Qaqortoq qalipaat qaqortuuvoq. Nassuiaatigineqartarpoq kuuk eqaluppassuaqarluni naajanit ornigarluarneqartarnera pissutigalugu inuit qanilligaangata naajarpassuillu teqqaakkaangata tupinnaannartumik qaqortuinnaasarsimasoq. Nassuiaat alla tassaavoq asimioqarfitoqaq qaarsuni qaamasorujussuarniissimasoq (maanna innaallagissiorfimmut upalungaarsimatitap inissisimaffiani).
Qaqortup oqaluttuarisaanera nunattaalu
Sumiiffiup qallunaatsiaanit najugaqarfigineqarsimanera ilimanaateqarluinnarpoq, qallunaatulli aqqa Julianehåb dronningimut uillarnermut Juliane Mariemut ataqqinaataavoq (Kunngi Frederik tallimaata uillarnera) nunasiaat 1775-imi tunngavilerneqarmat niuertumit Norgemiumit Anders Olsenimit atsiunneqartoq.
Nunap immikkoortuani najugaqartut kristumiuussusermut ajoqersornissaannut danskit ajoqersuisut Herrnhutinut aallaqqaataaniilli unammilleqateqarsimapput. Herrnhutit Imerissumi 1774-imi nunassissimapput narsaallu ajoqersuiffitsik Lichtenauimik taaguuserlugu.
Nunap immikkoortuani niuernermut, ajoqersuinermut aatsitassarsiornermullu Julianehåb sukkasuumik pingaarutilimmik qitiulerpoq. 1800-kkut ingerlaneranni nunap sananeqaataa tamaat assiliorneqarpoq aatsitassarsiorfeqqaallu aallartinneqarlutik. Tamanna 1900-kkut aallartinnerani unippoq soqutiginninnerli suli piulluni. Nunasiaatip stationit misiliutit Nordprøven (maanna Narsaq) 1830-mi Sydprøvenilu (maanna Alluitsup Paa) 1850-imi pilersippai.
Illoqarfiup avannaata kitaaniippoq Tasersuaq piffissap ingerlanerani ornikkusunneqarluartarsimavoq tatsip sinaa paarnaqarluarmat taserlu eqaloqarluni. Tatsip qeqqaniippoq Allagarsivit, tassani Anders Olsenip atini 1777-imi kiliortorlugu allassimallugu. Kunngit arlaqartut ilisarnaataat ujaqqamiipput, tassaniissimanissaalli ilimanarpallaaratik. Tasersuaq taamani maannalu imermik pingaarnertut pilersuisuuvoq.
Savanik toqoraavimmik 1929-mi sanasoqarpoq ukiakkut toqoraavissatut, ukiullu sinnerani aalisakkerivittut atorneqartarluni. Toqoraaviup aqerlortikkat innuttaasunut ilisaritippaat, tamannalu nalinginnaasumik aalisakkanik neqinillu panertitsisarsimasunut nerisassanik toqqorsinermut siuariarnerujussuulluni. Illut tamarmik qillertuusanik matusisartumik tunineqarput toqoraavillu neqinut aalisakkanullu nerisassiornermut ilitsersuutinik najugaqartunut nassiussillutik. Toqoraavik erngerluni mikivallaalerpoq Narsamilu 1955-imi nutaamik sanasoqarluni.
Qaqortup taamani maannalu kuuk naatsunnguaq illoqarfimmik marlunnut avitsisoq ilisarnaatigaa. Nunasiaataanerup nalaani kalaallit illui kuup kitaata tungaaniittarsimapput nunasiaatip illui kangiata tungaaniillutik.
Illoqarfik kangerlummut illoqarfiup kujataanut sammilluni itersaamanermiippoq. Kangerlummi inissisimanera qaqqallu portusuut illoqarfimmik ungalusimallutik inissisimanerat niggertarneranut, avannertarneranut kanannartarneranullu illersuutaalluarput. Sila issaasattuuvoq aasakkut agguaqatigiissillugu 7,5 °C-mik kiattarluni ukiukkullu -0,1 °C-imik issittarluni. Siallingaatsiartarpoq (ukiumut 972 mm), ukiakkut siallernerusarluni upernaakkullu sialoqannginneraluni.
