Ittoqqortoormiit

Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani Nunami Allanngutsaaliukkap killingani, nunarsuarmi kangerluit annersaanni, Kangertittivarmi (Scoresby Sound), Tunumi illoqarfiit avannarlersaanniippoq Ittoqqortoormiit. Tunumiusut aqqa isumaqarpoq »sumiiffik illorujussualik« qaqutigoortumillu pinngortitaq pinnagu sanaartukkat innersuussutigineqarlutik. Aqqata illoqarfiup nunarsuup sinneranit avinngarusimalluinnarnera oqariartuutigaa, tamannalu kangerluup ukiup annersaani sikumit mattuteqqasarneranit sakkortusineqarluni, kangerlummullu pulammagiaq avannaani Issittup imartaanit sikorsuarnit ukiup ilarujussuani mattuteqqasarluni.

Ittoqqortoormiit oqaluttuassartaat

Illoqarfiup inissisimaffia pingaarnertut puisinik, qilalukkanik, aavernik, nannunik umimmannillu piniarnissamut periarfissaqarluartitsivoq. Piniarnermut periarfissagissaarnera Danmarkillu nunamik piginnittuunermik takutitsinissamut naalakkersuinikkut pisariaqartitsinera pissutigalugit issittumi ilisimasassarsiortup Ejnar Mikkelsenip suliniarneratigut Scoresbysund Komitemit nunasiaat Scoresbysund tunngavilerneqarpoq. Maanna Ittoqqortoormiiniittumut ilaqutariit piniartut Ammassalimmit 70-it kitaanilu sineriammit Danmarkimiillu 15-it nunasiaammi aqutsinermik ingerlatsinermillu isumaginnittussat 1925-mi nuupput. Illoqarfiup allamiinnissaa pilersaarutaasimagaluarpoq umiarsuulli aquutaa sikorsuarnit aserorneqarpoq inissisimaffialu aalajangiullugu.

Illut siulliit kuup akuata kitaata tungaani tunngavilerneqarput kingornalu illoqarfik kuup illuanut alliartorsimalluni. Nunataa sivingalaarpoq ujaraqarluni naasoqarpallaarani.

Ammassalittulli innuttaasut Tunumiusut, kitaamiusut oqaatsinit allaannerulluinnartumik, oqalupput.

Silap allanngoriartornera pissutigalugu ukiut amerlanngitsut sioqqullugumut sanilliullugu kangerluk qaammatit marluk missaanik kingusinnerusumik sikusarpoq aasamilu sikuerutiaarnerusarluni. Piffissaq sikukkut qimussimik ingerlatsissummilluunniit motoritortumik assartuiffiusinnaasoq malunnaatilimmik sivikillivoq, tamannalu ilaatigut nannut sikumi piniarnissamut periarfissalunnerulernerat pissutigalugu illoqarfimmut qaninngoortarnerisa akulikinnerulernerannik ajoraluartumik nassataqarpoq. Illoqarfimmi innuttaasut tikeraallu alapernaasernerusariaqarput tigoriaannarmillu piniummik aallaaseqartariaqarlutik, nanorlu aarlerinartumik pissusilersorluni takkutissappat atoriaannaasariaqarlugu.

Ittoqqortoormiit 361-inik innuttaasoqarluni nunami illoqarfinni mikinerpaavoq. Innuttaasut amerlanerpaapput 2006-imi 539-iugamik, kingornali 400-t ataallugit inoqarsimalluni.

Nunaqarfimmi inuerussimasumi Uunartimi (Kap Tobin) Ittoqqortoormiinit kujammut 8 km-it missaannik ungasitsigisumiittumi Kalaallit Nunaanni uunarnerpaanik 62 °C-nik kissassuseqartunik puilasoqarpoq, illoqarfimmiillu kaajallallugu avammut 14 km-it iluanni pingasunit tallimanut puilasoqarluni piujuartitsisumik illunik kiassarnermut geotermiskimillu innaallagissiornermut atorneqarsinnaasut.

Ittoqqortoormiini attaveqaqatigiinneq

Nunap immikkoortuata mittarfia Nerlerit Inaat (Constable Point), Ittoqqortoormiiniit avannamut kimmut 37 km-it missaannik ungasitsigisumiittoq, Jameson Landimi 1980-ikkut aallartinnerani uuliasiortoqarneranut atatillugu sananeqarpoq. Ukiukkut illoqarfimmut qulimiguulimmik timmisartuussisoqarsinnaanngikkajuppoq persernera taarneralu pissutigalugit. Ittoqqortoormiut eqqaani mittarfiliortoqarnissaa najugaqartunit taamaammat sivisuumik kissaatigineqarsimavoq.

Air Greenland Nerlerit Inaannik timmisartuussisarunnaarsimavoq, Icelandairillu Kulusuup Nerlerillu Inaata akornanni attaveqarnera aamma unissimalluni. Namminersorlutik Oqartussat suliariumannittussarsiormata suliassaq Islandimiunut Nordlandairimut tunniunneqarpoq, Reykjavikimut sapaatip akunneranut ataasiarluni Akureyrimullu sapaatip akunneranut ataasiarluni timmisartuussisartumut. Tamatuma nassatarisaanik Kalaallit Nunaata sinneranut angalaneq akisunerulermat, angalasorlu Islandimi unnuisariaqartarluni – siumut utimullu.

