnittalu allanngornera, imarmiunik nerisaqaraluarsinnarluta neqinik avataaniit eqqussukkanik kulhydratinillu nerisaqaleratta. Aamma sukkulinnik imigaqarnerulerlutalu nereriaannarnillu nerisaqarnerulersimalluta.

Oqimaappallaarneq, pujortarneq aammalu aalakoornartunik hashimillu atuineq peqqinnanngitsoq inuiaqatigiit peqqissusaannut ulorianartorsiortitsinerpaajupput. Oqimmaappallaarneq pujortarnerlu (nerisat, pujortarneq, aalakoornartoq, timersorneq) ilisimaneqarluartutut inuit ataasiakkat peqqinnerannut ajortunik sunniuteqartarpoq, inuiaat peqqinnerannut sunniuteqarnerpaajusarpoq, aalakoornartup hashillu atugaanerisa inooqatigiinnermullu sunniuteqarnerat pingaartumik meeqqanut alliartorneranni tuttartoq.

Kalaallit Nunaanni 2007-imili inuiaat peqqinnerulernissaat Inuuneritta I, II aamma III aqqutigalugit suliniutigineqarpoq. Inuiaat peqqinnerulernissaannik suliniuteqarnerni siullerni marlunni inooriaatsini ulorianarsinnaasut immikkut isiginiarneqarput. Massakkut suliniutip atuuttup 2020-mit 30-mut ingerlasup ingerlanerani, immikkut meeqqat inuunerinnissaat isiginiarneqarpoq aamma peqqinnerulernissamut aqqutissat assigiinngitsut kommunit suleqatigalugit innuttaasullu peqatigalugit isiginiarneqarput.

Inuiannik misissuinerit 1990-ikkut qiteqqunneranniit ingerlanneqartut takutippaat, pingaartumik kinguaariinni 1970-ikkunni 1980-ikkunnilu inunngorsimasut alliartornerminni aalakoornartutortoqarnera persuttaanerit kinguaassiuutitigullu atornerluinerit angerlarsimaffimminni annertuumik misigisaqarfigisarsimagaat. Kinguaariinni taakkunani 70 %-it missaasa aalakoornartunik atornerluineq angerlarsimaffimminni misigisarsimavaat. Ukiulli kingulliit 20-it ingerlaneranni pitsanngoriartoqarsimavoq, kinguaariinnilu 1995-imi kingornalu inunngorsimasuni 37 %-it meeraanerminni aalakoornartulinnik atornerluisoqarnera misigisarsimallugu.

Kinguaariinni 1970-ikkunni 1980-ikkunnilu inunngorsimasuni 40 %-ingajaat 18-liitigatik kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliorfigineqarsimapput. Aamma tamakkunatigut pitsanngoriartoqarsimavoq, naak inooqatigiinnikkut peqqinnissakkullu annertuumik suli ajornartorsiutaagaluartoq. 1995-imi kingusinnerusukkullu inunngorsimasut 18-iliitigatik kinguaassiuutitigut kanngutaatsuliorfigitissimasut 20 %-inut apparsimapput. 2018-imi Naalakkersuisut kinguaassiuutitigut kannguttaatsuliortarneq akiorniarlugu 2018-imiit 22-imut atuuttumik periusissiamik saqqummiussipput, Killiliisa. Periusissiami pingaarnertut anguniagaavoq ukiuni tullerni tallimani kannguttaatsuliornerit ikilisinneqarnissaat, 15-iniit 29-nik ukiullit taamatut misigisaqartannginnissaat anguniarneqarluni, 2022-miillu anguniagaavoq kinguaariit kannguttaatsuliornernik misigisaqartassanngitsut.

Pitsanngoriartortoqaraluartoq suli kisitsisit qaffasissorujussuupput, peroriartornermilu kannguttaatsuliornermik aalakoornartulinnillu atornerluinermik misigisaqarsimaneq inuusuttunngornermi inersimasunngornermilu sunniuteqartarpoq. Imigassanik aalakkoornartortalinnik atornerluineq, persuttaanerit kannguttaatsuliornerillu peroriartornermi misigisimagaanni tamanna inuunermut pitsaanngitsumut inuusuttullu Kalaallit Nunaanni imminortarnerannut annertuumik pissutaaqataapput.