Qaqortumi ineriartorneq attaveqaqatigiinnerlu
Qaqortumi innuttaasut amerlassusaat sorsunnersuup kingorna amerliartorput. Inuit nunaqarfinniit illoqarfimmut nuupput aalisakkerivimmi ingerlatsivinnilu sulisussanik pisariaqartitsineq naammassiniarlugu, soorlu aamma 1953-imi tunngaviusumik inatsimmik allannguinermi kommunip allaffianik aallartitsisussanik allaffimmiunik qallunaanik amerlasuunik tikittoqartoq. Illoqarfik alliartupallappoq, pingaartumik avannaata kangiatalu tungaannut. 1938-mi innuttaasut 708-pput, 1960-imilu innuttaasut amerlassusaat 1.521-nngorsimallutik.
Illoqarfiup avannaata tungaaniippoq Illoqarfittaaq, nutarsaanerup nalaani Grønlands Tekniske Organisationimit (GTO) inissiarsuarnik ilisarnartunik aallaqqaataaniit sanaartorfigineqarsimasoq. 1980-ikkut tungaannut inissiat quleriiaat illullu uiguleriiaat sanaartorneqarput. GTO-p inissiarsualiai nungullarsimasut marluk 2021-mi isaterneqarput. Illoqarfittaamiipput aamma timersortarfik 1973-imi sananeqartoq Sulisartullu Højskoliat 1977-imi sananeqartoq. GTO-p barakkii sanasunit Danmarkimeersunit atorneqarsimasut højskolemit tiguneqarput.
Illoqarfiup kangiata tungaaniipput ineqarfiit utoqqaat illuata, pisiniarfiit allaffeqarfiillu akornanniillutik inuit namminneq illui. Illoqarfiup qummukajaaq alliartornerani sanaartornerup qaqqajunnaq Alleriisanngivit 1960-ikkunni tikippaa. Kunngip pania Benedikte 1964-imi Qaqortumiippoq, aqqusinerlu qaqqajunnap qaanukartoq atserneqarluni »Prinsesse Benediktesvej«. Ujaraaqqanik arsaattarfitoqaq 2011-mi nutarterneqarpoq Kalaallit Nunaannilu ivigaasanik arsaattarfik siulleq, FIFA-p præsidenterisimasaanit Sepp Blatterimit atoqqaartinneqartoq, piviusunngorluni.
Umiarsualivimmiipput containerinik tigooraavik, aalisakkerivik, amutsivik kiisalu nunap ammerivituaa Great Greenland. Ammerivik siullermik namminersortuusimagaluarpoq maannali Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarluni. Suliassat pingaarnersaraa puisit amiinik pisiortorlunilu ammerineq, mersortarfillu siornatigut angissuserisimasaanit 10 % missaannaanut millineqarsimalluni. Aalisakkerivik ukiuni qulikkaani kingullerni assigiinngitsunit pigineqartarsimavoq paarlakaattumillu saarulliit, raajat aalisakkallu ikerinnaasiortut suliareqqinneqartarsimallutik. Illoqarfiup amutsivia ataannartikkumallugu atuuffiit assigiinngitsut tikilluaqquneqarsimapput maannalu sanaartugassanik suliassinneqartartumik aamma selskabeqarluni.
Umiarsualivimmi quersuatoqaq ilaatigut niuernermi allaffittut, allakkerivittut, angalatitseqatigiiffittut atuussimavoq maannalu Innovation South Greenland (inuussutissarsiornermik ineriartortitsineq) aamma UNESCO Kujataa tassani allaffeqarlutik.
Anders Olsensvej illoqarfimmi aqquserngit pingaarnersaraat pisiniarfissuit marluk, kommunip allaffia, Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfiat, aningaaservik, allakkerivik, akunnittarfik, katersortarfik, oqaluffik, neriniartarfik imerniartarfillu tassaniillutik – utoqqaallu illorisimasaat 1953-imeersoq.
Qaqortumi nunap immikkoortuani napparsimavik immikkoortuni marlunni 60-it missaannik sulisoqarpoq napparsimasunullu 18-inut inissaqarluni. Napparsimaviup kommunimi nunaqarfiit tamaasa kiisalu Narsami Nanortalimmilu peqqissaaveqarfiit akisussaaffigai.