Royal Arctic Linep umiarsuaa containerinik assartuisartoq Ittoqqortoormiunut ukiumut marloriarluni juulimi septembarimilu tikittarpoq.

Nunarsuup sinneranik attaveqarneq qaammataasatigoorpoq, attaveqaatillu ingerlanerat tigusisinnaanerallu eqqarsaatigalugit pitsaavallaaratik. Innuttaasunut inuussutissarsiuteqartunullu tunngaviusumik taamatut atugassaqartinneqarneq pissutigalugu internetsikkut attaveqarneq arriillunilu tatiginanngilaq Tele Post Greenlandimullu akisoorujussuulluni.

Illoqarfik innaallagissamik innaallagissiorfimmit dieselitortumit pilersorneqarpoq. Mingutsitsinnginnerusumik nukissiornerulernissamut alloriarnertut siullertut Nukissiorfiit 2021-mi illuutimi ilaanni seqerngup qinngorneranik tigooraasunik ikkussuipput dieselimillu ukiumut atuinerup 22.000 literimik annikillineqarnissaa naatsorsuutigineqarluni. Illoqarfik tasermit eqqaaniittumit imermik ukiumilu imiisivimmit tankersuarmit pilersorneqarpoq. Erngup aqqutai killeqarput kommunimili illuutinik pingaarutilinnik napparsimmavimmillu kiisalu illunik ataasiakkaanik pilersuilluni. Illut taakku kuutsittakkamik perusuersartarfeqarput septiktankeqarlutillu. Innuttaasut sinneri kuutsitsivimmut imertartarput aggiussititsillutilluunniit. Errorfinnit imikoorut nunap qaanut kuutsinneqartarpoq illoqarfillu kuuffilersugaanani, taamaammallu amerlanersaanni perusuersartarfiit imaartakkat anartarfilerinerlu atorneqarlutik.

Aqquserngit annerpaartaat ujaraaqqanik qallersimapput, aqquserngilli pingaarnersaanni betonimik qallersuinermut suliniut 2017-imi aallartinneqarluni.

Illoqarfiup pisariaqartitaanut naleqqussarlugit illoqarfimmi tunngaviusumik atuuffiit pingaarnerit tamarmik pigineqarput – annikitsukkuutaarlugit. Qatserisarfik, politeeqarfik kommunillu allaffia tamarmik ilaqutariit ataatsit illuattut angitigisumiipput timersortarfillu piviusumik eqaarsaartarfittut angitigaluni. Peqqissaavik sisamanit tallimanut sulisoqarpoq, taakkunannga marluk peqqissaasuullutik nunap immikkoortortaani aqutsisunit aqunneqartut. Illoqarfimmi aalajangersimasumik nakorsaqanngilaq.

Nuannarineqarluartumik ivigaaraasalimmik arsaattarfeqarpoq, sisorartarfeqarluni illoqarfimmullu qanittumi ujakkaartarfeqarluni.

Illoqarfiup avannaata kitaanut Qinngaajivamut aqquteqarpoq, tassani sioqqanik sissaq qaqqanut kangerlummullu isikkiveqartoq atorneqarluartarluni. Sorsunnersuup Aappaanni US Air Force tamaani silasiorfeqarpoq.

Ittoqqortoormiini inuussutissarsiorneq

Innuttaasut imaani nunamilu miluumasunik piniarnermit kiisalu timmissanik aalisakkanik ilallugit inuussuteqarsimapput. Ilaqutariit pilersorneqarneranni piniakkat aalisakkallu toqqaannartumik ilaapput, aningaasaqarnermi imminut pilersorneq annertulluni. Tunitsiviusinnaasut killeqarput, soorlu aamma sikuusarnera pissutigalugu illoqarfiup avatinnguani raajanik qaleralinnillu aningaasarsiutigalugu atorluaasinnaaneq killeqarluni. Kommuneqarfik Sermersuumi umimmannik toqoraaviup ammaqqinneqarnissaa nunallu sinneranut tunisinissaq sulissutigineqarpoq.

Takornariaqarneq inuussutissarsiutaavoq ineriartortinneqartoq nunallu immikkoortuani pinngortitamut piniarnermullu takornariartitsinissamut periarfissaqarluni. Illoqarfiup avatinnguani pinngortitaq peqqarniitsoq allanngortinneqanngitsorlu timaanilu nuna annertoqisoq periarfissarpassuaqarput timmisartuussinermili atugassarititaasut takornariaqarnermik ineriartortitsinissamut ajornartorsiutaallutik.

Paasissutissat allat

• Piniarneq aamma nammineq pisanik pilersorneq
• Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
• Kommuneqarfik Sermersooq
• Nuuk
• Tasiilaq
• Paamiut
• Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
• Imaq kangerluillu
• Nunaqarfiit

Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.