Paamiut

Paamiut Kangerluup Kuannersuup paavaniinnertik ateqaatigaat, isumaqarluni »paavani najugallit«. Illoqarfik nunasiatut niuertumit Jacob Severinimit 1742-mi tunngavilerneqarpoq qallunaatullu aqqanut Frederikshåbimut kunngissaasimasoq – kingornalu kunngi Frederik tallimaat, atsiussaalluni.

Paamiut oqaluttuassartaat

Nunasiaat 1742-mi tunngavilerneqarmat tamaani inuit najugaqareerput piniagassaqarluarmat oqqumukaanilu najugaqartunut iluaqutaasumik tulaffissarissaarluni. Nunasiaanerup nalaani illoqarfimmi arfernik puisinillu piniarneq inuunermut pingarnertut tunngaviupput. Paamiut nunaqarfillu Arsuk kommunit 2009-mi kattussuunnissaasa tungaannut namminerisamik kommuniuvoq, Paamiut maanna Kommuneqarfik Sermersuumut ilaalluni.

Sarfarsuaq kissartoq Paamiut sikusartuunnginneranik ukiorlu naallugu umiarsuarmik tikinneqarsinnaaneranik qulakkeerivoq. Piffissat ilaanni kujataa aqqusaarlugu Tunup sineriaaneersunik sikorsuaqarnera pissutigalugu imaatigut angallanneq ajornakusoorsinnaavoq.

Aalisariut Greenland Star 1984-imi umiiarnikoq Paamiunut tulakkiartornermi saneqqunneqartarpoq. Ikkarlinnermut illoqarfiup ilisimaneqaataa pujoq pissutaaqataasimavoq. Putserajuttuuneranut illoqarfiup avannaata tungaaniittoq Sioraq ilaatigut pissutaavoq. Kitaani sermini iigartartuni ikittuinnaat assigalugit sineriammut appakaateqqavoq, tassani 25 km-it missaannik silissuseqarluni.

Tamaani nattoraleqarajuppoq illoqarfiullu timersoqatigiiffianut ileqqoqarluartumut Nattoralimmut atsiunneqarsimalluni.

Paamiut ineriartornerat sorsunnersuup kingorna sukkatsippoq, pingaartumillu saarullinniarnerup 1950-ikkut naajartorneranni annertuserujussuarnerani. Saarullinnik suliareqqiisarfik taamani siullerpaaq 1967-imi sananeqarpoq; Paamiut Kalaallit Nunaanni aalisarnermut pingaarnertut illoqarfiussaaq.

Ilutigitillugu Grønlands Tekniske Organisation (GTO) Københavnimit Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnissaanik pilersaarusiorpoq, tamatumunnga ilanngullugu Paamiuni illoqarfiup ineriartortinneqarnissaa. Illoqarfik nunami illoqarfiit pingaarnerit sisamat ilagissavaat, innuttaasunit nunaqarfinni inoqarfinnilu mikinerusuni siaruaassimasuni najugaqarnatik katersuuffissaat. G-50-imi kingornalu G-60-imi ineriartortitsinissamut pilersaarutit. Kiisalu saarullinniarnerup annertusiartornera tunngavigalugit Paamiut allilerneqarujussuarnissaa GTO-mit pilersaarusiorneqarlunilu ingerlanneqarpoq. Illoqarfiup 10.000-it tikillugit innuttaasoqarnissaa anguniarneqarpoq, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annersaata tullia. Paamiut taamaalilluni Kalaallit Nunaanni siullersaalluni tamakkiisumik kuuffilersorneqarpoq, soorlu aamma attaveqaqatigiinnermi tunngaviusut innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuineq, aqquserngit, atuarfik, timersortarfik suliffeqarfiillu allat anguniagaq qitiutillugu sanaartorneqartut. Paamiuni timersortarfik taamaalilluni Kalaallit Nunaanni annersaavoq Nuummi Inussiviup 2002-mi atoqqaartinneqarnissaata tungaanut. Illoqarfimmik ineriartortitsinerup ilarujussua narsani masarsoqarfinnilu ingerlanneqarput GTO-mit kuuffilersorluarneqarsimasut sanaartorfigineqarnissaanullu piareersarlugit. Inuit nunaqarfinniit illoqarfinnut aalajangersimasunut inissiarsuaqarfinnullu nussorneqarnissaanik GTO-p pilersaarutai kingorna Kalaallit Nunaanni akerliuffigineqarpoq – aamma Paamiuni.