Qaqortoq innaallagissamik Qorlortorsuarmit illoqarfiup kangianut 45 km-it mis- saannik ungasissusilimmiittumi erngup nukinganik nukissiorfimmit 2008-mili pilersorneqarpoq. Qorlortorsuarmi innaallagissamik kiassanermik ilallugu eqqagassanik ikuallaanermit innaallagissiorfiullu nillarsaataa illuni kiassarnermut atorneqartoq atorlugit kiassaasoqarpoq. Imeqarfik Tasersuup paavaniittoq illoqarfimmik imermik pilersuivoq. Nukissiorfiit innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuipput. Illoqarfik tamakkerlugu kuuffilersorneqarsimavoq illoqarfiup avataatungaani inuussutissarsiuteeqqat minillugit. Qaqortoq illoqarfinni siulliit ilaattut søkabelilerneqarpoq Tele Post Greenlandilu taamaalilluni internetsimik sukkasoorujussuarmik oqarasuaateqarnermillu pilersuilluni.
Disko Line-imik ullut tamaasa Narsarsuarmut Narsamullu angallatinik sukkasuunik attaveqarpoq Air Greenlandilu sapaatip akunneranut arlaleriarluni Narsarsuarmut Narsamullu qulimiguulimmik attaveqarluni Nanortalimmullu sapaatip akunneranut marlussoriarluni. Arctic Umiaq Linep ilaasunut sinersortaataa sapaatip akunneri tamaasa avannamut ingerlaartarpoq. Nunap sinneranut timmisartumik angallanneq Narsarsuaq aqqutigalugu ingerlanneqarpoq, tassani Air Greenland Nuummut Kangerlussuarmullu sapaatip akunneranut nalinginnaasumik marloriarluni-pingasoriarluni attaveqartarluni aasakkullu sapaatip akunneranut ataasiarluni Københavnimut attaveqartarluni, soorlu aamma Air Icelandip Narsarsuaq aasakkut aamma tikittaraa. Aasaanerata avataatigut Qaqortumit inunnik assartuineq tamarmi Kangerlussuaq aqqutigalugu pisarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat aalajangersimapput Qaqortumi nunami timmisartuussinermut mittarfiliortoqassasoq assersuutigalugulu imaq qulaallugu Islandimut Canadamilu Iqalunnut aamma attaveqarsinnaasumik. Mittarfissamut aningaasaliissutissat Inatsisartuni 2021-p naanerani inissivipput.
Royal Arctic Line sapaatip akunneranut ataasiarluni Qaqortumut tikittarpoq tassanngaanniillu umiarsuarnik mikinernik kommunimi nunaqarfiit tikinneqartarlutik.
Qaqortup immikkoorutai
Qaqortup pisoqartaani illoqannginnersaq illoqarfiup pissusissamisoortumik qiteraa illoqannginnersallu qeqqani tissaluttoq sanasut naalagaannit Pavia Høeghi-mit 1930-imi sananeqartoq illoqarfiup ilisarnaatigalugu.
Niuertup illorisimasaa 1804-meersoq illoqannginnersap eqqaaniippoq, tassani init quleriit allersaanni niuertoq najugaqarsimalluni qulaanilu Den Kongelige Grønlandske Handel (KGH) ukiuni 100-ngajanni pisiniarfeqarluni. Qullermi illup qaliata aniingarnani KGH allaffeqarpoq, illutaata Qaqortup Katersugaasiavianit tiguneqarnissaata tungaanut.
Katersugaasiviup saniani illunnguaq aappaluttoq paarsisut illukoraat 1856-imeersoq. Paarsisoqarneq Kalaallit Nunaanni oqartussaaqataanermut alloriaqqaarneruvoq, kalaallit angutit qinikkat nunasiaatip nunallu immikkoortuata siunissaa pillugu oqallissinnaasimallutik. Namminersornerullutik Oqartussaqarneq 1979-imi eqqunneqarmat paarsisut illuanni nalliuttorsiutigineqarnissaa Naalakkersuisut Siulittaasuata Jonathan Motzfeldtip aalajangerpaa.
Immiorfitoqaq 1871-imeersoq illoqarfiup aviisianit maanna illorineqartoq illoqannginnersap aamma eqqaaniippoq illorujussuarlu uigua KGH-p 1948-mit iffiorfigaa. Suliffeqarfimmit namminersortumit kalaallit akuutissaat tunngavigalugit amermut creminik tunisassiortumit illu pigineqalersimavoq.
