Kangerlussuaq

Kangerlussuup eqqaa inunnit ukiuni 4.000-ini sinneqartuni atorneqarsimavoq tuttunniartunit eqalunniartunillu aasaanerani piniariartarfittut, takussutissaqarporlu najugaqarfigineqarsimaneranit, piniarfigineqartarsimaneranit qangarsuaaniillu paarilluakkanik eqqaassutissaqarluni.

Narsarsuartut Kangerlussuarmi mittarfik Sorsunnersuup Aappaata ingerlanerani pilersinneqarpoq USA-p Europamullu attaveqatigiilersillugit Atlantikup avannaani silaannakkut ikaartarfiup ilaatut. Amerikkarmiut sakkutuuisa mittarfik 1941-mi pilersippaat atserlugu Bluie west 8. Sorsunnerup kingorna sakkutooqarfiup aqqa Sondestrom Air Base-inngorpoq. Kalaallisut aqqa »kangerlussuaq« mittarfiup tungaanut kangerlorujussuaq 180 km-inik isorartussuseqartoq atsiunneqarpoq. Kangerluup mittarfiullu qallunaatut aqqa aamma ateqarpoq Søndre Strømfjord.

Kangerlussuup oqaluttuassartaa

Sorsunnerup nillertup nalaani sakkutooqarfik ingerlaannarpoq tamatumuunali radareqarfippassuit Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni sanaavi ukkatarineqarlutik. Inunnik timmisartuussineq 1950-ikkut qiteqqunneranni aallartippoq, mittarfimmilu inunnut immikkoortortaq 1960-imi pilersinneqarpoq, Kangerlussuarlu Kalaallit Nunaannut isaaffittut inerisarneqalerluni. SAS Kangerlussuaq aqqusaarlugu USA-p kitaanik 1954-imi timmisartuussisalereerpoq 1967-imilu Københavnip Kangerlussuullu akornanni aalajangersimasumik timmisartuussisalerluni. Amerikamiut sakkutuuisa timmisartortartut sakkutooqarfik 1992-imi qimappaat, pingaarnerpaatut sorsunnerup nillertup taamaatinnerani, sakkutooqarfillu kalaallisut aallaqqaataanilli atini Kangerlussuaq pigilerpaa Namminersornerullutillu Oqartussaasimasumut tunniunneqarluni. Mittarfeqarfiit mittarfimmik, akunnittarfimmik, pilersuinermik attaveqaqatigiinnermillu ingerlatsillutillu aserfallatsaaliipput Kangerlussuup Qeqqata Kommuniani nunaqarfinngornissaata tungaanut.

Kangerluk Kangerlussuaq ukiup affaata missaani taamaallaat imaatigut angalaffigineqarsinnaavoq sikusarmat. 1960-ikkunni taamaammat eqqarsaatigineqarpoq Søndre Strømfjordimi mittarfiup Sisimiullu akornanni aqqusinniortoqassasoq Sisimiuni umiarsualivik ukiukkut aallartarfittut atorneqarsinnaaniassammat.

Kangerlussuaq atlantiku qulaallugu timmisartuussinerni nunani tamalaani upalungaarsimanermi mittarfittut aalajangiisumik isumaqarsimavoq, atuuffik International Civil Aviation Organisationimit (ICAO) suli aningaasalersorneqartoq.

Nunap qaavata isikkua sikup sinaanut qaninneranik sunnerneqarpoq sumiiffimmilu tamarmi sikup aanneranit kuuit kinneri sermillu kinneri nassaassaallutik. Kangiani Sermersuaq kujataatalu kitaani Sukkertoppen Iskappe Kangerlussarmik assersuipput siallerpiartannginneranik nassataqartumik. Kangerluup paavani sumiiffik anorimit illersorneqartoq, issittumi sila peqqarniitsoq ukiukkut 40 ^oC tikillugu ississinnaasoq, timmisartornissamut pitsaasumik atugassaqartitsivoq.

Sumiiffimmi piaqqiortunik tuttoqarluarlunilu umimmaqarluarpoq. Kiinaaleeqqat nerlerillu aamma taamaapput. Umimmaat Tunumit 1960-ikkunni eqqunneqarput ullumilu 10.000-it missaannik umimmaqarluni. Tikeraat najugaqartullu naleqquttumik ingerlatsissuteqarlutik uumasoqarluarneranik takuniaasinnaapput.

Kangerlussuarmi umiarsualivik mittarfiup nalaanit kitaanut 16 km-isut isorartutigisumiippoq timaaniillunilu ilisimatusarfik Kellyville, tamaani ilisimatuut nunani tamalaaneersut ilaatigut nunarsuup silaannaanik misissuillutik.

Takornariartaatit arlaqartut ilaasuminnik paarlaaffittut Kangerlussuaq atorpaat, umiatsianik ikaarunneqartarlutik umiarsualiviup ikkappallaarnera pissutigalugu umiarsuit tulassinnaanngimmata. Kangerluup avannaata tungaani avasinnerusumi nutaamik umiarsualiviliortoqarnissaanik pilersaaruteqarpoq.

Kangerlussuaq sumiiffimmi annertuumi siaruaateqarpoq Amerikamiullu pingaartumik pissutigalugit nunami takinerpaamik aqqusineqarluni. Mittarfimmiit kangerlummi umiarsualivimmut biilertoqarsinnaavoq tassanngaanniillu Kellyvillemut, tassani arlalinnik sunngiffimmi illuaraqarluni. Sermersuarmut aqqusineqarpoq kujammullu qaqqap Black Ridge-imut tunuanullu aqqusineqarluni kiisalu tatsip Lafe Fergusonip tungaanut. Kangerlussuarmi minnerpaamik katillugit 75 km-isut isorartussuseqartunik aqqusineqarpoq.