Imminortarneq

Kalaallit Nunaanni imminortarneq nunarsuarmi akulikinnerpaanut ilaavoq. Ukiuni kingullerni 40-ni allanngorani agguaqatigiissillugu inuit 100.000-iungaangata imminortut 100-uusarput. Naak ataatsimut isigalugu allanngortoqarsimanngikkaluartoq, takuneqarsinnaavoq inuusuttuaqqat 18-it inorlugit ukiullit imminornermik toqquteqartartut amerlanerusut. Tassaanerupput angutit inuussuttut 20-niit 24-inut ukiullit, agguaqatigiisillugu imminortartut inuit 100.000 ukiuinut naleqqiullugu 400-it sinnertarlugit. 1970-ikkunnut naleqqiukkaanni innuttaasut akornanni allanngortoqarsimavoq. Imminortut massakkut Tunumi Nunattalu Kitaata Avannaani amerlanerulersimapput, kitaani pingaartumillu Nuummi ikilisimallutik, 1970-ikkunni tamaani imminortut amerliartornerpaajusimagaluartut. Imminortartut taama amerlatiginerat pissutigalugu, innuttaasut akornanni amerlanerit qanitanik ilaquttanillu annaasaqarsimapput.

Isumaginninneq pilersuinerlu

18-it sinnerlugit ukiullit 2019-imi 4.642-t pisortanit ikiorsiissutinik tunineqarsimapput. Tamanna ukiumut 74 mio.kr.-it sinnerlugit akeqarpoq. Inuit 4.642-it pisortanit ikiorsiissutinik tunineqarsimasut innuttaasut 18-it sinnerlugit ukiullit 10 %-iinit amerlanerulaarput. 2019-imi innuttaasut 4 %-ii Nunatsinni Naatsorsueqqissaartarfimmit aningaasaqarniarnikkut navianartuumiittutut oqaatigineqarput, agguaqatigiissillugu innuttaasut isertittagaasa 50 %-ii inorlugit isertitaqartartuullutik (ilinniartut isumaginninnermilu inissaqartitaasut minillugit). Illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngissuteqartoqarpoq, illoqarfinni navianartorsiortutut isigineqartut nunaqarfinni 8 %-iupput. Illoqarfiit akornini aamma assigiinngiiaartoqarpoq: Tasiilami navianartorsiortut 11 %-iullutik, Qeqertarsuarmi nunatsinni ikinnerpaajullutik 1 %-iusut.

Meeqqat ulluunerani paaqqinnittarfinniittartut

2020-mi meeqqat atualersimanngitsut 3.672-it ulluunerani paaqqinnittarfinniittarput, taakkulu nuna tamakkerlugu kommunit paaqqinniffiini 165-ini agguataarneqarsimallutik. Tassa nunatsinni meeqqat atualersimanngitsut 75,2 %-ii ulluunerani paaqqinnittarfinniittarput. Meeqqanit qanoq amerlatigisut paaqqinnittarfiittarnersut illoqarfimmiit illoqarfimmut allanngorarput. Paamiuni Maniitsumilu 0-niit 5-inut ukiullit 90 %-ii atualersimanngitsunut paaqqinnittarfinniittarput, Upernavimmi 50 %-it ataallugit kiisalu Qaanaami Tasiilamilu 60 %-it missaanniittut. Illoqarfinni tamani ulluunerani paaqqinnittarfimmiisitsisoqarsinnaavoq, nunaqarfiilli tamarmik taamatut periarfissaqaratik.

Meeqat angerlarsimaffiup avataanut inissitat

Kommunit tallimaasut naatsorsuisimaneri tunngavigalugit 2019-mi meeqqat inuussuttuaqqallu 18-it inorlugit ukiullit 300-t sinnilaarlugit ilaqutariinni paaqqinnittartuniitinneqarput. Taakku saniatigut meeqqat inuusuttuaqqallu 18-it inorlugit ukiullit 300-it inulaarlugit ulloq unnuarlu angerlarsimaffinnut 22-iusunut inissinneqarsimallutik. Katillugit meeqqat inuusuttuaqqallu 600-it missaanniittut, tassa 4,5 %-ii, angajoqqaatik qimallugit inissitaasimapput.

Utoqqaat amerlassusaat

Utoqqalisut amerliartorput, tamannalu ukiuni tullerni annertuumik peqqinnissakkut isumaginninnikkullu nammatassiissaaq. Kommunini utoqqaat illuini najugaqartut annertusiartortumik nakorsaatitortitaallutillu, sungiusarneqartarput allatigullu annertuumik ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsipput, peqqinnissamut aningaasartuutit qafaakkiartornerannut pissutaaqataasumik. Utoqqalisut 55-it sinnerlugit ukiullit akornanni 77 %-it 2018-imi ataavartunik nappaateqarput (sukkorneq, oqimaappallaarneq, aak naqitsineqarpallaartoq il.il.).