Iffiorfiusimasup ataaniippoq pisiniarfitoqaq 1900-meersoq. Illu siulleq niuerniat pisariaqartitaannut mikivallaalermat 1901-imi allilerneqarpoq pisiffiup annertussusaa marloriaatinngorlugu. Nunasiaammi pisiniarfik tassunga nuuppoq – ukiut 100-ngajaat niuertup illuata qalianeereerluni.
Kuup kangiata tungaaniippoq katersortarfik 1937-meersoq kommunillu uffarfia 1933-meersoq Igalikup ujaraanik sillisanik qallersorneqarsimasoq.
1920-kkut pisoqqat nutaallu aporaaffigaat, illulioriaaseq issumiit qisummut nuulluni, illullu issunik ujaqqanillu qarmakkat 30-usut taarsiullugit illut nammineq sanaassat nappartiterneqarlutik.
Qaqortoq nunap immikkoortuani ilinniarfeqarfiuvoq »atuarfiillu immikkoortuani« kuup kitaata tungaaniillutik ilinniagaqarnissamik siunnersuisarfik Majoriaq, ilinniarnertuunngorniarfik, meeqqat atuarfiat, niuernermik ilinniarfik kiisalu meeqqat atuarfitoqaani 1909-meersumi atuakkanik atorniartarfik. Illoqarfiup iliveqarfii iliniarfiit eqqanguini inissisimapput.
Kuup kitaata tungaa sinerlugu ippoq Annaassisitta Oqaluffia katitigassatut Norgemi Drammenimi tunisassiarineqarsimasoq, 1832-mi napparneqarpoq. Anders Olsenvejimiippoq illoqarfiup oqaluffia nutaaq Gertrud Raskip Oqaluffia, betonimik qaqortumik sanaaq 1973-imilu napparneqarsimasoq.
Kuup sinaaniippoq tarajorterivitoqaq 1933-meersoq, ullumikkullu aalisarnermut piniarnermullu atortunik pisiniarfiulluni. Kuummiit tarajorterivimmut usingiaanermi allequsiat atorlugit piniartut aalisartullu ullormut pisatik salissinnaasimavaat tarajorterivimmullu tunillugit. Tunisinermi »nalunaarsuummik« pisarput – aningaasanut siuliusimasut. Nalunaarsuutit taakku atorlugit assersuutigalugu tarajorteriviup saniani kalaalimineerniarfimmukarsinnaapput sallilikkami (qallunaatut bræt) titarnerit uuttortaqqissaaneqarsimasut atorlugit aalisakkanik neqinilluunniit pisisinnaallutik. Kalaallit Nunaanni illoqarfinni isumalluutinik pisarineqaqqammersunik tuniniaaviit taamaammat qallunaatut taaneqartarput Brættet.
Illoqarfiup eqqumiitsuliortua Aka Høegh eqqumiitsulianik suliniut Ujarakinullu 1993-94-imi suliaraa. Nunani Avannarlerni tamarmi eqqumiitsuliortunik illoqarfimmi qaarsuni ujaqqanilu qiperuilluni ilusilersuinissamut qaaqqusivoq. Tamanna 30-nik qiperukkanik ilusilersukkanik inerneqarsimavoq Qaqortumi immikkuullarissunik kulturikkut takutitsisunik. Innaallagissiorfiup pujoorfia, amutsivitoqqap nerisarfia ilinniarnertuunngorniarfiullu aulaa Aka Høeghip aamma kusassarsimavai.
Qaqortumi ukiuni 40-ni ullortunersiortoqartarpoq. Nipilersortartut, aqqusinermi aliikkusersuisartut, angakkuartartut isiginnaartitsisartullu illoqarfimmut ukiut tamaasa ukiup ullortunerpaaffiani Kalaallit Nunaata inuiattut ullorsiornissaanut sapaatip akunnera sioqqullugu tikittarput.
Paasissutissat allat
- Ilinniartitaaneq
- Peqqinneq isumassuinerlu
- Inuussutissarsiutit suliffeqarnerlu
- Attaveqaatit
- Kommune Kujalleq
- Katersugaasiviit kulturikkullu kingornussat
- Narsarsuaq
- Narsaq
- Nanortalik
- Innuttaaqatigiit agguagaanerallu
- Nunaqarfiit
Kalaallit Nunaaani kommunit illoqarfiillu pillugit paasissutissat allat.