Kangerlussuup Sisimiullu akornanni ATV-nut aqqut 130 km-it missaannik isorartussuseqartoq 2022-mi ammassaaq. Tamanna immikkut ittuuvoq aqqusinniuinnissamullu alloriarnertut siullertut isigineqarluni, inuussutissarsiornermilu, aalisakkanillu avammut tunisassiornermik takornariaqarnermillu ineriartortitsinissamut periarfissatut nutaatut isigineqarluni. Aqquserngup sinaata ilaani UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassaat Aasivissuit – Nipisat misigineqarsinnaavoq.

Generatori dieselimik ikummatilik nunaqarfimmi innaallagissamik kiassarnermillu pilersuivoq kiassaateqarfimmit uuliamik ikummatilimmik tapertaqartinneqartumik. Imeq imigassaq nunaqarfiup kujataani Lake Fergusonimit aaneqartarpoq. Innuttaasut amerlanerpaartaat kuuffeqarput ataasiakkaalli kinneranut tankeqarlutik. Kalaallit Nunaanni radiut atassuteqaqatigiiaat aqqutigalugit Tusass (Tele Post Greenland) attaveqaqatigiinnermut attaveqartitsivoq.

Kangerlussuarmi peqqissaaveqarpoq, Sisimiuni nunap immikkoortuani napparsimavik suleqatigalugu napparsimasunik katsorsaasumik. Illoqarfimmi ulluunerani paaqqinnittarfeqarpoq meeqqanut 60-it missaannut, meeqqanut atuarfeqarluni meeqqanut 80-it missaannut kiisalu timersortarfeqarluni naluttarfittalimmik. Utoqqarnut isumaginnittoqaranilu utoqqarnut angerlarsimaffeqanngilaq.

Kangerlussuarmi innuttaasut ineriartornerat, inuussutissarsiutit kulturilu

Sorsunnersuup Aappaata ingerlanerani sakkutooqarfik 1.000-init amerlanerusunit innuttaasoqarpoq, tamarmik Amerikamiut sakkutuui.

1978-imi 729-nik innuttaasoqarpoq, 1993-imi, sakkutooqarfiup matunerata kingorna innuttaasut ikinnerpaagamik 291-iullutik. Kingorna innuttaasut amerlassusaat aalaakkaalerput 400-500-nut, ullorlu 1. januaari 2021 Kangerlussuarmi innuttaasut 463-iullutik.

Pilersuisoq ulluinnarni nioqqutinut pisiniarfeqarpoq mittarfiup illutaata saninnguani saninnguanilu Tele-Post kiffartuussinermut sullissiveqarluni. Inuussutissarsiutit amerlanersaat mittarfimmut attuumassuteqarput, Hotel kangerlussuaq angalaartunullu akunnittarfiit pingasutsisamat kiisalu KISS – Kangerlussuaq International Science Support, ilisimatuunik tikittartunik amerligaluttuinnartunik sullissisoq. Takornariaqarnermik suliaqartut mikisut anginerulaallu arlaqarput, taakku sanalukkanik tuniniaanermit nunami, imaatigut silaannakkullu angallassinermik suliaqarlutik imaluunniit qimusserluni tammajuitsussanik piniarnermik.

Kangerlussuarmi katersugaasivik 1997-imi ammarneqartoq ilaatigut sakkutooqarfiup oqaluttuassartaanik, inunnut mittarfimmik ilisimatusarnermullu sullissivimmik ineriartortitsinermik aalajangersimasumik saqqummersitaqarpoq.

Sermersuup tungaanut, aqqutaani 18-inik putulimmik golfertarfeqartumi, biilerneq nalissaqanngilaq. Sermersuarmukarsinnaaneq ilaatigut pissutigalugu Russellip sermiata eqqaani biilinik innaallagissamoortunik sukkaniuttartunik nunanit tamalaanit sukkaniutsitsineq Extreme E 2021-mi tusagassiorfinnit soqutigineqarluartumik ingerlanneqarsinnaasimavoq.

Kangerlussuaq Kalaallit Nunaanni nunanullu allanut isaaffittut suli pingaarnersaavoq. Kalaallit Nunaannut angalasut qanoq ilinikkulluunniit Kangerlussuakkoortarput. Sumiiffimmi takornariartitsinermik periarfissarpassuaqarpoq kiisalu ilisimatusarnermut sullissivittut aamma USA-p Europallu akornanni silaannakkut assartuinermut sullissivittut ineriartorteqqinneqarsinnaalluni. Siunissamulli qanoq pisoqarumaarnera nalorninarpoq Ilulissani Nuummilu Atlantiku qulaallugu timmisartunut mittarfiit nunani tamalaani timmisartuussinernut 2024-mi ammarneqarnissaat naatsorsuutigineqarmat. Akerlianilli Danmarkimi Illersornissaqarfimmit ilisimatitsissutigineqarpoq mittarfiup attanneqarnissaa kissaatigineqartoq ilaatigut Issittumi Sakkutuut timmisartortartuisa Kalaallit Nunaanni suliaanut pingaarnertut inissisimaffissatut.

Paasissutissat allat

• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Attaveqaatit
• Maniitsoq
• Qeqqata kommunia
• Sisimiut
• Silap pissusaa
• Kommunerujussuit tallimat
• Sermersuaq
• Imaq kangerluillu
• Naalagaaffeqatigiinneq danskillu naalagaaffiat
• Sorsunnerup nalaani ukiut kingornalu nunasiaataajunnaarneq

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.