Utoqqalisut amerlanersaat sapinngisamik sivisunerpaamik namminneq angerlarsimaffimminniikkusuttarput, paaqinnittarfinnilli utoqqarnullu angerlarsimaffinnik nunaqarfinni amigaateqarneq pissutigalugu, utoqqaat ilaasa ilaquttatik, nunaqarfitsik sungiusimasatillu qimallugit inissaqarfiusumut immaqa illoqarfimmut nunaqarfimmulluunniit allamut nuuttariaqartarput, pisariaqartitaannut naleqqunnerusunut.

Pinerluuteqartarneq

Inunnut ulorianartumik pinerluuteqartarnerit amerlasoorujussuupput. 2020-mi persuttaasimanermik kinguaassiuutitigullu kanngutsaattuliornernik nalunaarutigineqartut amerleriarujussuarput, Naalagaaffeqatigiinnilu innuttaasunut agguaqatigiisikkaanni sinnerinit qaffasinnerujussuullutik. Kalaallit Nunaanni politiit maluginiarsimanerarpaat »Kinguaassiuutitigut kanngutsaattuliornerit nalunaarutigikkit – ikiussavatsigit« 2020-ip aallartinnerani suliniutigineqalersoq nalunaarutigineqartartut amerlerujussuarnerannut pissutaaqataasinnaasoq.

2020-mi pinerluttaalisitsinermut inatsimmik unioqqutitsisimanerit inuit 1.000-ngaangata 89,6-it nalunaarutigineqarsimapput. Kisitsit taanna Danmarkimi nalunaarutigineqartunit marloriaataavoq Savalimmiunilu nalunaarutigineqartartunit quleriaataalluni. Issittumi inuiaqatigiinnut Inunnut naleqqersuussineq ajunnginerussagaluartoq, kisitsinilli assersuunneqarsinnaasunik nassaarniarneq ajornarsimavoq. Ukiuni kingullerni pinerluuteqarnerit amerliartorsimapput 2018-imilu inuit 1.000-ngaangata 62-iusimallutik. Pingaartumik toqutsinerit persuttaanerillu aamma kinguaassiuutitigut atornerluinerit ukiut tallimat kingulliit ingerlaneranni amerliartortuarsimapput. 2020-mi kinguaassiutitigut atornerluinerit 748-ut nalunaarutigineqarput, tassa innuttaasut 1.000-iungaangata 13,1-iusarlutik. Tassa Danmarkimut Savalimmiunullu naleqqiukkaanni 13-riaammik qaffasinnerullutik.

Niuertarfinni angerlarsimaffinnilu tillinniarnerit, illuatungaani ikileriarsimapput 2016-mullu naleqqiullugit affaannanngungajassimallutik. 2020-mi innuttaasut 1.000-iungaangata tillinniarnerit nalunaarutigineqartut 8,1-iusimapput. Assersuutigalugu Danmarkimi 6,6-iusimapput Savalimmiunilu 0,5-iusimallutik. Inuusuttut pinerlunniartarnerat immikkut ajornartorsiutaavoq, tassami 15-it 17-illu ukiullit akornanni pinerlunniarnerit amerliartuinnarsimammata.

Paasissutissat allat

Kalaallit Nunaani inuuiaqatigiit inuussutissarsiutillu pillugu paasissutissat allat.

  • Christina Viskum Lykten Larsen

    (in. 1980) Ph.d. aamma cand.scient.soc. Kalaallit Nunaanni Inuttaasut peqqissusaannik ilisimatusarfimmi (SDU) ilisimatusartuuneq aamma pisortaq aamma Kalaallit Nunaanni Peqqissusermik Ilisimatusarfimmi adjunktitut ilisimatusartuuneq, Peqqissutsimut Pinngortitamullu Ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik.

  • Ingelise Olesen

    (in. 1961) Ernisussiortoq, MSU. Innuttaasut Peqqissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusarnermut ataqatigiissaarisoq, Statens Institut for Folkesundhed (SDU), Peqqissaanermik Pinngortitamillu ilisimatusarfik, Ilisimatusarfik.