Saarulliit Kalaallit Nunaata imartaanit tammarmata, tamanna eqquerujussuarpoq. Paamiut kujataani avannaanilu nunaqarfiit Narsalik aamma Avigait matupput illoqarfillu ineriartorunnaarluni. Innuttaasut amerlassusaat 1988-imi amerlanerpaapput 2.433-ummata, tamannalu ullumikkut 1.247-sunit 1.000-ingajannik amerlanerullutik, taamaammallu Grønlandsministeriap anguniagaanut 10.000-inut ungasissorujussuullutik. Inissiarsuit pisoqalisut qimanneqarsimasut isaterneqarnerisa saniatigut illut attaveqaqatigiinnerillu piusut ullumikkut aserfallatsaalineqartarput.

Paamiuni attaveqaqatigiinneq inuussutissarsiornerlu

Umiarsualivik illoqarfimmi qitiuvoq. Pilersuineq tamaani isaallunilu aniavoq aalisakkerivillu aamma tassaniilluni. Umiarsualivik angillunilu itissuseqarluartoq nassiussalerinermik, aalisariutinik kiisalu umiatsiamik umiarsuarmilluunniit ilaasunik isumaginnippoq tamatumalu qaavatigut sunngiffimmi angallataatilinnut puttasuliat arlallit isumagisaqarluni. Sinersortaammit Paamiut sapaatip akunneranut avannaaniit kujataaniillu tikinneqartarpoq. Royal Arctic Line nassiussanik inuussutissanillu usilluni sapaatip akunneranut tikittarpoq.

Paamiut avannaata tungaani 2007-imi nammineq mittarfeqalernissaata tungaanut illoqarfiup qeqqani qulimiguulinnut mittarfik aqqutigalugu qulimiguulimmit tikinneqartarpoq. Mittarfik Air Greenlandip Dash 8-mik timmisartuutanit pingaarnertut tikinneqartarpoq avannaanut Nuummut kujammullu Narsarsuarmut attaveqartunik.

Aalisakkeriviup ingerlanerlunneq qaangersimavaa ataavartumik naleqqussartuartarnikkut 2021-milu Royal Greenlandimit ingerlanneqarluni. Piffissami aalajangersimasuni pisarineqartartut pingaartumik saattussat, saarulliit nipisaallu suai fabrikkimi suliareqqinneqartarput. Suliffiit aalajangersimasut 65-it missaanniittut qulakkeerniarlugit Royal Greenland qalerallit nerpiinik 2020-mi aamma tunisassiulerpoq.

Pisortani atorfiit, pisiniarfinni, nujalerisuni aalisakkerivimmilu suliffiit saniatigut sanasut allallu assassornermik suliaqartut sanaartugassanillu suliakkinneqartartut arlaqarput akunnittarfeerannguaqarlunilu. Illoqarfimmi innuttaasut, kommuni Namminersorlutillu Oqartussat illoqarfimmut iluaqutaasussanik ineriartortitsisussanillu aningaasarsiornikkut anguniagalimmik iliuuseqarput. Tamaani umiarsualivik mittarfillu qitiupput. Ilippanaateqarnerpaavoq timaanit imermik minguitsumik avammut tunisassiorneq, kisianni illoqarfiup umiarsualiviata nunani tamalaanit umiarsuarnit atorneqarlunilu usilersuinermut usingiaanermullu atorneqarnissaa siunissami ungasiartumiilluni. Angallannikkut pitsaanerusumik attaveqalernikkut nittarsaassinikkullu takornariaqarneq inerisarneqarlunilu annertusarneqarsinnaavoq.

Paamiuni meeqqat atuarfiat Atuarfik Tuiisamik ateqarpoq atuarfiullu illutai 1972-imi atoqqaartinneqarlutik. Ukiualunnguit kingorna atuartut 800-ungajannik amerlassuseqarput – 2021-mi atuartunut 200-ngajannut nikingassuteqartorujussuullutik. Illoqarfiup atuakkanik atorniartarfia atuarfimmiippoq.

Illoqarfimmi Imarsiornermik Ilinniarfik immikkoortortaqarpoq, tassani imarsiornermi aalisarnermilu tunngaviusumik ilinniarneq pikkorissaanerillu ingerlanneqartarlutik. Ilinniarfimmi ilinnialertartut ikiliartorput.

Paasissutissat allat

• Ineqarfiit
• Attaveqaatit
• Ittoqqortoormiit
• Nuuk
• Namminersorluni oqartussaaneq
• Tasiilaq
• Kommunerujussuit tallimat
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.